Valikko
Kulttuuri

Pieruhuumoria, scifiä ja muppettipornoa – satavuotista Suomea edustaa Venetsian biennaalissa ronski taideteos

Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teoksessa avaruusolentojen Suomi-innostus menee oudoille poluille. HS tapasi taiteilijat Venetsiassa.

Venetsian kuvataidebiennaali avautuu yleisölle lauantaina, ja ennakkokatselmuspäivänä Venetsian Giardini-puistossa Suomen paviljonkiin virtasi uteliasta ja tyylikästä taideväkeä: kriitikoita, museoväkeä ja keräilijöitä.

He hihittelivät epäuskoisesti ja pudistelivat päätään. Sisäseinälle projisoidussa videoteoksessa kosminen ankka pusersi sisältään uuden uljaan Suomen ainekset, paljaat pyllyt vilkkuivat ja Angry Birds -hahmolta näyttävä Suomen presidentti odotti kärsimättömänä jumalan pojan saapuvan Nokian faksilaitteella.

Paviljongin keskelle rakennetulla lavalla heilui robottimuna, joka puhui englantia voimakkaalla suomalaisella aksentilla ja tasaisella intonaatiolla.

Moni lähti, mutta vielä useampi jäi katsomaan.

Venetsian biennaalia tavataan kutsua kuvataiteen olympialaisiksi. Tänä vuonna Suomea edustaa teos, jota ei voi parhaalla tahdollakaan kuvailla runolliseksi, vähäeleiseksi tai Suomen itsenäisyyden juhlavuotta hartaudella käsitteleväksi.

Ei: Erkka Nissisen ja brittitaiteilija Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives yhdistää pieruhuumoria, arkeologiaa, luomismyyttejä, scifiä, silmitöntä väkivaltaa ja muppettipornoa – ja toki myös suomalaisuutta.

Teoksen juoni on lyhyesti tämä:

Kaksi messiaanista avaruusolentoa, munanmuotoinen Geb ja pahvilaatikon näköinen Atum, päättävät luoda uuden Suomen. 35 miljoonaa vuotta myöhemmin he palaavat katsomaan, millaiseksi suomalainen kulttuuri on kehittynyt.

Eihän se ole ihan putkeen mennyt. Suomen presidentti haluaisi siksi näyttää Atumille todellisen Suomen sijaan virtuaalitodellisuusversion, jolle maa­brändivideot jäävät kakkoseksi.

Seuraa seksiä, väkivaltaa ja musiikkiesityksiä, kun Atum yrittää päästä selville siitä, millainen Uusi Suomi todella on.

Monen mutkan kautta Atum päätyy löytämään paitsi kulttuuria neandertalinihmisen ruoansulatuskanavasta, myös todellisen identiteettinsä.

Tuntia ennen virallisia avajaisia taiteilijat ehtivät istahtaa hetkeksi juttelemaan Suomen vajamaisen Aalto-paviljongin taakse. Nissinen ja Mellors vaikuttavat hyväntuulisilta ja tyytyväisiltä – ja vähän kuin koulupojilta, jotka ovat kirjoittaneet ainekirjoituksessa niin poskettoman pöljäilyn, ettei opettaja oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai torua.

Mistä idea syntyi?

”Olin etsiskellyt ideaa jo jonkin aikaa, ja sitten näin näyn palavasta puusta”, väittää Mellors. ”Kuulin äänen, joka sanoi, että tee valtava muna, joka on maailmoja luova avaruusolento, jolla on pakkomielle Suomesta.”

Käy selväksi, ettei tästä tule vakavaa taiteilijahaastattelua. Yritetään silti edes hetken ajan:

Vuodesta 1895 järjestetyssä Venetsian biennaalissa maat esittävät taidetta omissa paviljongeissaan tavalla, joka tuntuu nykyään vanhanaikaiselta. Järjestelmä jakaa taiteilijat kahteen leiriin: osa kääntää selkänsä maa-ajattelulle kokonaan ja tekee jotain, mitä tekisi muutenkin, ja osa ottaa härkää sarvista. The Aalto Natives kuuluu jälkimmäisiin.

”Nationalistinen ajattelu on todella vaikea lähtökohta taideteokselle”, myöntää Mellors, jolle Nissinen jättää suurimman vastuun puhumisesta.

”Se voi oikeastaan synnyttää vain kirkasotsaisia, poliittisesti korrekteja, sosiaalisesti tiedostavia teoksia, jotka tarkoittavat varmasti hyvää mutta eivät välttämättä ole erityisen kiinnostavia,” hän jatkaa.

Mutta Suomen paviljongin teoksesta päättävä nykytaideorganisaatio Frame pyysi taiteilijoilta juuri itsenäisyyttä käsitteleviä teosehdotuksia.

”Sitten me keksimme tämän fiktionaalisen käsittelytavan eli avaruusolennot, joilla on Suomi-fetissi ja jotka ymmärtävät lähdemateriaalinsa päin honkia. Se oli heureka-hetki”, Mellors sanoo.

Avaruusolentojen kautta pystyi käsittelemään vitsikkäällä tavalla paitsi suomalaisuutta, myös muita perinteisiä kansallisnarratiiveja.

Kyse ei ole vain suomalaisuudesta, ja siksi aiheeseen pystyi tarttumaan myös britti, sanoo Mellors.

”Sitä paitsi nykyään kaikkihan kirjoittavat koko ajan asioista, joista he eivät ymmärrä mitään”, Mellors sanoo ja nauraa päälle.

Lopputuloksena on teos, jossa Nissinen ja Mellors pilkkaavat riemukkaasti suomalaisuuden kliseitä, kuten maabrändihankkeita, täsmällisyyttä, teknologia­uskoisuutta ja ylpeyttä sosiaalidemokratiasta. Osansa saavat myös taiteen tekeminen, museo­instituutiot ja nykytyöelämä.

Teoksen huumori hakee kierroksia ruumiintoiminnoita sekä videolla esiintyvien muppettimaisten hahmojen harrastamasta seksistä ja väkivallasta. Mikä taiteilijoita kiinnostaa niin kovasti pieru- ja kakkahuumorissa?

Nissinen katsoo pokerina silmiin ja kertoo, että kyse on eräänlaisesta kehoon liittyvästä ahdistuneisuudesta, jota Nissinen ja Mellors kanavoivat taiteen tekemiseen. Kyseessä on terapeuttinen prosessi, hän väittää.

Mellors nauraa Nissisen vastaukselle. Hän myöntää, että kyse on perusasioista – tyhmästä, lapsellisesta ja ehkä siksi niin universaalista huumorista.

Venetsian biennaalipuistossa taidetta katsotaan kunnioittavasti huokaillen ja otsaa rypistellen, ja siksi Suomen paviljongin pöljäily ainakin erottuu massasta – monen mielestä edukseen, vaikkakaan ei varmasti kaikkien. Teos tarjoaa luvan nauraa.

Siitä innostui muun muassa taidesivusto Artnet, joka nimesi Suomen paviljongin tuoreeltaan yhdeksi viidestä, joita ei pidä tänä vuonna missata.

Sitten taiteilijoiden kahden miehen stand-up-show lähtee taas käsistä.

”Olen aina ajatellut että kakkahuumorilla ja nykytaiteella on voimakas yhteys”, Mellors ilmoittaa. Erityisesti kuvanveistolla. ”Molempiin liittyy tuotoksen ihme. Sehän on lastenkin mielestä taianomaista ja hassua. Ja minähän pidän taiteesta, joka on taianomaista ja hassua. Ja ruskeaa.”

Ei siitä siis nyt tämän enempää.

Mutta jos Nissinen ja Mellors olisivat ulkoavaruuden jumalhahmoja, mistä he aloittaisivat uuden Suomen luomisen?

Kysymys vetää taiteilijat hiljaisiksi. He tuijottavat toisiaan pitkään ja kiusaantuneen oloisina.

”Kai me pitäisimme kaiken, eikö? Suomi on aika lailla täydellinen”, vastaa Mellors diplomaattisesti.

”Ehkä enemmän poliitikkoja, siitä voisi olla apua. Vähemmän maaseutua. Hankkiuduttaisiin eroon kaikista maahanmuuttajista” – ja tässä kohdassa Mellors rupeaa nauramaan – ”rakennettaisiin vähän lisää muureja sinne tänne. Palautettaisiin kaikki venäläiset ja ruotsalaiset.”

Vitsi siis, tämäkin.

“Emme me voi oikeasti vastata tähän kysymykseen”, sanoo Mellors.

Taiteilijat antava puhuvan munan puhua puolestaan.

Tausta

Biennaaliteos nähdään myös Kiasmassa


 Erkka Nissinen (1975, Jyväskylä) ja Nathaniel Mellors (s. 1976, Doncaster, Britannia) ovat Venetsian biennaalin Suomen paviljongin taiteilijat. The Aalto Natives -teoksen on kuratoinut hollantilainen Xander Karskens.

 Kuvataideakatemiassa opiskellut Nissinen tunnetaan tee-se-itse-henkisistä videoteoksista, joissa kohtaavat absurdit epätarinat, toisteisuus, rallienglanti ja kököt 3d-animaatiot.

 Oxfordissa ja Royal College of Artissa opiskellut Mellors on palkittu useaan kertaan teoksistaan, jotka yhdistävät veistoksia, performansseja ja absurdeja videoita.

 Taiteilijat tapasivat toisensa 2007 Hollannissa Rijks­akademien residenssissä.

 Venetsian biennaali on avoinna 13.5.–26.11.2017.

 The Aalto Natives tulee Venetsian jälkeen esille Amsterdamin Cobra-mu­seoon ja keväällä 2018 Kiasmaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Venetsian biennaali

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    3. 3

      Neljä saksalaista Isis-tukijoiksi epäiltyä naista on pidätettyinä Irakissa – yksi heistä on todennäköisesti 16-vuotias Linda, joka herätti suuren mediahuomion

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    6. 6

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    7. 7

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    8. 8

      Yhdysvaltain kongressi valmistee uusia pakotelakeja – esitys rajoittaisi presidentti Trumpin mahdollisuuksia lieventää Venäjä-sanktioita

    9. 9

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    10. 10

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Poliisi ampui yöpukuisen naisen Minneapolisissa hämärissä olosuhteissa – Nyt poliisipäällikkö joutui jättämään tehtävänsä australialaisnaisen ampumisen vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää