Valikko
Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Paikannimet ovat parhaimmillaan, kun historian kerrokset kohtaavat katutasolla

Katujen ja polkujen nimet eivät tipahda taivaasta vaan ihmiset antavat ne.

Helsingin Sanomissa oli 5. elokuuta 1996 juttuni, joka oli otsikoitu Mistä löytyy Töyhtö­hyypänahde 16 R 94? No, ei sellaista löydy. Ei Helsingistä eikä mistään muualtakaan. Juttu oli yksi osa kulttuurisivuilla ilmestyneestä kesäsarjastani Arjen terroristit, jossa repostelin kaupungin suunnittelun kummallisuuksia, joihin kuuluivat esimerkiksi oudosti poukkoilevat pyörätiet, betoniporsaat ja nakki­kioski vuosimallia -82.

Jutussa Töyhtöhyypänahteesta ihmettelin keinotekoisen ja maatiaisen kuuloisia kadunnimiä – sellaisia kuten Kotikonnuntie, Sammalpolku ja Niittyluhdankuja.

Haastattelin juttua varten Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan puheenjohtajaa, asemakaava-arkkitehti Ann-Marie Wangelia. Koetin olla provokatiivinen, mutta haastateltava oli kaikesta samoilla linjoilla. Myös Wangel oli sitä mieltä, että Helsingissä oli liikaa luontoaiheisia nimiä, ja liian vähän tähän päivään liittyvää sanastoa.

Ennen kaikkea olimme molemmat jyrkästi sitä mieltä, että raitit eivät kuulu kaupunkiin.

Kului muutama kuukausi, ja sain soiton puheenjohtaja Wangelilta. ”Kun sinä olet kiinnostunut kadunnimistä, niin haluaisitko tulla mukaan nimistötoimikuntaan”, hän kysyi.

Olin imarreltu huomiosta ja luottamuksesta. Samalla fiilistelin, että olen niin tärkeä, että systeemi haluaa vaientaa kriitikkonsa. Kaverini nauroivat tälle teorialle.

Joka tapauksessa tänä keväänä minulla tuli täyteen 20 vuotta nimistötoimi­kunnan jäsenenä.

Katujen, polkujen ja puistojen nimet eivät tipahda taivaasta. Ihmiset antavat ne. Käytännössä työn tekee Helsingin kaupungin kaupunginhallituksen alainen nimistötoimikunta.

Kymmenen hengen joukkoomme kuuluu eri alojen asiantuntijoita. On kaupunkisuunnittelun, nimistöntutkimuksen, suomen ja ruotsin kielen, Helsingin historian ja paikkatiedon tuntijoita.

Kokoonnumme kerran kuukaudessa pari tuntia kerrallaan. Laadimme ehdotukset, jotka menevät poliittisille päättäjille hyväksyttäviksi. Nimeäminen tehdään siinä vaiheessa, kun asemakaava alkaa hahmottua – eli niin varhain kuin mahdollista.

Nimistä ei koskaan äänestetä vaan niitä mutustellaan niin kauan, että ne tuntuvat kaikista mielekkäiltä.

Vaikka nimi saa kertoa syntyhetkestään, sen pitää kestää aikaa. Toimikunnassa kvartaaliajattelu ei tarkoita neljännesvuotta vaan pikemmin kahta ja puolta sataa vuotta. Tämän vuoksi suhtaudumme nihkeästi sellaisiin päiväperhoihin kuin Lordin aukio Rovaniemellä.

Vanhimmat yhä käytössä olevat helsinkiläiset kadut – Liisankatu ja Unioninkatu – täyttävät kummatkin parin vuoden kuluttua kaksisataa vuotta.

Helsingissä on nyt noin 8 000 paikannimeä. Uusia tarvitaan keskimäärin sata vuodessa. Helsinki kasvaa, minkä on huomannut 20 vuoden aikana yhä paksummiksi käyneistä kokouspaperinivaskoista.

Nimistötoimikunnassa tiedämme vuosia etukäteen, mitä rakennetaan ja minne. Esimerkiksi pitkään esillä olleen, kymmenentuhannen asukkaan Kruunuvuorenrannan nimet on päätetty jo 2000-luvun alussa.

Alueen nimistö on saanut inspiraatiota muun muassa Degerön kartanon asukkaista (Lorentzinkallio) ja alueella sijainneesta hopeakaivoksesta (Kuilukaari). Koiraihmiset ilahtunevat Koirasaareen tulevista Mustinpolusta ja Bellanpolusta.

Ensisijaisesti nimiä haetaan paikallishistoriasta. Jos kaavoitettavalla alueella on juuria, niitä ei leikata. Helsingin ­alueella on ollut parisenkymmentä kartanoa. Varsinkin Herttoniemen kartano ja sen värikkäät vaiheet ovat olleet aarre­aitta nimistönsuunnittelijoille. Lähiseudun kadunnimissä komeilevat kartanon entiset omistajat: Petter Wetterin tie, Abraham Wetterin tie, Johan Sederholmin tie, Margareetankuja, Sisselenpuisto ja niin edelleen.

Mutta myös teollisuus on jättänyt jälkensä samalle alueelle. Kivenheiton päässä Herttoniemen kartanosta ovat Niittaajan- ja Hitsaajankatu. Teollisuusammattilaiset pääsivät kartalle 1940-luvun lopulla.

Tätä on nimistö parhaimmillaan, kun historialliset kerrokset kohtaavat katu­tasolla.

Nimistötoimikunnan kannalta on kuitenkin kutkuttavampaa, kun suunniteltavalla alueella on tilaa täysin uusille nimille. Näitä ovat paraikaa kantakaupungin kylkeen nousevat asuinalueet, kuten Jätkäsaari ja Kalasatama. Molempiin on tullut ja on vielä tulossa sanastoa, jossa on nykypäivää, nostalgiaa ja kaukokaipuuta.

Kummankin alueen nimistössä on sama perusta, satamatoiminta. Kalasatamassa on muistettu niitä aluksia, jotka ovat aikoinaan säännöllisesti vierailleet siellä. Jätkäsaaren nimistössä on puolestaan niitä meriä, joita alukset ovat seilanneet.

Jätkäsaaren pääväylänä on Välimerenkatu, mutta mitä pienemmiksi kadut käyvät, sitä eksoottisemmaksi nimistö muuttuu. Esimerkiksi Jätkäsaaren etelärannalla tullaan vielä näkemään Tahitinkatu, Kanariankuja ja Tulimaanpuisto.

Helsingin nimissä on paljon erikoisuuksia. Minulla on kolme suosikkia. Näistä ensimmäinen on Eira.

Eteläisen kaupunginosan nimi ei suinkaan tule miltään kampakeraamiselta kaudelta. Nimi tulee Tehtaankadun ja Laivurinkadun kulmaan vuonna 1905 valmistuneesta sairaalasta. Se puolestaan nimettiin tukholmalaisen sairaalan mukaan, joka puolestaan otti nimensä lääkintä­taidon jumalattaresta Eiristä.

Toinen erikoisuus: Viiskulma. Sellaista osoitetta ei ole, ainakaan virallisesti. Viiskulma on Viiskulma siksi, että kaikki kutsuvat sitä sillä nimellä. Jos koetatte tilata ambulanssia Viiskulmaan, hätäkeskus tiukkaa teiltä jotain oikeaa osoitetta.

Kolmas suosikkini on Papukaija Zagulan polku, Tapaninkylässä kulkeva kevyen liikenteen väylä.

Zagula oli leskirouva Manjefa Multanovskajan lemmikkipapukaija, joka osasi viheltää, laulaa, kiroilla ja komentaa koiraa. Multanovskaja oli venäläissyntyinen kreivitär ja Tapaninkylän kartanon viimeinen omistaja. Hän kuoli vuonna 1950.

Perimätiedon mukaan Zagula haudattiin kartanon puistoon hopealippaassa.

Helsingin asukkaat ja päättäjät ovat kroonisen kiinnostuneita nimistötoimikunnan toiminnasta. Syy on selvä.

Nimistö on järjestelmä, jonka kanssa kaikki helsinkiläiset ovat päivittäin tekemisissä. Monet ha­luavat tietää, minkä ja kenen mukaan heidän kotikatunsa on nimetty.

Tällä hetkellä nimistötoimikunnan tulevaisuus on hämärän peitossa. Helsingin kaupunki myllää parhaillaan hallintoaan eikä toimikunnan jatkosta ole varmuutta.

Ymmärrän, että kaupungin rahakirstun vahtiminen on tärkeää – mutta niin on myös historian taju ja identiteetti.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nimistö
  • Miska Rantanen
  • Nimet
  • Helsingin historia
  • Lauantaiessee

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    2. 2

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    3. 3

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    4. 4

      Venäjä uhkaa kieltää viestipalvelun käytön, uutissivuston mukaan Telegram on siirtänyt työntekijänsä Suomeen – HS etsi heitä venäläisomisteisesta lomakeskuksesta Savitaipaleella

    5. 5

      Ruotsin poliisi: Terroristien vankina olleen ruotsalaismiehen vapauttamiseksi tehtiin töitä lähes kuusi vuotta – vapautettu voi olosuhteisiin nähden hyvin

    6. 6

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    7. 7

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    8. 8

      Teemu Selänne valittiin Hall of Fameen – myös ketjukaveri Paul Kariya mukana

    9. 9

      Halla-ahon mielestä Lindströmin erityisavustaja toimi oikein yrittäessään leikata somalijärjestöjen tuet – ”Kotoutumiselle pitäisi asettaa selkeät mittarit”

    10. 10

      Britannia kertoi viimein brexit-tarjouksestaan – näillä ehdoin EU-kansalaiset saisivat jäädä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    3. 3

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    4. 4

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    5. 5

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    6. 6

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    7. 7

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    8. 8

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    9. 9

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    10. 10

      Dramaattiset kuvat ja video näyttävät Espoon polttopulloiskun täystuhon: pitsat jäivät pöytiin, kun asiakkaat pakenivat räjähdysmäistä paloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Teemu Selänne valittiin Hall of Fameen – myös ketjukaveri Paul Kariya mukana
    3. Videotuomarointi kuohuttaa Venäjällä MM-kisojen esiturnauksessa – Fifa myöntää ongelmat, mutta haluaa VAR-järjestelmän ensi vuoden turnaukseen
    4. Onko murrosiän tunnemyrsky vain länsimaisen kulttuurin luoma harha? ”Meille sanottiin, ettei ole normaalia, jos on hyvissä väleissä vanhempiensa kanssa”
    5. Keskustan ja kokoomuksen välit kiristyivät aikataulupaineen takia – Hallitus joutunee täydentämään esitystään sote-uudistuksesta
    6. Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”
    7. Tunti sitten
    8. Oli voittamassa Mestarien liigaa Sami Hyypiän kanssa – nyt norjalaisviilettäjä vaihtaa maastohiihdon maratonmatkoille: ”Menen aina all-in”
    9. Ruotsin poliisi: Terroristien vankina olleen ruotsalaismiehen vapauttamiseksi tehtiin töitä lähes kuusi vuotta – vapautettu voi olosuhteisiin nähden hyvin
    10. USA:n korkein oikeus sallii maahantulokiellon soveltamisen osittain – Trump: Päätös on selvä voitto kansalliselle turvallisuudellemme
    11. Venäjä uhkaa kieltää viestipalvelun käytön, uutissivuston mukaan Telegram on siirtänyt työntekijänsä Suomeen – HS etsi heitä venäläisomisteisesta lomakeskuksesta Savitaipaleella
    12. Dallas ostaa Antti Niemen ulos sopimuksestaan – Esa Lindellille mukava palkankorotus
    13. Näytä lisää