Kulttuuri

Gallen-Kallelan mestariteos katosi 120 vuotta sitten ja löytyi nyt Sveitsistä – suomalainen taidehistorioitsija jäljitti teosta ympäri Eurooppaa ilman kuvaa maalauksesta

Pariisissa opiskellessaan Gallen-Kallela maalasi boheemielämää, mutta Keuruun korvessa köyhä kansa alkoi viehättää taiteilijaa. Yksi teoksista kuvasi parrakasta miestä kääre kädessään. Taiteilijan mielestä se oli yksi hänen parhaimmistaan.

Vuonna 1889 24-vuo­tias Akseli Gallen-Kallela uhkui elämänvoimaa. Hän oli juuri saapunut Pariisista Keuruun syrjämaille ja esitteli ylpeänä Ekolan alkeellista torppaa ruotsalaiselle taiteilija­ystävälleen kreivi Louis Sparrelle.

Oli kesä ja maaseutu tuntui rauhoittavalta levottoman Pariisin jälkeen.

Miehet metsästivät ja kalastivat keskisuomalaisessa erämaassa, maalasivat ja saunoivat. Gallen-Kallela itse muisteli kesää Kallela-kirjassaan (1924) näin:

”Saunassa istuimme Sparre ja minä joka ilta väen kanssa. Komeat tyttäret vuoroin heittivät löylyä ja vuoroin nousivat lavolle, silloin vielä yleisen tavan mukaan.”

Kaksikolla oli tosin vaikeuksia saada naisia malleiksi maalauksiinsa.

Erityisen vaikeaa oli sauna-aiheisten teosten kanssa.

Teoksia kuitenkin syntyi. Pariisissa opiskellessaan Gallen-Kallela maalasi boheemielämää, mutta täällä korpimaisemat ja köyhä kansa alkoivat viehättää taiteilijaa. Syntyi teoksia, joissa pääosassa oli tavallisen maalaisen arki iloineen ja murheineen.

Yksi teoksista kuvasi parrakasta miestä kääre kädessään.

Teos sai nimen Haavakuume.

Taiteilijan mielestä se oli yksi hänen parhaimmistaan.

Samaa mieltä olivat kriitikot. Teos palkittiin jopa vuoden 1891 Pariisin salongissa, joka oli kaupungin tärkein vuosittainen taidenäyttely.

Tämän jälkeen se oli esillä ­ainakin Lontoossa.

Viimeisen kerran se nähtiin julkisesti kuusi vuotta valmistumisensa jälkeen Gallen-Kallelan ja Edvard Munchin yhteisnäyttelyssä Berliinissä. Tuolloin Gallen-Kallelan 31 esillä olleesta teoksesta myytiin vain kolme, ja Haavakuume oli yksi niistä.

Hinta oli pettymys: Gallen-Kallela oli toivonut saavansa teoksesta 1 200 markkaa, mutta sai lopulta vain seitsemänsataa, mikä on nykyrahassa noin 3 500 euroa.

Myös suomalaislehdistö valitteli merkkiteoksen päätymistä ulkomaille.

Vaan mikäpä auttoi. Kaupat oli tehty, ja Haavakuume kadonnut jonkin yksityis­keräilijän kätköihin.

Edes valokuvaa siitä ei jäänyt muistoksi.

Kului melko tarkkaan 120 vuotta. Sitten teos päätettiin etsiä takaisin Suomeen.

Vuonna 2014 Espoossa sijaitseva Gallen-Kallelan museo valmisteli Berliini: Maalausten historialliset kerrostumat -näyttelyä ja halusi yrittää löytää teoksen. Jäljitystyöhön se pestasi taidehistorioitsija Teppo Jokisen, joka asui sopivasti Berliinissä ja oli aiemminkin tutkinut suomalaistaiteilijoiden vaiheita ulkomailla.

Paras johtolanka oli museosta löytynyt kirjailija Adolf Paulin vuonna 1895 Gallen-Kallelalle lähettämä kirje, jossa hän mainitsi taulun ostajan nimen.

Tämä oli Wilhelm Filehne, farmakologian professori Breslaun yliopistosta.

Tutkimusala tuntui vahvistavan teorian täydellisesti.

”Professori kehitteli tuohon aikaan synteettisiä kuumelääkkeitä”, Jokinen sanoo. ”Oletettavasti hän kiinnitti huomion potilaan kuumeiseen tuijotukseen ja halusi sen takia maalauksen itselleen.”

Teosta jäljittävällä Jokisella ei siihen aikaan tosin ollut aavistustakaan miehen lasittuneesta katseesta tai mistään muistakaan yksityiskohdista.

Hänellä kun ei ollut minkäänlaista kuvaa teoksesta.

Ainoat säilyneet kuvaukset teoksesta olivat kaksi lehtijuttua. Vuonna 1889 ilmestyneessä Suomettaressa teosta kuvailtiin näin: ”Perillä näkyy jykeä hirsiseinä ja sen edessä on hyvin yksinkertinen sänky jonka olilla työmies loikoo pitkänään. Miehen vasen käsi riippuu taittuneena sängyn laidan ulkopuolella. Sängyn vieressä pään puolessa on tuoli, jonka päällä on kiulu ja lyhyt piippunysä. Mieliala on pimeä ja synkkä. Taulun, joka on erinomaisen hyvästi maalattu, voi lukea nuoren maalarin parhaimpain teosten joukkoon…”

Haavakuumeen myyntiaikaan ilmestyneessä saksalaislehdessä maalauksen miestä puolestaan kuvattiin tehdastyössä loukkaantuneeksi tupakkatyöläiseksi.

Ristiriitaista. Niiden varassa oli kuitenkin mentävä.

”Olihan se tietysti vähän hankalaa etsiä maalausta pelkän sanallisen luonnehdinnan kautta”, Jokinen myöntää. ”Olin kuitenkin optimistinen. Olin sisäisesti vakuuttunut siitä, että teos jossakin on, ettei sitä ole sodan aikanakaan tuhottu.”

Haavakuume. Nykyään sana kuulostaa vanhahtavalta ja runolliseltakin, mutta 1800-luvun lopussa sen kanssa ei ollut leikkimistä. Nimensä mukaisesti sillä tarkoitetaan haavan tulehtumisesta johtuvaa kuumetta, joka voi pahimmillaan aiheuttaa verenmyrkytyksen, kuolion ja kuolemankin.

Nykyään märkivät haavat hoidetaan antibiooteilla, mutta vuonna 1889 sellaisista ei juuri ollut tietoa. Samoihin aikoihin Louis Pasteur teki Ranskassa uraauurtavaa työtä mikrobien parissa, mutta kesti vielä yli puoli vuosisataa ennen kuin anti­biootit saatiin lääkekäyttöön.

Keuruun torpissakin oli epäilemättä monta kyyneltä vuodatettu parantumattomien haavojen takia.

Teoksen ostajalla, professori Filehnellä puolestaan oli taatusti kokemusta märkiviin haavoihin kuolevista potilaista.

Ehkä kuumetutkijassa heräsi halu auttaa taulun avutonta miesparkaa.

Jokinen jatkoi tutkimuksiaan. Toiveikkaasti hän lähestyi professorin opinahjoa, Breslaun eli nykyisen Puolan Wrocławin yliopistoa ja sen taidekokoelman hoitajaa.

Kukaan ei tiennyt Haavakuumeesta mitään.

Kuten ei kaupungin taide­­mu­seossakaan.

Lisäksi selvisi, että Filehne oli eläkkeelle siirryttyään muuttanut Hessenissä sijainneeseen pieneen Bensheimin kaupunkiin, jossa oli kuollut lapsettomana 1927. Perillisiä ei siis ollut.

Jokinen ei kuitenkaan luovuttanut vaan kävi läpi professorin muita lähisukulaisia ja Hessenin alueen museoita.

Tuloksena oli lähinnä myötätuntoa valokuvatta kulkevan miehen etsinnöille.

Viimeisenä keinonaan Jokinen kirjoitti lähialueen lehtiin teoksen etsimisestä, mutta sekään ei saanut Haavakuumeesta tietäviä ilmoittautumaan.

Gallen-Kallelan museo ja Jokinen päättivät luovuttaa vailla suuria tunteenpurkauksia.

”Eipä siinä mitään”, taide­historioitsija sanoo nyt. ”Vähän sellaista metsään huutamista se oli ollutkin. Taidehistoria on sellaista, välillä onnistaa ja välillä sitten ei.”

Gallen-Kallelan museo piti näyttelynsä vailla vetonaulaa.

Kului kolmisen vuotta. Sitten museojohtaja Tuija Wahlroosin sähköposti kilahti.

Viestin lähettäjä oli Beurret & Bailly Auktionen -huutokauppakamari Sveitsin Baselissa. Se pyysi pikaista apua erään myyntiin tulleen teoksen tunnistamiseen ja aitouden varmentamiseen.

Mukana oli valokuva teoksesta.

Museon kokoelmapäällikkö keksi yhdistää valokuvan Haavakuumeeseen. Epäily vahvistui, kun museolla tarkistettiin sen teosrekisteri, näyttelyhistoria ja muut lähteet.

Yhä Berliinissä asuva Teppo Jokinen päätettiin lähettää Baseliin.

Viime maaliskuussa Jokinen asteli arvokkaan näköisen huutokauppakamarin hallitilaan Baselissa. Siinä se viimeinkin oli: Gallen-Kallelan kauan kaivattu Haavakuume.

Pitkään hän oli joutunut kuvittelemaan maalauksen vain mielessään, mutta nyt kätensä loukanneen miehen kärsimys näkyi tämän kasvoilta sellaisena kuin taiteilija oli sen tarkoittanut.

Öljyvärityö oli kuviteltua tuskaa hiljaisempaa sorttia.

”Oli siinä vähän hölmistynyt olo”, Jokinen kuvailee. ”Olin ajatellut, että siinä olisi ollut enemmän tuskaa ja voihketta. Sehän on oikeastaan mietiskelevä työ, paljon psykologisempi kuin osasin kuvitella. Siinä on läsnä sellainen tyhjä, hiljainen kärsimys.”


Myös teoksen myöhemmät vaiheet selvisivät.

Jo ennen professori Filehnen kuolemaa maalaus oli päätynyt tämän assistentille Karl Spirolle, joka oli vienyt sen mukanaan muutet­tuaan Sveitsiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Kuumeisen miehen katse saattoi vedota myös Spiroon, joka itsekin teki merkittävän uran lääketieteen parissa. Miksikään sukuaarteeksi Gallen-Kallelan teos ei Spiron suvussa muodostunut.

Perillisten keskuudessa teoksen alkuperä oli hämärän peitossa.

”Ei heillä ollut käsitystä siitä, kuka on Gallen-Kallela tai edes että taulu on suomalaista alkuperää”, Jokinen kertoo. ”Puhumattakaan sen merkityksestä taidehistoriassa.”

Syy teoksen päätymiseen huutokauppaan on tyypillinen. Spiron pojanpoika kuoli hiljattain eikä leski ollut mitenkään erityisen viehättynyt parrakkaasta miehestä.

Huutokauppakamarilla Jokinen havaitsi teoksen olevan pölyn peitossa.

”Epäilen, että sitä on säilytetty jossain komerossa.”

Nyt omistajaa saattaa odottaa iloinen yllätys, sillä Gallen-Kallelan kadonneita teoksia on myyty hyvään hintaan huutokaupoissa. Esimerkiksi samaa aikakautta edustava maalaus Talonpoikais­elämää myytiin Serlachiuksen taidemuseolle 400 000 eurolla vuonna 2010.

Jokinen toivoo myös Haavakuumeen löytävän tällä kertaa tiensä Suomeen.

”Täytyy toivoa, että kesäkuun huutokaupassa Baselissa paikalla on suomalaisiakin huutajia”, hän sanoo.

Samaa toivoo Gallen-Kallelan museon johtaja.

”Olisi hienoa saada Haavakuume esille senkin takia, että meillä on kiinnostavaa ­aineistoa, jota jakaisimme mielellämme yleisön kanssa”, Wahlroos toteaa. ”Katsotaan nyt kuitenkin ensin, minne teos päätyy.”

Palataan vielä kerran Keuruulle, vuoteen 1889, ja Gallen-Kallelan maalaustelineen ­ääreen.

Taiteilija oli juuri saanut teoksen valmiiksi ja katseli sitä ar­vioiden. Erityisen tyytyväinen hän oli sen värimaailmaan.

Moneen muuhun vaikutuksen tekivät sängyssään viruvan miesparan silmät. Miten taiteilija olikin saanut niihin tuon kuumeen sumentaman katseen?

Ehkä selitys on yksinkertainen.

Teoksen syntyaikoihin Gallen-Kallelalle oli itselleen käynyt onnettomuus. Hän oli onnistunut haavoittamaan itseään veitsellä niin, ettei pystynyt hetkeen edes maalamaan.

Hänellä oli siis myös tuoretta omakohtaista kokemusta särkevästä kädestä ja pelosta, jonka märkivä haava aiheuttaa.

Ehkä siitä syntyi se hiljainen kärsimys, jota teos nykyäänkin katsojalleen välittää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Taidehistoria
  • Kuvataide
  • Huutokaupat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    2. 2

      Sää on nyt poikkeuksellisen kostea – nihkeys saattaa lauantaina purkautua rajuiksi ukkosiksi ja rankkasateiksi

    3. 3

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    4. 4

      Kukkakaaleja jätetään nyt peltoon mätänemään, vaikka sesonki on parhaimmillaan – viljelijälle sadon korjaaminen olisi tappiollista

    5. 5

      ”Kuljettaja palkitsi asiakkaan mussuttamalla kirosanoja koko matkan” – Teemu Niemelä nostaa Helsingin taksien tökeröimmät töppäilyt laaturaportteihinsa

    6. 6

      Suomalaiset Barcelonassa: Metron ja ihmisjoukkojen välttelyä, kotiin jäämistä, poliiseja hiljaisilla kaduilla – ”Nyt se sitten tapahtui”

    7. 7

      Sukellus­veneretkellä kadonneen ruotsalais­toimittajan perhe kirjoitti koskettavan kirjeen: ”Antakaa meille tieto siitä, mitä on tapahtunut”

    8. 8

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    9. 9

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    10. 10

      Hurjat terveyserot jakavat Suomea – katso kartalta, mitä kunnassasi sairastetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    2. 2

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    3. 3

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    4. 4

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    5. 5

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    6. 6

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    7. 7

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    8. 8

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    9. 9

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    10. 10

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    3. 3

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    4. 4

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    5. 5

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    11. Näytä lisää