Valikko
Kulttuuri

Virpi Pahkinen kohtasi Rautavaaran sävellyksen kautta monia uusia asioita – Kansallisbaletin Voima yhdistää neljän suomalaisen huippukoregrafin teokset

Rautavaaran Cantus arcticus värähdytti Pahkista jo 1980-luvulla.

Esirippu nousee Kansallis­oopperan päänäyttämöllä.

Kaksi hahmoa istuu lattialla toisiinsa selin, takanaan puoliksi pimeyteen jäävän metsän lavasteet. Orkesterimontusta soivat puhaltimet ja huilu, jota seuraa lintujen laulu.

Kyseessä on koreografi Virpi Pahkisen teos Cantus Arcticus, joka on nimetty taustalla soivan Einojuhani Rautavaaran vuonna 1972 valmistuneen sävellyksen mukaan.

”Kuulin sen ensimmäisen kerran kouluaikana 1980-luvun puolivälissä”, Tukholman Kungs­holmenilla asuva Pahkinen sanoo väliaikaisessa kodissaan Kansallisoopperan eteläpäädyssä. ”Se värähti, että oi, mikä tämä on.”

Tanssiteokseen Rautavaaran sävellys sopii Pahkisen mielestä etenkin siksi, että se ei sisällä yksiselitteistä kertomusta.

”Siihen mahtuu tanssiakin.”

Kuten Rautavaaran teos, on myös Pahkisen Cantus arcticus jaettu kolmeen osaan: ”Suo” ”Melankolia” ja ”Joutsenet muuttavat”. Ja kuten Rauta­vaaralla, ovat linnut Pahkisellakin tärkeässä roolissa.

Rautavaara lähti Liminganlahdelle äänittämään lintuja ”konserttoon linnuille ja orkesterille”. Pahkinen tuo linnut lavalle liikekielen avulla. Kädet voivat olla sekä siivet että nokka, vartalot taipuvat kuin joutsenten kaulat.

Pahkinen on tunnettu itämaista mystiikkaa heijastavasta, orgaanisesta liikekielestä, eikä Cantus arcticus ole poikkeus – huolimatta siitä, että se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa, ja siitä, että laulu­joutsenet ovat esityksessä suuressa roolissa.

”En tiedä mistä se tulee, jostain entisistä elämistäkö”, Pahkinen pohtii ja naurahtaa: ”On Cantus arcticukseenkin pistetty lootusmudraa [joogassa käytetty käsien asento].”

Teoksen ensiesitys on tänään perjantaina. Se on osa neljän suomalaisen koreografin yhteisesitystä Voima, johon kuuluvat lisäksi Susanna Leinosen ensimmäistä kertaa Suomessa esitettävä Breaking the Fury, ensiesitys Jyrki Karttusen teoksesta Valse triste ja Jorma Uotisen Kööpenhaminassa vuonna 2005 kanta­esitetty Jord.

Yhteinen nimittäjä on se, että koreografit ja esityksissä kuultavat sävellykset ovat suomalaisia.

Virpi Pahkinen on tanssinut ja tehnyt koreografioita kymmeniä vuosia, mutta tässä esityksessä on hänelle paljon uutta.

Ensinnäkin musiikki.

”En yleensä tee teosta valmiiseen musiikkiin, vaan tilaan musiikin nykysäveltäjiltä”, Pahkinen sanoo. ”Mutta kun nyt annettiin mahdollisuus työskennellä orkesterin kanssa ja valita sävellys, oli minulle päivänselvää, että se on tämä.”

Tästä huolimatta Pahkinen teki koreografian samoin kuin aina muulloinkin: aloittaen hiljaisuudesta, ja jatkaen hiljaisuudessa, kunnes liike oli niin valmista, että sen uskalsi yhdistää musiikkiin.

Jatkuva musiikinkuuntelu koreografiaa tehdessä saattaa hänen mielestään tehdä sokeaksi kokonaisuudelle.

”Näin tuoreus säilyy.”

Toinen uusi asia on se, että teoksessa käytetään kärkitossuja, joilla Pahkinen ei ole koskaan aiemmin tehnyt mitään.

Pontus Sundset, joka on pitkäaikainen tanssipartnerini ja täällä assistenttinani, ujutti minulle idean, että käytettäisiin kärkitossuja”, hän kertoo. ”Olin ensin, että mitä, hetkinen, öö.”

Pahkinen päätti kuitenkin ottaa haasteen vastaan, ja teoksen kolmannessa, ”Joutsenet muuttavat” -osassa viidellä nais­tanssijalla on kärkitossut.

”Koreografiaa ne eivät vaikeuttaneet, mutta liikkeiden teknisessä hiomisessa Pontus oli minulle suurena apuna. En olisi itse pystynyt avaamaan tanssijoille liikkeiden yksityiskohtia.”

Kolmas asia, joka erottaa Cantus arcticuksen useimmista muista Pahkisen teoksista on tanssijoiden määrä. Freelancerina Pahkisella on yleensä varaa palkata teoksiinsa viisi tai kuusi tanssijaa, mutta Kansallisbaletissa tanssijoita on käytettävissä enemmän. Cantus arcticuksessa esiintyy kaikkiaan 16 tanssijaa. Näiden liikkeiden yhteensovittaminen vie aikaa, mutta toisaalta:

”On ihanaa tehdä monimutkaista harmoniaa.”

Pahkiselle tanssi on osa kokonaisuutta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Helsingissä hän on ehtinyt käydä sekä ilmajoogassa että teknobileissä Suvilahden Tiivistämössä. Pöydällä on kaksi romaania ja kirjallisuuslehti Parnasso.

Hän ei halua määrittää itseään joko suomalaiseksi tai ruotsalaiseksi, vaan molemmiksi.

”Hypyt maailmojen välillä, ne on se kiva juttu.”

Voima Kansallisbaletissa 19., 20., 24. ja 27.5. Katsottavissa HSTV:ssä 24.5. Oikaisu 19.5. klo 17:25: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, säveltäjä Einojuhani Rautavaara äänitti lintujen ääniä Liminganlahdella, ei Limingan soilla.

Kuka?

Virpi Pahkinen



 Syntynyt Jyväskylässä 16. joulukuuta 1966.

 Freelance-koreografi ja tanssija, joka opiskeli Helsingin konservatoriossa pianonsoiton opettajan linjalla, kunnes muutti Tukholmaan opiskelemaan koreografiksi 1989.

 Pohjoismaiden tunnetuimpia koreografeja, joka on kerännyt työstään useita palkintoja ja tunnustuksia.

 Julkaisi 2009 kirjan Käärmeensyöjä, jossa kertoo tanssista ja matkoistaan eri puolilla maailmaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tanssi
  • Suomen kansallisbaletti

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    2. 2

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    3. 3

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    6. 6

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    7. 7

      Cristiano Ronaldoa uhkaa jopa viiden vuoden vankeustuomio veronkierrosta

    8. 8

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    9. 9

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    10. 10

      Yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa – sadat ihmiset jonottivat haudalle vielä illallakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    3. 3

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    6. 6

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    7. 7

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    8. 8

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    9. 9

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    10. 10

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

    11. Näytä lisää