Valikko
Kulttuuri

Kansallisooppera sai nuukan muusikon pääjohtajaksi –”Olen intialainen tinkaaja”, Gita Kadambi kertoo

Pianistinakin tutkinnon tehnyt Gita Kadambi aikoo vaikuttaa taiteellisiin ratkaisuihin Kansallisoopperan pääjohtajana. ”Sparraan Lilli Paasikiveä ja Kenneth Greven seuraajaa.”

”Olisiko sinulla tarjota raitiovaunulippua”, Kansallisoopperan seuraava pääjohtaja Gita Kadambi kysyy. Hallitus nimitti hänet tehtävään torstain kokouksessaan.

Onko tämä tarkan euronpitäjän merkki? Olemme siirtymässä hänen nykyisestä työpaikastaan Musiikkitalosta ja Helsingin kaupunginorkesterin intendentin toimistosta Kansallisoopperaan Helsingin Sanomien valokuvausta varten. Lippu tietysti järjestyy.

”Olen tarkka rahasta”, Kadambi nauraa. ”Kansainvälisissä orkesteripiireissä minut tunnetaan intialaisena tinkaajana.”

Jo lyhyellä matkalla oopperaan tuttujen ja puolituttujen silmät alkavat säihkyä ja onnitteluja tulvii. Kadambilla on sydämellinen imago, vaikka penniäkin on täytynyt venyttää.

”Viimeksi kesken viime kauden kaupungilta tuli uudet säästötavoitteet. Orkesterimme joutui perumaan Umo-yhteiskonsertin, josta ei ollut vielä sopimuksia. Verkkolähetyksiä tehtiin luovemmin.”

Eli halvemmin.

”Budjeteissa pitää pysyä myös Kansallisoopperassa”, hän linjaa. ”Ja samalla tehtävämme on tuottaa kansainvälisesti korkealaatuisia ooppera- ja balettiesityksiä.”

Saavumme Kansallisoopperaan, ja Kadambi katsoo tulevaa valtakuntaansa. Täällä hän aloittaa Päivi Kärkkäisen seuraajana ja yli viidensadan kuukausipalkkaisen työntekijän johtajana tammikuussa 2018.

Kärkkäinen on ollut budjetit pitävä ammattijohtaja ilman musiikkitaustaa. Hänen linjansa oli ”luottaa tiimiin” ja siis myös oopperan taiteelliseen johtajaan Lilli Paasikiveen sekä ensi vuonna lähtevään baletin taiteelliseen johtajaan Kenneth Greveen.

”Minullakaan ei ole mitään ongelmaa luottaa taiteellisten johtajien asiantuntemukseen”, Kadambi sanoo.

”Mutta samalla aion sparrata Lilliä ja Kennethin seuraajaa kuten olen sparrannut Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä ylikapellimestareita.” Hänen kaudellaan ylikapellimestareina ovat olleet John Storgårds ja nyt Susanna Mälkki.

Sparraus tarkoittaa vaikuttamista myös ohjelmistovalintoihin.

”Tulevia kausiahan on jo suunniteltu. Oma kädenjälkeni voi näkyä aikaisintaan kaudella 2020–2021.”

Nykylinjaan hän ei ennakoi suuria muutoksia.

”Lillin ja Kennethin johdolla on ollut hyvä balanssi taiteellisesti mielenkiintoisia ja uusia yleisöjä houkuttelevia produktioita. Tehtäväni on pohtia myös taloudellisia mahdollisuuksia ja sitä, mikä myy. Ja missä ollaan valmiit ottamaan taiteellisia riskejä.”

Kadambi syntyi Järvenpäässä vuonna 1972. Intialaissyntyinen kemisti-isä ja suomalaissyntyinen pankkitoimihenkilönä työskentelevä äiti laittoivat tytön jo viisivuotiaana piano- ja balettitunneille.

”Ja kesälomilla oltiin mummolassa Bangaloressa”, Kadambi muistaa. Hän puhuu myös eteläintialaista kannadan kieltä.

Kadambi tanssi balettia 15-vuotiaaksi. ”Lopetin, kun 180-senttisille ballerinoille ei ole juuri käyttöä.”

Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli musiikkikasvatuslinjalla maisteriksi. Kun aviomies Tuomas Auvinen lähti Lontooseen opiskelemaan, Kadambi muutti mukana ja valmistui pianistina music performance -linjalta London College of Musicista.

”Siinä varmistui, etten ole ammattimuusikko”, hän hymähtää.

Kahden lapsen syntymän ja neljän Englannin-vuoden jälkeen piti päättää, mitä työelämässä tekisi.

Kadambi toimi musiikkijärjestäjänä ja tuotantotehtävissä Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Siitä ura urkeni Radion sinfoniaorkesterin apulaisintendentiksi, josta hänet pyydettiin Yleisradion HR-johtotehtäviin vuonna 2010.

”Organisaatiouudistus oli juuri tehty. Vedin raskaita yt-neuvotteluja, jotka eivät vielä sisältäneet irtisanomisia. Samalla opin hirveästi prosessijohtamisesta ja strategian tekemisestä. Mutta kolmen vuoden jälkeen halusin palata musiikkiorganisaatioon.”

Helsingin kaupunginorkesterin intendentin virka tuntui vuonna 2013 unelmien täyttymykseltä. Intendentit vastaavat budjetista, hallinnosta ja taiteellisesta suunnittelusta yhteistyössä ylikapellimestarien ja joissakin tapauksissa orkesterimuusikoiden taiteellisen toimikunnan kanssa.

”En ole muuttanut kaupunginorkesterissa varsinaisesti mitään”, Kadambi sanoo vaatimattomasti.

”Mutta ehkä olen selkeyttänyt toimintatapoja ja luonut tiettyjä rakenteita. Työilmapiiriin on panostettu. Tällä hetkellä HKO voi hyvin henkilöstön suhteen ja se on taiteellisesti hyvässä tilassa.”

Kadambi on pienen soittokierroksenkin perusteella ollut nykyisessä ja entisissä työpaikoissa ilmapiiriä virkistävä voima.

”Avoin ja keskusteleva. Helppo tulla toimeen”, sanoo yksi. ”Herttainen, joustava ja Musiikkitalon etua omaa organisaatiotaan laajemminkin ajatteleva”, myöntää toinen.

Entä mitä sanoo naapuriorkesterin eli Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie, joka aikoinaan palkkasi Kadambin apulaisintendentiksi?

”Hän on ollut alusta asti hyvin kunnianhimoinen ja pyrkinyt eteenpäin. Kansallisoopperasta hän saa vielä isoa orkesteria isomman näköalapaikan.”

Kadambin hymy saattoi hieman kaventua, kun kaupunginorkesteria lähdettiin mylläämään kaupungin matriisimaisempaan uuteen organisaatiomalliin.

”Yrityksissä matriiseista osattiin luopua pitkälti jo 1990-luvulla niillä kohdin, kun ne eivät toimi”, hän huokaa.

”Mutta lopputulos on orkesterille hyvä, Kaupunki ymmärsi, että kaupunginorkesteri on pohjimmiltaan tuotantolaitos, jonka perustehtävä on esittää 1–2 sinfoniakonserttia viikossa kansainvälisesti korkealla tasolla sille suunnitellussa konserttisalissa.”

Se ei Kadambin mukaan poista vahvaa yleisötyölinjaa ja esiintymistä muissakin paikoissa.

Hän päätti hakea Kansallisoopperaan, kun rekrytointikonsultti kysyi asiasta.

”En odottanut näin nopeaa siirtymää, mutta on hienoa palata taloon, jossa olen aloittanut musiikkijärjestäjänä.”

Perheessä olisi ollut toinenkin taustaltaan sopiva johtaja, eli Sibelius-Akatemian rehtorina ja dekaanina toiminut Tuomas Auvinen. Päätittekö aamukahvipöydässä kumpi hakee? Vai hakivatko kumpikin?

”En kommentoi”, Kadambi naurahtaa.

Seuraavia oopperaan liittyviä irtokysymyksiä on nyt kuitenkin kommentoitava.

Suomalaisten kantaesitysten määrä?

”Nykylinja on kohdallaan.”

Missä viipyvät ulkomaisten elävien säveltäjien oopperat?

”Olisi hienoa tutkia niiden mahdollisuuksia.”

Kannatatko mieluummin Oopperan kummituksen kaltaisia musikaaleja täysien katsomojen varmistamiseksi?

”Kun uusia yleisöjä houkutellaan, laadun tulee silti pysyä keskeisenä kriteerinä.”

Eikö pienempi Alminsali ole vajaakäytössä?

”Vapaille ryhmille sitä on jonkin verran avattu, ja tätä pitää tutkia.”

Miten oopperan tulee uusiutua taidemuotona?

”Olemalla ajassa kiinni ja esittämällä nykyteoksia.”

Lempisäveltäjä?

”Se on aina ollut J. S. Bach.”

Bach oli barokkisäveltäjä, mutta seuraavien vuosien suuri koitos Kansallisoopperassa on Richard Wagnerin romanttinen neljän illan Nibelungin sormus eli tuttavallisemmin Ring.

Ring täytyy nähdä mahdollisuutena, vaikka se rajoituksia muuhun toimintaan tuokin.”

Ringin johtaa uusi taiteellinen partneri Esa-Pekka Salonen, mutta Lilli Paasikivi antoi ohjaaja Kari Heiskaselle potkut Ring-produktiosta ohjauskonseptia kehiteltäessä. Uutta ohjaajaa ei ole nimetty. Sallitko puuttumiseen ohjaajien vapauteen?

”En tunne tätä tapausta enkä ole palaveroinut vielä Lillin kanssa. Takavuosina ohjaajien visioita seurattaessa budjetti meni joskus täysin metsään. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa peli pitää viheltää ajoissa poikki.”

Paasikivi ajaa alas kuukausipalkkaista solistiensemblea eläköitymisten tahtiin. Hyväksytkö tämän?

”Ei ole mitään syytä kyseenalaistaa hallituksen vahvistamaa linjaa tässä vaiheessa. Sillä mennään. Näen, että tuossa haetaan jokaiseen produktioon parhaita voimia.”

Suostuvatko parhaat ohjaajat tai laulajat taloon, jossa taiteilijavaihdoksia tehdään ehkä entistä herkemmin ja kohteille arvaamattomammin?

”En usko, että nykyjohto rajoittaa taiteellisia näkemyksiä. Onhan talossa tehty taiteellisesti hyvin vahvoja tuotantoja.”

Lobbaus on myös Kansallisoopperan pääjohtajan tehtäviä. Miten hän suhtautuu uuteen perussuomalaiseen kulttuuriministeriin Sampo Terhoon?

”Avoimin mielin. Oletan, että hän perehtyy asioihin ja tekee viisaana miehenä oikeita linjanvetoja.”

Pidät häntä viisaana miehenä?

”Onhan hän selvästi älykäs.”

Kadambi käyttää ”nöyryys”-sanaa julkisesta tuesta puhuessaan. Oopperan on avauduttava yhteiskuntaan ja pidettävä päättäjien suomat budjetit.

”Samalla meidän täytyy pystyä perustelemaan tärkeytemme. Mitään ei voi ottaa itsestäänselvyytenä.”

Miten hän sen tekee?

”Jokaisella sivistysvaltiolla kuuluu olla Kansallisooppera ja Kansallisbaletti. Jos tätä taloa ei olisi, iso osa kulttuurihistoriastamme poistuisi.”

Kansallisooppera teki juuri 317 000 hengellä kävijäennätyksensä viime vuonna. Mitä sanot niille, jotka luulevat taloa vain rikkaan eliitin käyttämäksi?

”Oopperaan pääsee jopa viidellätoista eurolla”, hän muistuttaa. Halvimpia lippuja saavat alle 20-vuotiaat sekä esimerkiksi opiskelijat ja eläkeläiset.

”Julkisen tuen tehtävä on taata saavutettavuus, ettei tästä oikeasti tule eliitin hommaa.”

Entä jos ooppera ei vain kiinnosta? Jos AC / DC on Verdiä tärkeämpää ja breakdance balettia tutumpaa? Vaikka toki moni rokkarikin Childen of Bodomin Alexi Laihosta Apocalypticaan diggaa syvästi oopperaa.

”Kannattaa ainakin kokeilla, mikä elämys se on, kun niin monen eri ammattiryhmän ihmiset tekevät yhdessä baletti- tai oopperaesityksen kansainvälisesti korkealla tasolla. Siihen Kansallisooppera on usein yltänyt ja se on tärkein tehtävämme jatkossakin.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsingin kaupunginorkesteri
  • Vesa Sirén

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    3. 3

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    4. 4

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    5. 5

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    6. 6

      Espoolaisnuoret varastivat 14-vuotiaan repusta avaimet ja tunkeutuivat tyhjään kotiin – asunnossa riehuttiin ja tietokone murskattiin kirveellä

    7. 7

      Oikeus kielsi naisia syrjineen käytännön israelilaisen lentoyhtiön lennoilla – naisia ei saa enää pyytää vaihtamaan paikkaa ääriuskovaisten miesten vaatimuksesta

    8. 8

      Taistelevia jumalia, feminististä seksikomediaa ja Prisman hypnoottinen kassahihna – Nämä kymmenen tv-sarjaa kannattaa katsoa juhannuksena

    9. 9

      Presidentti Martti Ahtisaari paljastaa HS:n syntymäpäivä­haastattelussa kolme henkilöä, jotka ovat vaikuttaneet häneen eniten – yksi heistä on suomalainen

    10. 10

      Ison laitahyökkääjän pelipaikalla Chicagolla on Markkasen kokoinen aukko

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    2. 2

      Teemu Selänne korotettiin Suomessa sankariksi, jota ei voi kritisoida ja joka voi sanoa olevansa ”hauskalla tavalla sovinisti”

    3. 3

      13-vuotias tyttö raiskattiin parkkihallissa Keravalla, tekijällä myös muita teiniuhreja – oikeus antoi kolme ja puoli vuotta vankeutta

    4. 4

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      Espoolaisnuoret varastivat 14-vuotiaan repusta avaimet ja tunkeutuivat tyhjään kotiin – asunnossa riehuttiin ja tietokone murskattiin kirveellä

    6. 6

      Tunteet voittivat järjen ja 51 vuoden ikäeron, kun Erika ja Danny löysivät toisensa – ”Aina tämä elämä ei mene niin kuin olisi itse käsikirjoittanut”

    7. 7

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    8. 8

      Mies tappoi vanhuksen Puotilassa, jäi hovioikeudessakin ilman rangaistusta – tekijä esiintyi samana kesänä musiikkivideolla

    9. 9

      Ritva Elomaan paluu perussuomalaisiin nakertaa hallituksen enemmistöä – Nyt käydään sotaa edustajien sieluista

    10. 10

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    2. 2

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Masennus ei ole vain sitä, että maataan sängyssä – me masentuneet koemme syyllisyyttä

    5. 5

      Näin kasvatat hyväkäytöksisen lapsen – Ranskassa jokainen lapsi osaa tervehtiä kohteliaasti

    6. 6

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    7. 7

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää