Valikko
Kulttuuri    |   Näkökulma

Yle-kriisi on syönyt toimivan johdon uskottavuutta – hallituksen on otettava ohjat journalismin kirkastamiseksi

Yle-kriisi on konkreettinen osoitus siitä, että muodollista päätösvaltaa korostava johtaminen on tullut tiensä päähän myös uutishuoneissa, kirjoittaa HS:n päätoimittaja Antero Mukka.

Onneksi yleisö vaatii Yleisradiolta enemmän. Tiistaina ilmestyneen Ylegate-kirjan tekijät, yhtiön taannoin jättäneet toimittajat Jussi Eronen, Jarno Liski ja Salla Vuorikoski päättävät dokumentaarisen paljastusteoksena virkkeeseen, jonka voi lukea luottavaisena toteamuksena tai vilpittömänä toiveena.

Toden totta, jopa julkisen palvelun mediayhtiö joutuu viime kädessä vakuuttamaan yleisönsä. Ilman katsojia, kuuntelijoita tai lukijoita Ylen journalismilla ei ole suurtakaan merkitystä.

Ylen suurella yleisöllä, meillä suomalaisilla, on subjektiivinen oikeutemme perätä Yle-veron vastineeksi laadukasta viihdettä, journalismia ja muuta sisältöä. Miljoonayleisöön mahtuukin monta makua ja mieltymystä, joita Yle kaikella osaamisellaan pyrkii tyydyttämään.

Ylellä on suhteessa suureen yleisöön myös arvokkaita tehtäviä, joissa ei ole kyse siitä, mistä Sinä tai minä satumme kulloinkin pitämään. Yleisradio on maan parhaiten resursoitu medialaitos, jonka odotetaan tukevan kansanvaltaa ja vahvistavan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Kyse on tiedonvälityksestä, kansalaisten oikeudesta tietää. Tämä on kirjattu niin Journalistin ohjeisiin kuin Yleisradio-lakiinkin.

Myös muun mediakentän sparraajana Ylellä on tärkeä rooli, nimenomaan osana suomalaista yhteiskuntaa.

Tiedonvälittäjänä Yle onkin maan suurin ja merkittävin. Sillä on vuosittain käytössään puoli miljardia euroa, joka on peräisin Yle-veron tuotosta. Työntekijöitä Ylellä on useita tuhansia.

Tällä viikolla on vahvistunut kuva siitä, että Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa yleisön oikeus tietää on saanut väistyä, kun vastaava päätoimittaja on myötäillyt aivan toisen viiteryhmän, johtavien poliitikkojen tarpeita.

”Este kansalaisten oikeudelle tietoon syntyy, jos ja kun pelokas päätoimittaja ei halua juttuja, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia tai vaarantaa yhteiskuntasuhteita”, Ylegate-kirjan kirjoittajat kuvaavat.

Eronen, Liski ja Vuorikoski pyrkivät osoittamaan, että Ylen päälliköille ulkopuolisen maailman mielipiteillä on suurempi painoarvo kuin journalistisilla perusteilla tehdä kriittisiä juttuja.

Yle-jupakan ytimessä ollut Terrafame-kohu oli Ylegate-kirjan perusteella vain yksi tapaus pitkässä jatkumossa.

Ylen kriisistä kertovaa opusta ei kannata lukea kuin tietokirjaa. Se on kolmen toimittajan subjektiivinen kuvaus värikkäästä tapahtumasarjasta. Se on sujuvasti ja tarkasti kirjattua kuvaelmaa, mutta vastapuolen silmin samat tapahtumat voi nähdä varmasti toisinkin.

Riittävän totta kirja epäilemättä on. Ylen journalistisesta päätösprosessista saa varsin raadollisen kuvan, kun kyseessä on kirjassa käsitellyn kaltaisia poliitikoille kiusallisia juttuhankkeita.

Ylegate-kirjalle tarjosi kontekstia edellisenä päivänä julkistettua selvitysmies Olli Mäenpään auditointiraportti, joka sekin päätyy vastaavaan johtopäätelmään. Ylen uutisten ylin johto taipui ulkopuoliseen painostukseen, pääministeri Juha Sipilän (kesk) poikkeuksellisen voimakkaaseen vaikuttamispyrkimykseen.

Mäenpään mukaan journalistinen vastuu ja sananvapaus ovatkin jääneet Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa taka-alalle, kun johtamisessa ovat korostuneet johdon direktio-oikeus, rikosoikeudellinen vastuu ja pyrkimys välttää virheitä.

Syyttävä sormi osoittaa eritoten Ylen vastaavaan päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen.

Professori Olli Mäenpään raportti on suorapuheinen ja kritiikissään kova. Arvostelun ydintä ei pehmennä edes se, että selvitysmies antaakin Ylen journalismin riippumattomuudelle kokonaisuudessaan hyvän arvosanan. Suhteessa poliitikkoihin Ylen riippumattomuus on pettänyt, ja ongelmat kohdistuvat yhteen toimitukseen ja vastaavaan päätoimittajaan.

Mäenpää katsoo, että Ylen on välttämätöntä kirkastaa riippumattomuuttaan. Hän vaatii yhtiön journalismilta vahvempaa ja rohkeampaa vallan vahtikoiran roolia.

”Jos journalismin peruslinjaus otetaan käräjäoikeuden pelosta, se ei ole kunnollista journalismia”, Mäenpää totesi HS:n haastattelussa.

Yle-selvitysmiehen johtopäätelmät ovat yllättävän selkeitä ja raporttiin kirjattuina tavattoman merkityksellisiä. On enemmän kuin tärkeää, että suomalaisesta yhteiskunnasta – myös journalismin ulkopuolelta – käytetään painavia puheenvuoroja sananvapauden ja journalismin yhteiskunnallisen tehtävän puolesta.

Lehdistöä tavataan kutsua neljänneksi valtiomahdiksi, Montesquieun kuulua vallanjako-oppia myötäilleen. Kyse on siitä samasta perustuslaillisesta kontrollista, jonka Yhdysvalloissa juuri nyt luotetaan turvaavan sen, ettei presidentti Donald Trump pääse holtittomuudellaan aiheuttamaan korjaamatonta vahinkoa yhteiskunnalle.

Checks and Balances, institutionaalinen valtatasapaino on kriittisissä oloissa yhteiskunnan arvokkain turvaverkko väärinkäytöksiä vastaan.

Verovaroin rahoitettuna yhtiönä Ylellä on erityinen velvoite vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkoa. Nyt on käynyt ilmi, että Yle on voinut toiminnallaan heikentää luottamusta median kykyyn ja haluun valvoa kansalaisten etua suhteessa vallanpitäjien omiin intresseihin.

Ylen hallitus sai selvitysmieheltä suoran kehotuksen arvioida tilannetta ja tehdä siitä johtopäätökset. Tämän suoremmin ei vastuuta eteenpäin menosta juuri voi alleviivata.

Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson kiirehti jo maanantaina kertomaan, että vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen nauttii hallituksen luottamusta.

”Ymmärtääkseni Jääskeläinen on pyrkinyt johtamaan faktapohjaista journalismia”, Wilhelmsson totesi maanantaina Ylen haastattelussa.

Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps) katsoivat Mäenpään ”päästäneen Ylen luokalta”. Parannettavaa jäi, he toki myönsivät.

Ylen hallitus on vastuussa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tähänastinen suoritus kuukausia jatkuneen Yle-kriisin hoidosta ei juuri kiitoksia ansaitse. On tietysti vaikea arvioida sitä, mitä suljettujen ovien takana on puhuttu, mutta ainakaan julkisuuteen hallitus ei johtajuuttaan ole tuonut.

Syntyy väkisinkin vaikutelma siitä, että puolen miljardin yhtiön hallitus olisi herätetty päiväuniltaan, eikä tilanteen vakavuus ole täysin valjennut sille.

Nyt on korkea aika kääriä torkkupeitot ja ryhtyä tositoimiin suomalaisen journalismin puolesta. Ajopuuna kriisin pyörteissä kulkeva yleisradioyhtiö vaatii myös luottamusjohdolta näkemyksellistä, jämäkkää otetta. Kriisi on väistämättä syönyt toimivan johdon toimintakykyä ja uskottavuutta. Tämä korostaa entisestään vaadetta siihen, että hallitus ottaisi ohjat käsiinsä, osoittaakseen organisaatiolle uuden alun.

Ylegate-kirjan kuvaamia tapahtumia voi tulkita monesta eri näkökulmasta. Kirja on vastaisku yleläiselle tavalle käyttää päätoimittajan direktio-oikeutta tavalla, joka ei nauti yleistä hyväksyntää. Ylen kriisi ei ole kuitenkaan katkeroituneiden toimittajien punakapina, eikä sitä laajassa mitassa motivoi yksittäisten toimittajien vallanhalu, median sananvapauden omiminen henkilökohtaiseksi sananvapaudeksi.

Kuten Mäenpään raportti todistaa, päätoimittajan päätösvaltaa harva Ylessäkään kyseenalaistaa.

Yle-kriisi on kuitenkin konkreettinen osoitus siitä, että muodollista päätösvaltaa ja oikeudellista vastuuta korostava johtaminen on tullut tiensä päähän myös uutishuoneissa. Valta- ja vastuusuhteiden tulee olla selkeät, mutta journalistisen johtamisen ydin on kyvykkyydessä artikuloida ratkaisut kirkkain laadullisin ja sisällöllisin perustein.

Tämä kulttuurinmuutos on Ylen journalismin tärkein haaste. Suomalaisina meidän ei tule tyytyä toivomaan tai toteamaan, vaan vaatimaan sitä Ylen korkeimmalta johdolta.

Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yle
  • Journalismi
  • Johtaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    2. 2

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    3. 3

      Egyptiläinen ravintola tuhoutui tulipalossa Helsingin Käpylässä – omistaja kuuli tulipalosta naapurilta

    4. 4

      Ministeri Lindströmin erityisavustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet – TEM:n johto piti tekoa pöyristyttävänä

    5. 5

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    6. 6

      Uusi käänne Espoon pitseriapalossa: Mieskaksikon epäillään heittäneen polttopullon myös toiseen ravintolaan

    7. 7

      Nainen kuoli tulipalossa Helsingin Taka-Töölössä

    8. 8

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    9. 9

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    10. 10

      IT-konsultiksi 12 viikossa – Fysioterapeutti Josefin Reuter sai ensimmäisen paikan ilmaiselta pikakurssilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    2. 2

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    3. 3

      Ministeri Lindströmin erityisavustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet – TEM:n johto piti tekoa pöyristyttävänä

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    6. 6

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    7. 7

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    8. 8

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    9. 9

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    10. 10

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää