Valikko
Kulttuuri

20 vuotta sitten ilmestynyt Radioheadin OK Computer teki vaikutuksen myös jazzin ja taidemusiikin tekijöihin – se oli myös rockin viimeinen klassikko

OK Computer on edelleen kaunis levy. Myös Pekka Kuusisto ja Verneri Pohjola tunnustautuvat sen faneiksi.

Rockmusiikin lyhyeen histo­riaan mahtuu monenlaisia merkkipaaluja.

On kuuluisia esiintymisiä ja ikivihreiksi päätyneitä kappaleita. Vanhakantaisessa rockhistoriankirjoituksessa tärkeimmiksi merkkipaaluiksi lasketaan artistien albumit.

Pian 20 vuotta täyttävä Radiohead-yhtyeen albumi OK Computer saattaa jäädä niistä viimeiseksi.

Klassikon tavoin se on rakastettu ja vihattu, ja se herättää yhä spontaaneja tunteita.

Nimestään huolimatta levyllä ei ole juuri lainkaan varsinaista elektronista musiikkia, ja vaikka Radiohead oli alun perin kokoonpanoltaan perinteinen viisihenkinen kitarabändi, niin OK Computer sisältää varsinaista kitararockia vain puolentoista kappaleen verran.

OK Computer julkaistiin ensimmäisen kerran Japanin markkinoilla 21. toukokuuta 1997 ja kolme viikkoa myöhemmin yhtyeen kotimaassa Britanniassa ja ­Euroopassa.



Radiohead oli lyönyt läpi vuonna 1993 ensin Yhdysvalloissa ja sitten Euroopassa Creep-singlellä, ja sitä pidettiin yhden hitin ihmeenä.

Yhtyeellä ei ollut liioin uskottavaa vaihtoehtobändin statusta. Se ei ollut koskaan pienen indie-yhtiön löytö, vaan kiinnitettiin suoraan monikansalliselle ­EMI:lle.

Radioheadin ensialbumi Pablo Honey ylsi Creep-hitin voimalla platinamyyntiin, mutta jo kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt toinen albumi The Bends ei enää kiinnostanut amerikkalaisia.

Kakkoslevyllä yhtye oli kuitenkin saanut leiriinsä tärkeän vahvistuksen, miksaajana toimineen Nigel Godrichin, josta tuli myöhemmin yhtyeen tuottaja ja monien mielestä kuudes jäsen.

Godrichin ansiota pitkälti on, että Radiohead alkoi tehdä musiikkia kokeilemalla ja tuotantotekniikkaa instrumenttina käyttämällä.

Maaliskuussa Oslossa Bylarm-festivaalilla urastaan kertonut Godrich muistuttaa, että Radioheadin nousu rockin suunnannäyttäjäksi oli alkuperäisen yllätyshitin ansiota.

”Jos Yhdysvaltain länsirannikon radio ei olisi soittanut aikoinaan Creepiä, Radiohead olisi saanut potkut levy-yhtiöltään”, Godrich sanoo.

Radioheadin ja Godrichin yhteistyöhön vaikutti, että kaikki olivat suunnilleen samanikäisiä ja ajattelivat samansuuntaisesti elämästään ja työstään.

”Heidän piti miettiä, mitä tehdään seuraavaksi, ja paineet olivat kovat. Sain heistä vahvistusta omille ideoilleni.”

Godrich sanoo omaksuneensa jo varhain levyjen tekemisessä samanlaisen tuottajan roolin, jonka George Martin loi 1960-luvulla The Beatlesin kanssa.

”Tuottaja käy läpi artistin materiaalia, valitsee parhaat kappaleet ja pyrkii edesauttamaan sitä, että artisti tekee parhaansa.”

Monista muista 1990-luvun lopun vaihtoehtorocklevyistä poiketen OK Computer on kestänyt hyvin aikaa eikä se kuulosta vanhanaikaiselta edes sointimaa­ilmaltaan.

Se on inspiroinut lukemattomia rockartisteja, mutta myös jazzin ja taidemusiikin tekijöitä.


Viulisti Pekka Kuusisto sanoo kuunnelleensa OK Computeria levyn ilmestymisestä asti.

Hän myöntää, että osa kiintymyksestä perustuu nostalgiaan, koska OK Computer tiivisti musiikillisesti monia asioita hänen silloisessa elämässään, mutta pohjimmiltaan levyn arvo on itse kappaleissa.

”Sävellysmateriaali on monipuolista ja mihinkään lokeroon sopimatonta. Tekstit peilaavat vaikeaselkoisemmaksi ja hektisemmäksi muuttumassa ollutta maailmaa”, Kuusisto sanoo.

Radiohead ja OK Computer kiehtoo myös klassisen koulutuksen saaneita muusikoita, vaikka Radioheadin jäsenet eivät ole alun perin korkeasti koulutettuja muusikoita.

Kuusisto arvostaa erityisesti Radioheadin kitaristia Jonny Greenwoodia, joka on ”haastanut itseään kovan luokan akustisten orkesterien käyttäjänä”.

”Hänen ihailemansa Olivier Messiaenin musiikin vaikutus on kuultavissa Radioheadin tuotannossa.”

Messiaen on myös Kuusiston suosikkeja. Viime kesänä Kuusisto sanoi The Guardianin haastattelussa haaveilevansa Radioheadin kanssa soittamisesta.

Jutussa Kuusisto korosti, että olisi lisäksi hienoa, jos kaikilla olisi soittimena Ondes Martenot, 1920-luvulla suunniteltu elektroninen instrumentti, jolle juuri Messiaen kirjoitti musiikkia.

Radioheadin voisi nähdä myös eräänlaisena nostalgisen futurismin tekijänä, joka on luonut modernilta kuulostavaa musiikkia omassa genressään vanhanaikaisella instrumentaatiolla.

”Se on hauska ajatus, mutta kyllä Radiohead on minulle omanlaisensa modernin musiikin suunnannäyttäjä ihan tässä ajassa”, Kuusisto sanoo.


Pitkäaikaiseksi OK Computer -faniksi tunnustautuu myös jazztrumpetisti Verneri Pohjola.

Hänelle albumi on ollut kaksivaiheinen kokemus: nuorena sen lyriikoiden synkkä lohduttomuus osui yksiin omien ajatusten kanssa, mutta ajan kanssa kestävimmäksi on osoittautunut sävellysmateriaali.

”Melodiat ovat pitkälle kantavia, ja ainakin silloin tuntui siltä, että mainstream-rockissa ei sellaisia juuri ollut”, Pohjola sanoo.

Hän on soittanut Radioheadin musiikkia keikoilla Ilmiliekki-yhtyeen kanssa. Ohjelmistoon kuuluu tulkinta OK Computerin viimeisenä kappaleena kuultavasta Touristista.

Pohjolan mielestä OK Computerin sointia on ollut melko helppo jäljitellä, ja moni yhtye on niin 20 vuoden aikana tehnytkin.

Sävellysten potentiaali paljastuu kuitenkin vasta kun melo­dian, harmonian ja rytmin pelkistää vaikka pelkälle pianolle.

”Melodiat kuulostaa mulle todella syviltä, ja melodian ja harmonian kulku on loogisesti ja tunteellisesti johdettu. Se on sitkeää ja se säilyttää fokuksen koko ajan”, Pohjola analysoi.

Tekstiensä puolesta OK Computer on kolkko ja vahvasti poliittinen kuvaus maailmasta, jota hallitaan ihmisten heikkouksia hyväksikäyttämällä.

Masennuksestaan julkisesti kertonut Pohjola sanoo tunnistaneensa levyn kappaleissa oman kasvukauden tunnemaailmaa.

”Siinä käytiin läpi masennusvaiheita ja katkeruutta ihmisten pinnallisuutta ja ankeutta kohtaan. Nykyisin sitä kuuntelee eri korvin, ja tekstejä kuunnellessa tajuaa myös, miksi joidenkin mielestä Thom Yorke vain valittaa lauluissaan.”

Pohjolan mielestä OK Computerin klassikkostatukseen kuuluukin olennaisesti levyn kriittinen arviointi.

”Jos musiikkia ei koe omakseen, niin sitä tylytetään estoitta, koska klassikkomaineeseen ei pidä päästäkään ilman kritiikkiä”, hän sanoo.

”Se on ikään kuin tieteellinen keino, kun koko ajan kyseenalaistetaan, että onko se sittenkään niin hyvä.”

Klassikkomaineestaan OK Computer tuskin enää pääseekään. Todennäköisempää onkin, että se jää sellaisena lajinsa viimeiseksi.

Brittiläinen Tim Footman kirjoitti jo vuonna 2007, OK Computerin kymmenvuotisjuhlavuonna, albumia analysoivan kirjan nimeltä Welcome to the Machine, jonka alaotsikkona oli The Death of a Classic Album.

Footman huomauttaa kirjassaan, että OK Computerin ilmestymisen jälkeen musiikkimediassa julkaistuissa kaikkien aikojen parhaiden levyjen listoissa ja ­äänestyksissä kärkeen nousevat edelleen samat vanhat levyt, joiden joukossa OK Computer on usein uusin.

Se pitää paikkansa, sillä Rolling Stone -lehden kaikkien aikojen parhaiden levyjen listan uusimmassa päivityksessä sadan parhaan joukossa on vain kolme 1980 -luvun päättymisen jälkeen tehtyä albumia.

OK Computerin status on pudonnut, sillä se on enää sijalla 162.

Sitä kestävämmäksi on osoittautunut kolme vuotta myöhemmin valmistunut Radioheadin Kid A, jossa yhtye otti selvän askeleen elektronisen musiikin puolelle.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pop- ja rockmusiikki
  • Levyt

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    3. 3

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    4. 4

      ”Itseoppineet suomalaistutkijat” haukkuvat hallituksen perustulokokeilun New York Timesissa: ”Lähinnä julkisuustemppu”

    5. 5

      Vielä kaksi vuotta sitten Puolaa pidettiin EU:n suurena menestystarinana, nyt maan oikeuslaitos on menettämässä riippumattomuutensa – miksi näin kävi? Tutkija selittää

    6. 6

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    7. 7

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    8. 8

      Miten tässä taas kävi näin? Aamulla Helsinkiin luvattiin aurinkoista säätä, saimme rankkasadetta – meteorologi selittää

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    7. 7

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    8. 8

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    9. 9

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    10. 10

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää