Valikko
Kulttuuri

Löytöretkeilijä Thor Heyerdahlin elämäntyön takana oli rasistinen käsitys ihmiskunnan historiasta – Voiko Heyerdahlin rasismin kuitata ”ajan henkenä”?

Tieteellisen rasismin historia kytkeytyy tutkijan mukaan siirtomaavallan oikeutukseen. Se kuitenkin vaikuttaa edelleen. Se näkyi voimakkaasti 1900-luvulla, myös suomalaisten sosiaalitieteiden historiassa.

Helsingin Sanomissa kerrottiin viime viikonloppuna (HS 30.4.), kuinka maailmankuulun norjalaisen löytöretkeilijän Thor Heyerdahlin (1914–2002) elämäntyön takana oli rasistinen käsitys ihmiskunnan historiasta. Heyerdahl uskoi, että muinainen valkoihoinen kansa oli perustanut monet maailman korkeakulttuureista.

Thor Heyerdahlin rasismi oli mitä todennäköisimmin niin sanottua tieteellistä rasismia. Minkälaista rasismia se tarkalleen ottaen on?

Rasismi-sanalla viitataan hyvin erilaisiin asioihin. Näkyvä rasistinen väkivalta on kirjon yhdessä päässä. Toisessa päässä ovat taustaoletukset, jotka ohjaavat ajatteluamme, ilman että välttämättä edes tiedostamme niitä. Heyerdahl oli luonnollisesti jälkimmäisellä puolella rasismin kirjoa.

Yhteistä kaikelle rasismille kuitenkin on, että ihmisyksilö nähdään vain jonkun ihmisryhmän edustajana ja hänet luokitellaan sen ryhmän mukaan.

Professori Per-Edvin Persson tapasi Thor Heyerdahlin 1990-luvulla. Tehtävässään Heurekan johtajana hänellä oli tilaisuus tavata Heyerdahl usein ja keskustella tämän kanssa pitkään.

”Uskallan väittää, etten koskaan kokenut häivääkään siitä, että hän olisi ollut rasisti. Hän puhui erittäin kunnioittavasti muista kansoista ja heidän teknisistä saavutuksistaan”, Persson sanoo.

Heyerdahlin kirjoituksissa valkoisen ihmisen korkeakulttuurista on Perssonin mukaan osittain kyse erilaisesta aikakaudesta.

”Rasismiväitteessä on myös kyse siitä, että 1930–1950-luvuilla ajatusmaailma oli hyvin erilainen. On mielestäni jopa vaarallista kuuluttaa tuomio kahdeksankymmentä vuotta taaksepäin. Hänen rasisminsa, nyky­ajan määritelmien mukaan, on varmaankin ollut osittain tiedostamatonta ja tiettyyn aikakauteen liittynyttä.”

Kun Kon-Tiki matkasi yli Tyynenmeren seitsemänkymmentä vuotta sitten, vuonna 1947, rasismia ei aina tieteessä kyseenalaistettu. Tämä näkyy ajan teorioissa ihmisestä ja kulttuurista. Näissä teorioissa ihmiskunta luokiteltiin roduiksi ja rodut laitettiin järjestykseen, muun muassa kehittyneimmästä vähiten kehittyneeseen. Näin tieteellisillä teorioilla ­oikeutettiin ennakkoluuloja sekä myös sitä, että ihmisiä kohdeltiin eriarvoisina.

Juuri tällaista rasismia kutsutaan tieteelliseksi rasismiksi.

Rasismia tutkineen Helsingin yliopiston sosiologin Lena Näreen mukaan rasismin eri muotoja yhdistää se, että kyse on ennakkoasenteesta. Siinä ihminen luokitellaan vain jonkun ihmisryhmän jäseneksi. Esimerkiksi selitetään ihmisen käyttäytymistä siten, että se on ryhmälle tyypillistä käyttäytymistä. Esimerkki tällaisesta rasistisesta tausta­oletuksesta, joka esitetään joskus nykykeskustelussa. Kun suomalainen mies tekee väkivaltaa naiselle, se johtuu yksilöstä, ei suomalaisuudesta, mutta kun ulkomaalaistaustainen tekee väkivaltaa naiselle, se johtuu tämän kulttuurista.

Yleensä tällaisina ryhminä pidetään ”rotuja”. Tämä on heti ongelmallista, sillä mitään erillisiä ”ihmisrotuja” ei luonnontieteen mukaan ole olemassa. On vain yksi ihmislaji. Toisin sanoen, jo se että puhutaan ”ihmisroduista”, on rasismia.

Täältä voit lukea jutun, jossa Lena Näre vastaa kysymykseen, miksi monet rasistiksi syytetyt kiistävät olevansa rasisteja.

Rasismi voi siis olla asenne, tapa nähdä muut ihmiset. On valitettava tosiasia, että me emme yleensä ole tietoisia kaikista asenteistamme. Me siis saatamme olla rasisteja, vaikka emme itse ajattelisi olevamme rasisteja. Tästä todennäköisesti myös Heyerdahlin rasismissa oli kyse. Hän omaksui asenteensa, eikä välttämättä edes pitänyt sitä rasismina.

Se ei tarkoita, että se pitäisi hyväksyä.

Heyerdahlin rasismia ei voi myöskään kuitata vain ”ajan henkenä”. Hänen teorioidensa rasistisuuteen nimittäin kiinnitettiin huomiota jo 1950-luvulla.

Neljä vuotta Kon-Tiki-hittiteoksen ilmestymisen jälkeen Heyerdahl esitteli Polynesian asutusta koskevan teoriansa tueksi keräämäänsä aineistoa. Hän julkaisi ne 800-sivuisessa teoksessa American Indians in the Pacific: The Theory Behind the Kon-Tiki Expedition (1952). Antropologi Edward Norbeck kirjoitti kirjasta arvion yhdysvaltalaisen arkeologijärjestön julkaisuun vuonna 1953. Arviossaan Norbeck kirjoittaa, että monen lukijan on vaikea olla näkemättä Heyerdahlin teoksissa rasismia.

Heyerdahl jatkoi yrityksiä todistaa teoriansa elämänsä loppuun asti.

Tieteellinen rasismi näkyy myös esimerkiksi suomalaisten sosiaalitieteiden historiassa.

”Se on vaiettua historiaa, kuinka paljon aikanaan puhuttiin roduista ja miten paljon tieteellinen rasismi näkyy ajan teksteissä”, sanoo rasismia tutkinut sosiologi Lena Näre.

Näre kertoo esimerkin suomalaisen sosiaalipolitiikan historiasta.

Heikki Waris sanoo kirjassaan Suomalaisen yhteiskunnan rakenne, että suomalainen rotu on eri kuin saamelaiset, romanit ja juutalaiset. Waris sanoo myös, että kansakunnan on huolehdittava puhdasverisyyden säilymisestä.

Kirja on vuodelta 1948. Unesco teki jo vuonna 1950 julistuksen, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat tasavertaisia.

Nykyaikaisen tieteen mukaan toisistaan poikkeavia ihmisrotuja ei ole olemassa. Virheellinen käsitys, että ihmislaji jakautuisi eri rotuihin, kytkeytyy siirtomaavallan aikaan. Käsitys juontaa juurensa 1600-luvulle.

”Se liittyy siirtomaavallan ­oikeuttamiseen. Piti löytää ­oikeutus sille, että Amerikan tai Afrikan alkuasukkaita voidaan tappaa”, Näre sanoo.

Nykyaikainen luonnontiede syntyi 1600-luvulla. Luonnontieteen projektiin kuului halu tehdä luonnon suuresta kirjasta sisällysluetteloita, joissa asiat laitettiin niille kuuluvaan järjestykseen.

Esimerkiksi ruotsalainen Carl von Linné (1707–1778) tunnetaan kasvien taksonomian tekijänä. Vähemmän tunnettua on, että hän teki myös ihmislajin taksonomian, joka perustui ihonväriin ja asuinpaikkaan.

Tieteellinen rasismi vaikuttaa edelleen juuri kolonialismin kivuliaassa perinnössä. Se vaikuttaa esimerkiksi alkuperäis­kansojen kamppailuun oikeuksistaan.

”Monet Afrikan mantereen ongelmista juontavat aikaan, jolloin tieteellisellä rasismilla ­oikeutettiin imperialismia. Siinä mielessä se on elävää historiaa, joka vaikuttaa yhä ja jota on tärkeää avata. Tieteellisellä rasismilla on ollut vahva taloudellinen ja materiaalinen merkitys”, Näre sanoo.

Näreen mukaan olennaisinta ei ole keskustella siitä, onko joku asia rasismia vai ei. Siinä päädytään keskusteluun sanoista ja määritelmistä. Olennaista on katsoa, mikä tuottaa ihmisille haittaa ja kärsimystä, mikä oikeuttaa vallankäytön jotain ihmisryhmää kohtaan.

Kolonialismin perintönä syntyneet teoriat eivät ole vain arkaainen jäänne ajasta, jolloin emme tienneet kaikkea sitä, minkä nyt tiedämme. Monet niistä elävät sitkeästi ja niitä myös käytetään poliittisesti.

Thor Heyerdahl tarttui alkuperäiskansojen taruihin valkoisista esi-isistä ja rakensi niiden päälle teoriansa, joka oli rasistinen.

Kirjoittaessaan eteläamerikkalaisia alkuperäisheimoja vanhemmista valkoisista edeltäjistä Heyerdahl samalla kiisti näiltä heimoilta oikeuden omaan kulttuuriinsa ja maahan.

Heyerdahl muun muassa kirjoittaa, miten Bolivian alueen nykyiset alkuperäiskansat ovat kulttuurisesti alemmalla tasolla kuin valkoihoiset kulttuurien perustajat.

Antropologi Graham E. L. Holton kirjoittaa, että Heyerdahl ei ryövännyt alkuasukkailta vain heidän menneisyyttään vaan myös nykyisyyden. Holtonin mukaan Bolivian, Paraguayn ja Brasilian hallitukset ovat käyttäneet teorioita ”suuresta valkoisesta rodusta” vastustaakseen alkuperäiskansojen maanomistusvaatimuksia.

Heyerdahlin rasismi saattoi olla tiedostamatonta.

Mutta se oli silti todellista.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rasismi
  • Tiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    3. 3

      Neljä saksalaista Isis-tukijoiksi epäiltyä naista on pidätettyinä Irakissa – yksi heistä on todennäköisesti 16-vuotias Linda, joka herätti suuren mediahuomion

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    6. 6

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    7. 7

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    8. 8

      Yhdysvaltain kongressi valmistee uusia pakotelakeja – esitys rajoittaisi presidentti Trumpin mahdollisuuksia lieventää Venäjä-sanktioita

    9. 9

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    10. 10

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Poliisi ampui yöpukuisen naisen Minneapolisissa hämärissä olosuhteissa – Nyt poliisipäällikkö joutui jättämään tehtävänsä australialaisnaisen ampumisen vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää