Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Paikannimet ovat parhaimmillaan, kun historian kerrokset kohtaavat katutasolla

Katujen ja polkujen nimet eivät tipahda taivaasta vaan ihmiset antavat ne.

Helsingin Sanomissa oli 5. elokuuta 1996 juttuni, joka oli otsikoitu Mistä löytyy Töyhtö­hyypänahde 16 R 94? No, ei sellaista löydy. Ei Helsingistä eikä mistään muualtakaan. Juttu oli yksi osa kulttuurisivuilla ilmestyneestä kesäsarjastani Arjen terroristit, jossa repostelin kaupungin suunnittelun kummallisuuksia, joihin kuuluivat esimerkiksi oudosti poukkoilevat pyörätiet, betoniporsaat ja nakki­kioski vuosimallia -82.

Jutussa Töyhtöhyypänahteesta ihmettelin keinotekoisen ja maatiaisen kuuloisia kadunnimiä – sellaisia kuten Kotikonnuntie, Sammalpolku ja Niittyluhdankuja.

Haastattelin juttua varten Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan puheenjohtajaa, asemakaava-arkkitehti Ann-Marie Wangelia. Koetin olla provokatiivinen, mutta haastateltava oli kaikesta samoilla linjoilla. Myös Wangel oli sitä mieltä, että Helsingissä oli liikaa luontoaiheisia nimiä, ja liian vähän tähän päivään liittyvää sanastoa.

Ennen kaikkea olimme molemmat jyrkästi sitä mieltä, että raitit eivät kuulu kaupunkiin.

Kului muutama kuukausi, ja sain soiton puheenjohtaja Wangelilta. ”Kun sinä olet kiinnostunut kadunnimistä, niin haluaisitko tulla mukaan nimistötoimikuntaan”, hän kysyi.

Olin imarreltu huomiosta ja luottamuksesta. Samalla fiilistelin, että olen niin tärkeä, että systeemi haluaa vaientaa kriitikkonsa. Kaverini nauroivat tälle teorialle.

Joka tapauksessa tänä keväänä minulla tuli täyteen 20 vuotta nimistötoimi­kunnan jäsenenä.

Katujen, polkujen ja puistojen nimet eivät tipahda taivaasta. Ihmiset antavat ne. Käytännössä työn tekee Helsingin kaupungin kaupunginhallituksen alainen nimistötoimikunta.

Kymmenen hengen joukkoomme kuuluu eri alojen asiantuntijoita. On kaupunkisuunnittelun, nimistöntutkimuksen, suomen ja ruotsin kielen, Helsingin historian ja paikkatiedon tuntijoita.

Kokoonnumme kerran kuukaudessa pari tuntia kerrallaan. Laadimme ehdotukset, jotka menevät poliittisille päättäjille hyväksyttäviksi. Nimeäminen tehdään siinä vaiheessa, kun asemakaava alkaa hahmottua – eli niin varhain kuin mahdollista.

Nimistä ei koskaan äänestetä vaan niitä mutustellaan niin kauan, että ne tuntuvat kaikista mielekkäiltä.

Vaikka nimi saa kertoa syntyhetkestään, sen pitää kestää aikaa. Toimikunnassa kvartaaliajattelu ei tarkoita neljännesvuotta vaan pikemmin kahta ja puolta sataa vuotta. Tämän vuoksi suhtaudumme nihkeästi sellaisiin päiväperhoihin kuin Lordin aukio Rovaniemellä.

Vanhimmat yhä käytössä olevat helsinkiläiset kadut – Liisankatu ja Unioninkatu – täyttävät kummatkin parin vuoden kuluttua kaksisataa vuotta.

Helsingissä on nyt noin 8 000 paikannimeä. Uusia tarvitaan keskimäärin sata vuodessa. Helsinki kasvaa, minkä on huomannut 20 vuoden aikana yhä paksummiksi käyneistä kokouspaperinivaskoista.

Nimistötoimikunnassa tiedämme vuosia etukäteen, mitä rakennetaan ja minne. Esimerkiksi pitkään esillä olleen, kymmenentuhannen asukkaan Kruunuvuorenrannan nimet on päätetty jo 2000-luvun alussa.

Alueen nimistö on saanut inspiraatiota muun muassa Degerön kartanon asukkaista (Lorentzinkallio) ja alueella sijainneesta hopeakaivoksesta (Kuilukaari). Koiraihmiset ilahtunevat Koirasaareen tulevista Mustinpolusta ja Bellanpolusta.

Ensisijaisesti nimiä haetaan paikallishistoriasta. Jos kaavoitettavalla alueella on juuria, niitä ei leikata. Helsingin ­alueella on ollut parisenkymmentä kartanoa. Varsinkin Herttoniemen kartano ja sen värikkäät vaiheet ovat olleet aarre­aitta nimistönsuunnittelijoille. Lähiseudun kadunnimissä komeilevat kartanon entiset omistajat: Petter Wetterin tie, Abraham Wetterin tie, Johan Sederholmin tie, Margareetankuja, Sisselenpuisto ja niin edelleen.

Mutta myös teollisuus on jättänyt jälkensä samalle alueelle. Kivenheiton päässä Herttoniemen kartanosta ovat Niittaajan- ja Hitsaajankatu. Teollisuusammattilaiset pääsivät kartalle 1940-luvun lopulla.

Tätä on nimistö parhaimmillaan, kun historialliset kerrokset kohtaavat katu­tasolla.

Nimistötoimikunnan kannalta on kuitenkin kutkuttavampaa, kun suunniteltavalla alueella on tilaa täysin uusille nimille. Näitä ovat paraikaa kantakaupungin kylkeen nousevat asuinalueet, kuten Jätkäsaari ja Kalasatama. Molempiin on tullut ja on vielä tulossa sanastoa, jossa on nykypäivää, nostalgiaa ja kaukokaipuuta.

Kummankin alueen nimistössä on sama perusta, satamatoiminta. Kalasatamassa on muistettu niitä aluksia, jotka ovat aikoinaan säännöllisesti vierailleet siellä. Jätkäsaaren nimistössä on puolestaan niitä meriä, joita alukset ovat seilanneet.

Jätkäsaaren pääväylänä on Välimerenkatu, mutta mitä pienemmiksi kadut käyvät, sitä eksoottisemmaksi nimistö muuttuu. Esimerkiksi Jätkäsaaren etelärannalla tullaan vielä näkemään Tahitinkatu, Kanariankuja ja Tulimaanpuisto.

Helsingin nimissä on paljon erikoisuuksia. Minulla on kolme suosikkia. Näistä ensimmäinen on Eira.

Eteläisen kaupunginosan nimi ei suinkaan tule miltään kampakeraamiselta kaudelta. Nimi tulee Tehtaankadun ja Laivurinkadun kulmaan vuonna 1905 valmistuneesta sairaalasta. Se puolestaan nimettiin tukholmalaisen sairaalan mukaan, joka puolestaan otti nimensä lääkintä­taidon jumalattaresta Eiristä.

Toinen erikoisuus: Viiskulma. Sellaista osoitetta ei ole, ainakaan virallisesti. Viiskulma on Viiskulma siksi, että kaikki kutsuvat sitä sillä nimellä. Jos koetatte tilata ambulanssia Viiskulmaan, hätäkeskus tiukkaa teiltä jotain oikeaa osoitetta.

Kolmas suosikkini on Papukaija Zagulan polku, Tapaninkylässä kulkeva kevyen liikenteen väylä.

Zagula oli leskirouva Manjefa Multanovskajan lemmikkipapukaija, joka osasi viheltää, laulaa, kiroilla ja komentaa koiraa. Multanovskaja oli venäläissyntyinen kreivitär ja Tapaninkylän kartanon viimeinen omistaja. Hän kuoli vuonna 1950.

Perimätiedon mukaan Zagula haudattiin kartanon puistoon hopealippaassa.

Helsingin asukkaat ja päättäjät ovat kroonisen kiinnostuneita nimistötoimikunnan toiminnasta. Syy on selvä.

Nimistö on järjestelmä, jonka kanssa kaikki helsinkiläiset ovat päivittäin tekemisissä. Monet ha­luavat tietää, minkä ja kenen mukaan heidän kotikatunsa on nimetty.

Tällä hetkellä nimistötoimikunnan tulevaisuus on hämärän peitossa. Helsingin kaupunki myllää parhaillaan hallintoaan eikä toimikunnan jatkosta ole varmuutta.

Ymmärrän, että kaupungin rahakirstun vahtiminen on tärkeää – mutta niin on myös historian taju ja identiteetti.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nimistö
  • Miska Rantanen
  • Nimet
  • Helsingin historia
  • Lauantaiessee

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Professori Markku Kivinen: Putin lähetti lehdistötilaisuudessa piiloviestin Suomelle

    2. 2

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    3. 3

      Britannian prinssi William lopettaa työnsä ambulanssilentäjänä – keskittyy nyt kokonaan kuninkaallisiin tehtäviin

    4. 4

      Treffailussa on edelleen yksi kammottavan vanhanaikainen piirre: Deiteillä nainen odottaa miehen hoitavan kaiken

    5. 5

      Näin suomalaiset yrittävät petkuttaa Kelaa – viime vuonna kiinni jäi lähes pari tuhatta huijaria, keskimääräinen vedätys 4 200 euroa

    6. 6

      Putin arvosteli USA:ta Punkaharjulla: ”On mahdotonta sietää loputtomiin häikäilemättömyyttä maatamme kohtaan” – Niinistö sanoi vastaan venäläistoimittajalle

    7. 7

      Presidentti Niinistö esitti onnistuneesti jäyhää länsisuomalaista äijää – samalla hän viestitti Putinille, että Suomi kuuluu länteen

    8. 8

      Niinistö ja Putin kävivät oopperassa Putinin Suomen-vierailun päätteeksi – faniseurue kiljahteli ja heilutti Venäjän lippua, kun he näkivät vilauksen Putinista katsomossa

    9. 9

      ADN: Alaskalaissenaattori asettui Trumpin ja republikaanien tahtoa vastaan ja nyt siitä voi kärsiä koko osavaltio – sisäministeriöstä soitettu ”huolestuttavia puheluita”

    10. 10

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    2. 2

      Treffailussa on edelleen yksi kammottavan vanhanaikainen piirre: Deiteillä nainen odottaa miehen hoitavan kaiken

    3. 3

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    4. 4

      Professori Markku Kivinen: Putin lähetti lehdistötilaisuudessa piiloviestin Suomelle

    5. 5

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    6. 6

      Näin suomalaiset yrittävät petkuttaa Kelaa – viime vuonna kiinni jäi lähes pari tuhatta huijaria, keskimääräinen vedätys 4 200 euroa

    7. 7

      Olen nähnyt miehiä tyydyttämässä itseään metron penkillä ja uimahalleissa – ei ole Sompasaunan vika, jos lauteilla irstaillaan

    8. 8

      Finland, dit borde man åka – ruotsalaisten tietämättömyys Suomesta onnistuu yhä välillä hätkäyttämään

    9. 9

      Niinistö ja Putin kävivät oopperassa Putinin Suomen-vierailun päätteeksi – faniseurue kiljahteli ja heilutti Venäjän lippua, kun he näkivät vilauksen Putinista katsomossa

    10. 10

      Poliisilta erikoinen kirje savonlinnalaisille – Miksi kaupunkilaisten pitäisi välttää parvekkeilla oloa Putinin vierailun aikana?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    5. 5

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    6. 6

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    7. 7

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    8. 8

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    11. Näytä lisää