Valikko
Kulttuuri    |   Suomi 100 vuotta

Sisällissotavuonna 1918 Suomessa ilmestyi kirjoja, joissa vaalittiin rodullista puhtautta, opeteltiin sissisotaa ja kannustettiin naisia kuuliaisuuteen

Vuonna 1918 Suomessa luettiin kasvisreseptejä, dekkareita, rotuoppaita ja Leinon tilityksiä.

Sotaa ja kauhua?

Aatteenpaloa ja politiikkaa?

Vai ahdistavasta todellisuudesta pakopaikan tarjoavaa romantiikkaa?

On aika katsoa, millaista tekstiä Suomessa itsenäisyyden ensimmäisenä kokonaisena vuonna 1918 luettiin.

Se kun on sitä materiaalia, josta kansakunnan tietoisuus sisällissodan melskeissä syntyi.

Itsenäisyyden juhlavuonna olisi tietysti houkutus pysyä suomalaisessa kirjallisuudessa, mutta ei olla niin tarkkoja. Otetaan mukaan myös käännöskirjallisuus ja vähän vaatimattomammatkin vihkoset.

Kansalliskirjaston kokoelmista löytyy haulla ”1918” vajaa puolitoista tuhatta nimikettä. Osa niistä on pelkkiä pamfletteja ja puheita, osa pikkuvihkoja ja osa uudelleenjulkaisuja, mutta paljon on romaaneita, näytelmiä ja tietokirjojakin.

Ohuita teokset kyllä ovat, keskipaksuus lienee alle sata sivua.

Tässä joukossa Miki Liukkosen yli 850-sivuinen O olisi käsittämätön järkäle.

Mutta katsotaan. Paljon on oppaita käytännön elämän hoitamiseen. On opasvihkosia jalkineiden hoitoon, kehruukasvien viljelyyn, olkirehun valmistukseen, kalaruuan mädättämiseen, sokerijuurikkaiden kasvattamiseen ja erilaisten eläinten hoitoon.

On kalastusoppaita jokamiehille, voimisteluoppaita ikänaisille, ja kyssäkaalinkäyttöoppaita jokaiselle.

Jotkut elämäntaito-oppaat voisivat nimensä puolesta löytyä nykyisistä tietokirja­hyllyistä:

100 kasvispäivällistä

204 eri ruokalajia maidosta

99 ohjetta tahrojen poistamiseen

Toiset taas eivät:

Aakkosia sosialistien lapsille

Jäkälät ihmisravintona

Konekiväärin rakenne ja hoito.

Sotaisat mielialat näkyvät teoksissa vahvasti, ja vaikeat ajat vaikuttavat ruokkineen luovuutta ja sanomisen tarvetta ihmisissä. Usein kirjoittajan aatesuunta näkyi jo teoksen nimessä ja ero vastapuoleen tehtiin kätevästi vaikkapa värillä.

Vuoden 1918 aikana ilmestyivät muun muassa runokokoelmat Valkea maa, Valkea päähine ja Valkea kansa.

Romaanipuolella ilmestyivät muun muassa nämä kirjat, jotka syystä tai toisesta jäivät kirjoittajansa ainokaisiksi:

Valkoinen aika, Vapaussodan verikentiltä, Suomen päivän nousu, Raudun rintamalla, Eversti Ansamaa, Jääkärielämästä, Sankari väkevä.

Selvä näkökulma lienee näissä teoksissa: Hakkaa päälle!: sotarunoja valkoiselle armeijalle sekä Vihollisen leirissä punaisen kapinan aikana.

Myös punaisten puolella oli kymmenittäin julkaisseita kirjailijoita.

Romaanien, puheiden, näytelmien ja pamflettien lisäksi työväenyhdistykset julkaisivat muun muassa venäläistä maantietoa ja sanastoa käsitteleviä kirjoja sekä ohjeita sissisodankäyntiin.

Yksi vuoden 1918 klassikko on syyskuun 3. päivänä SKP:n perustavassa kokouksessa Moskovassa julkaistu Kirje toveri Leninille, joka loppuu juhlavasti:

”Voitte sanoa venäläisille tovereille meidän puolestamme: Suomalaisetkin kommunistit lähtevät ilolla tuleen, — tahtovat olla hyökkäyksessä mukana, kun kapitalismin linnat otetaan ja maan tasalle hajotetaan; suomalaiset kommunistit pitävät arvoaan alentavana jäädä rintaman selkäpuolelle, kun kaikkien maiden köyhälistö valloittaa maailman.”

Suomalaislasten kasvatuksessa puri kirjojen perusteella kuri. Vallitsevassa ajattelussa tyttöjen tulevaisuus nähtiin lähinnä äitiyden ja vaimon roolin kautta ja heitä ohjattiin ”naiselliseen sulokkuuteen, sopuisuuteen, uhrautuvuuteen ja lähimmäisenrakkauteen”.

Pojat taas olivat tulevia maanpuolustajia ja työläisiä.

Yksi alan auktoriteetti oli Kotikasvatusyhdistyksen johtohahmo Vilho Reima, joka toimi elämänsä aikana myös kansakoulunopettajana ja kansanedustajana.

Reimaa ahdisti kaupunkielämä sopimattomine houkutuksineen. Niiden vastapainoksi hän suositteli nuorisolle kristillisiä rientoja, kirjojen lukemista ja urheilua.

Tyttöjen suurimpia paheita olivat hänen mielestään turhamaisuus ja pinnallisuus. Todellisena kauhistuksena hän piti katukuvaan ilmestyneitä naisia, jotka kulkivat kiväärit olallaan partioimassa.

Reiman teos Aviopuolison valinta ilmestyi vuonna 1918.

Reiman pysyvin saavutus lienee kuitenkin se, että hän toi äitienpäivän vieton Suomeen.

Vielä pidemmälle meni ankarana suojelus­kuntalaisena tunnettu Martti Pihkala, joka luonnosteli 158-sivuissa teoksessaan Minkälainen Suomi meidän on luotava? rotuhygieenistä yhteiskuntaa, jossa epäkelpo aines pakkosterilisoitaisiin olemattomiin. Sosialistien lisäksi arveluttavana aineksena hän piti muun muassa prostituoituja – joille hän halusi perustaa pakkolaitoksia – ja ”törkeäsanaisia ja pitkätukkaisia jätkiä”.

Naisten tarkoitus oli selkeä: synnyttää mahdolli­simman paljon lapsia.

Seksiä ei Pihkalan ihanne­yhteiskunnassa harrastettukaan kuin lisääntymistarkoituksessa. Alkoholia nautittiin äärimmäisen vähän. Nautinnoksi riitti työnteko.

Kaiken lopputuloksena syntyisi rotupuhdas ”uusi väkevä ihminen”, joka erottuisi alemmista kansoista ja yksilöistä.

Toisenlaistakin naisenmallia tytöille löytyi. Saksalaisen Emmy von Rhodenin Neiti Uhkamieli on tyttökirja, jonka päähenkilö Ilse Macket kapinoi perinteistä kiltin tytön roolia vastaan äitipuolen vastustuksesta huolimatta.

Lopussa sisäoppilaitokseen lähetetty tyttö toki kesyyntyy.

Sen sijaan ranskalaisen Guy de Maupassantin Elämän tarinaa voi pitää loppua myöten feministisenä teoksena.

Siinä päähenkilö on luostari­koulusta kotiin palaava 17-vuotias Jeanne, jolla on edessään aviopuolison valinta ja muut aikuisuuden realiteetit. Nopeasti solmittu avioliitto kuitenkin osoittautuu painajaiseksi ja rikkoo nuoren naisen romanttiset kuvitelmat julmasti.

Myös porvarillinen perhe-elämä paljastuu elämänmittaiseksi virheeksi.

Pojille tarjolla oli sotakertomuksia. Yksi niistä oli Jalmari Finnen kantaaottava Kiljusen herrasväki partiolaisina.

Kirjassa Kiljuset lähtevät sotaan, ja seikkaileepa ajankohtaisen teoksen sivuilla itse Mannerheimkin.

Kansakunnan kipuilu tasavaltalaisuuden ja monarkian kanssa on läsnä, kun isä-Kiljunen kruunataan lopussa kuninkaaksi.

Myös toinen Finnen kirjoittama teos, Otavan julkaisema sarjakuvakirja Janne Ankkanen sotajalalla kommentoi kansakunnan kohtalonhetkiä.

Ola Fogelbergin piirtämässä tarinassa Ankkanen lietsoo kaikki maatilan eläimiä toistensa kimppuun, ja ikävästihän siinä sitten käy.

Finne tunnettiin porvarillisista mielipiteistään, ja tarinaa on pidetty kritiikkinä punaisten lietsomaa kapinamielialaa kohtaan.

Dekkareitakin ilmestyi. Vuonna 1918 julkaistiin muun muassa ensimmäinen Sherlock Holmes -suomennos Aatelinen varas.


Uuno Hirvonen puolestaan julkaisi salapoliisi­romaaninsa Gyldenbrookien kunnia ja Lauri Soini Punakaartin päällikön tyttären.

Molemmat dekkarit ovat paljon velkaa Sherlock Holmesille.

Ilman Eino Leinoa ei tämäkään juttu pääty.

Kansalliskirjaston kokoelmista Leinon vuonna 1918 julkaistuja teoksia löytyy useampikin kappale.

Ahven ja kultakalat on sadun muodossa kerrottu tarina kuninkaantyttärestä, joka asuu isänsä palatsissa ja onkii päivät pitkät kultakaloja.

Onkiessaan kultakaloja hän alkaa nähdä lammessa heijastuksena kuninkaanpojan kuvan, johon pian rakastuu. Sen seurauksena kuninkaantytär ymmärtää haluavansa onkia oikeita kaloja ja nähdä oikeita ihmisiä.

Vöyrin sotakoulu on tilaustyönä tehty historiikki Suomen ensimmäisestä aliupseerikoulusta.

Leino ei teokseen paljon panostanut.

Helsingin valloitus on 136-sivuinen muistelmateos, joka kertoo siitä, miten Leino jäi punaisten noustua valtaan kuvanveistäjätoverinsa kanssa mottiin Hotelli Kämpiin Helsingissä.

Päivät kuluivat sakkia pelaten ja poltellen.

Välillä kaksikko pujahti salaa kaupungille.

Leinon hahmo oli tunnettu, joten punanauhaiset asemiehet välttääkseen hän leikkautti tukkansa sekä luopui hatustaan ja kepistään.

Punaisia kohtaan kirjassa on niukalti ymmärrystä.

”Helsinki on roskaväen vallassa! Se totuus selvisi siinä silmänräpäyksessä. Esikaupunkien ja vallityöläisten kymmentuhantiset laumat näyttivät sen keskukseen pahimman törkynsä tyhjentäneen”, Leino kirjoittaa.

Valkoisten voiton jälkeen Leino tunsikin riemua, kuten monet muutkin runoilijat ja taiteilijat. Pian julkaistu Vapauden kirja sisältääkin valikoiman poliittisia runoja, osa uhmakkaitakin.

Oi, Suomen äidit,

soutakaa te meille sodan lasta,

niin ylvästä, niin ylpeää,

niin voiton-voimakasta,

mi säilän terän tempoais

ja nuorten lipun nostais –

oi, Suomen äidit, soutakaa

te lasta, joka kostais!

Kaikkiaan sisällissota kuitenkin ruhjoi Leinon henkisesti. Jo kesällä 1918 hän vuoroin manasi punaisia, vuoroin murehti maassa olevia vankileirejä.

Epätietoisuutensa hän teki selväksi Vapauden kirjan esipuheessa, jossa vaikuttaa perin väsyneeltä sotaan:

”Kirjoitan tätä unettomana, ahdistavana yönä, jolloin pahaenteiset laukaukset yksinäisiltä kaupunginkaduilta korvaani pamahtelevat ja kukaties kuinka monen vapauden marttyyrin tai rauhallisen kansalaisen veri jälleen Suomen kuutamoisia hankia kostuttaa. Olen miettinyt tätä näinä pitkinä, loputtomina päivinä, näinä verkkaan vierivinä, alituisen ja yksitoikkoisen kauhun viikkoina, siksi kun olen tuntenut itseni idiootiksi ja viimeinenkin järjellinen ajatus on aivoissani seisahtunut. Ja samalla olen aivan erikoisessa määrässä tuntenut tämän heimon henkisen läsnäolon.”

Esipuhe on päivätty 15. maaliskuuta, kaksi kuukautta ennen sisällissodan loppua.

Sisällissodan käännekohta, Tampereen taistelu, alkoi seuraavana päivänä.

Lähteet: Kansalliskirjasto.fi, Panu Rajala: Virvatuli (WSOY, 2017), kansallisbiografia.fi, Oili Parjo: Koti on kansan sydän: Kotikasvatusyhdistyksen perustaminen ja toiminta 1907–1917 (Helsingin yliopisto, 2003)

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    3. 3

      Ministeri Lindströmin erityisavustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet – TEM:n johto piti tekoa pöyristyttävänä

    4. 4

      Uusi käänne Espoon pitseriapalossa: Mieskaksikon epäillään heittäneen polttopullon myös toiseen ravintolaan

    5. 5

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    6. 6

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    7. 7

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    8. 8

      Onko murrosiän tunnemyrsky vain länsimaisen kulttuurin luoma harha? ”Meille sanottiin, ettei ole normaalia, jos on hyvissä väleissä vanhempiensa kanssa”

    9. 9

      Sopiiko jäätelö välipalaksi ja onko vegaaninen tavallista terveellisempää? – Ravitsemusterapeutti arvioi jäätelöiden ravintosisällöt

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    2. 2

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    3. 3

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    4. 4

      Ministeri Lindströmin erityisavustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet – TEM:n johto piti tekoa pöyristyttävänä

    5. 5

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    6. 6

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    9. 9

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    10. 10

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää