Valikko
Kulttuuri

Taidematkailijan paratiisi: On taas Venetsian biennaalin aika, ja nämä näyttelyt ja teokset siellä kannattaa nähdä

Kuvataidebiennaalin aikaan Venetsiassa on esillä niin paljon taidetta, että sen kiertämiseen voisi käyttää kuukausia. HS teki jalkatyön puolestasi. Nämä 11 asiaa Venetsiassa kannattaa tänä vuonna ainakin nähdä: päänäyttely, parhaat paviljongit ja näyttelyt kaupungilla.

Venetsia

Tänä vuonna Venetsian biennaalissa otetaan rennosti. Astu biennaalipuisto Giardinissa komeiden pylväiden lomitse päänäyttelyyn ja törmäät teoksiin, joissa nukutaan. Mladen Stilinović (1947–2016) on täydentänyt Artist at Work -teossarjaansa vuodelta 1978 kahdella uudella kuvalla. Vanhoissa valokuvissa taiteilija nukkuu sängyssä, uusimmissa museon penkillä. Kuinka tuottava voi taiteilija olla, tai kannattaa? Stilinovicin työskentelylle tärkeää on laiskuus ja mitääntekemättömyys.

Leppoisa hengailu jatkuu seuraavassa salissa, johon Dawn Kasper (s. 1977) on siirtänyt koko studionsa, kuulemma kalliiden työhuonevuokrien takia. Sotkuisessa salissa on keskeneräisiä taideprojekteja, soittimia ja nuoria ihmisiä hengailemassa sohvilla.

Jos kaartaa näyttelysokkelossa vasempaan, tulee vastaan divaaneja ja lisää nukkuvia taiteilijoita. Biennaalin päänäyttely antaa sävellajin koko biennaalikokemukselle, ja tällainen chillailu on iso kontrasti viime kertaan nähden.

Edellisen kuraattorin Okwui Enwezorin kädenjälki oli läpeensä poliittista, ja päänäyttelyn keskussalissa luettiin Marxin Pääomaa. Tämän vuoden kuraattori, Pariisin Pompidou-keskuksen Christine Macel, korostaa taiteilijuutta ja taiteen vapautta.

Ajatus on kaunis ja kannatettava, mutta näinä brexitin, Trumpin ja terrorismin aikoina näyttely tuntuu myös todellisuudesta irralliselta tai naiivilta. Esimerkistä käy tanskalais-islantilaisen Olafur Eliassonin hanke, jossa turvapaikanhakijat kokoavat näyttelyn pääsalissa Eliassonin suunnittelemia lamppuja. Lamput myydään ja tuotot annetaan hyväntekeväisyyteen. Työllistäminen on toki hyvästä, mutta kun kalliisti pukeutuneet taideturistit avajaisviikolla pällistelivät näyttelyssä työskenteleviä turvapaikanhakijoita, vaikutelma oli lähinnä irvokas.

Kokonaisuutena näyttely on muodollisesti pätevä mutta vaikutelmaltaan lattea. Macel on jakanut näyttelyn – vähän kiusallisestikin – new age -henkisiin teemoihin, kuten ”ilon ja pelkojen paviljonki”, ”maan paviljonki” ja ”šamaanien paviljonki”. Temaattisuus aiheuttaa toisteisuutta: kuinka monta rituaalia käsittelevää videoteosta jaksaa katsoa peräkkäin? Erityisesti Arsenaleen Macel on koonnut teoksia, joissa korostuvat käsityö ja väri. Se tuntuu digitaiteen rinnalla raikkaalta, mutta silti harva teoksista tekee syvempää vaikutusta.


Mutta kun taiteilijoita on pelkästään päänäyttelyssä pitkästi yli sata ja teoksia monta kertaa enemmän, kannattaa joka tapauksessa ohittaa tylsät teokset ja keskittyä niihin, jotka aiheuttavat jonkinlaisia väristyksiä. Kukin luo siis oman reittinsä, mutta tässä muutama tärppi sen varrelle:

Amerikkalaisen MacArthur Binionin (s. 1946) elegantit, abstraktit ruutumaalaukset, joiden taustalla näkyy heikosti osoitekirjan sivuja ja syntymätodistusta. Chicagolaissyntyisen Senga Nengudin (s. 1943) sukkahousuteokset, joita hän on tehnyt 1970-luvulta saakka.

Pariisilaistuneen Sheila Hicksin (s. 1934) hehkuva installaatio Escalade Beyond Chromatic Lands, joka on kuin pystyyn noussut pehmeä jättipallomeri.


Japanilaisen Shimabukun (s. 1969) videoteos, jossa Teksasiin siirretyt japanilaiset lumiapinat saavat 35 vuoden jälkeen nähdäkseen lunta. Shimabukun Oldest and Newest Tools of Human Beings (2016) ei ehkä ole syvällinen, mutta ilahduttaa silti: siinä ihmiset vaihtavat älypuhelimensa muutamaksi tunniksi piikirveeseen tai muuhun kivikautiseen työkaluun.

Libanonilaissyntyisen Huguette Calandin (s. 1931) eroottiset ja kepeät viivapiirrokset naishahmoista.

Michel Blazyn (s. 1966) teokset, joissa vesi ja luonto ottavat vallan – vesi kovertaa koloja kuviin ja kasvit juurtuvat lenkkareihin.

Dagestanilaisen Taus Makhachevan (s. 1983) hypnoottinen videoteos Tightrope, jossa nuorallatanssijat kuljettavat öljymaalauksia kuilun yli.


Viisi hyvää paviljonkia ja muut näyttelyt, jotka kannattaa nähdä

Päänäyttelyä palkitsevampia ovat tänä vuonna maapaviljongit. Mikä on kussakin maassa todettu parhaaksi mahdolliseksi taiteeksi, jota lähettää näihin taiteen Euroviisuihin juuri tällä kertaa? Ennakkohypeä nautti muun muassa Romanian paviljongissa esittäytynyt Geta Brătescu, joka sai Hauser & Wirth -jättigallerian edustuksen tänä keväänä, 91-vuoden ikäisenä. Virallisen biennaalin lisäksi kaupunki on täynnä myös muita hienoja näyttelyitä.

1. Itseoikeutettu Saksa

Saksan paviljonki voitti tänä vuonna Kultaisen leijonan. Syystä: Anne Imhoffin (s. 1978) Faust on biennaalin voimakkain kokemus. Sen myös löytää helposti – täytyy vain kuunnella, millä suunnalla dobermannit haukkuvat ja hyppivät kolistelevat aitaa vasten.

Faust lainaa nimensä arkailematta saksalaisen kulttuurin jättiläiseltä Goethelta, mutta myös sanan arkimerkitys – nyrkki – on relevantti. Uhan tuntu syntyy jo paviljongin ulkopuolella.


Avainroolissa on Imhoffin johtama tanssijoiden, muusikoiden ja performanssitaiteilijoiden joukko – androgyynejä, teräväkatseisia nuoria lenkkareissa ja tummissa urheiluvaatteissa. He vaikuttavat asuvan paviljongissa kuin talonvaltaajat.

Imhoff on rakentanut natsiarkkitehtuuria edustavaan paviljonkiin korotetun lasisen lattian, jonka alla esiintyjät ryömivät, tanssivat, hönkivät lasiin ja sytyttävät pieniä vaseliininuotioita. Esiintyjät kiipeävät seinille ja liikkuvat yleisön joukossa, ilmeettömästi ja arvaamattomasti väkijoukkoa muokaten. Sivuhuoneessa luupaten tehty äänimatto on huumaava ja yhdessä performanssin kanssa vangitseva kokemus, jota ei voi selittää auki.

2. Tunteellinen Sveitsi

Sveitsin tunnetuin kuvanveistäjä Alberto Giacometti (1901–1966) ei suostunut koskaan esittämään teoksiaan Sveitsin paviljongissa, mutta tänä vuonna hän on mukana – taustalla, tosin. Carol Boven (s. 1971) veistosten ohella esillä on Teresa Hubbardin ja Alexander Birchlerin (s. 1965 ja 1962) teoskokonaisuus, jossa päärooliin nousee nuori kuvanveistäjä Flora Mayo.


Videoteoksessa eläkeikäinen poika muistelee äitiään, joka opiskeli yhdessä Giacomettin kanssa Pariisissa 1920-luvulla ja jonka rakastaja Giacometti oli. Elämä vei kuitenkin toiseen suuntaan ja tarinasta tuli traaginen.

Mayo saattaa tuntua hieman etäiseltä, mutta kun kiertää katsomaan videota eri suunnasta, on siellä samasta ääniraidasta huolimatta eri tarina: Mayo humahtaa kertalaakilla eloon nuoren näyttelijän esittämänä. Efekti aiheuttaa kylmät väreet. Sen jälkeen rekonstruktiota Mayon Giacometti-muotokuvasta katsoo uusin silmin.

3. Pahankurinen Islanti

Islanti tiedotti jo hyvissä ajoin, että taiteilija Egill Sæbjörnsson on luovuttanut Islannin paviljongin peikkojen haltuun.

Paviljongissa etutiskiltä saa espresson, joka on taidemara­tonilla aina tervetullut, ja kahvi noustaan nauttimaan yhteen kolmeker­roksisen kahvilan pöydistä. Kurkistusaukosta huomaa katsovansa maailmaa peikon syylästä käsin. Taidokkaassa videoinstallaatiossa on kaksi vastakkain olevaa kahvittelukatsomoa, joihin on heijastettu pari isonokkaisia, syyläisiä peikkoja. Heidän nimensä ovat Ugh ja Bõögâr, ja tiiviin instagrammailun lisäksi he keskustelevat muun muassa biennaalimenosta, Tinderistä, ihmisten syömisestä ja peikkouden syvästä ytimestä. Voiko peikko olla joskus vähän herkkä eikä aina hurja?

Surrealistisessa väliosassa Ugh and Bõögâr vaihtuvat Margaret Thatcheriksi ja Donald Trumpiksi (joka seikkailee myös muun muassa Irlannin paviljongissa).

4. Filosofinen Kreikka

Maapaviljongeista moni käsittelee tänä vuonna poliittista tilannetta ja pakolaisuutta, kuten loistava Mark Bradford Amerikan paviljongissa sekä Tunisia, jonka paviljongissa tehtiin halukkaille taideviisumeita.

Kreikan paviljonki on labyrintti, kuten Minotauruksen kotimaalle sopii. Näyttelyssä tiedemiehet ratkovat kinkkistä tieteellistä pulmaa. Soluviljelmässä havaitaan uudenlaisia soluja, mikä aiheuttaa ongelmia. Antaako uusien solujen kasvaa ja muokata olemassaolevaa soluviljelmää vai eristääkö ja tuhota ne alkuperäisen viljelmän suojelemiseksi?


Vaikka metafora ei vaadi salapoliisia avautuakseen, sivustatukea tarjoaa näyttelyteksteissä mainittu Aiskhyloksen Turvan­anojat-tragedia. Pitääkö muualta tulevia avuntarvitsijoita auttaa vai ovatko omat kansalaiset etusijalla? Labyrintti kannattaa vaeltaa loppuun, sillä loppuhuipennus tarjoaa Charlotte Ramplingin näyttelijäntyötä ja ehkä jopa katarsiksen – joskaan ei vastauksia eettiseen ongelmaan.

5. Yllättäjä: Irak

Irakin paviljonki on juuri sellainen kuin maapaviljongin pitääkin: jos maa on sekasorrossa, olisi hullua teeskennellä muuta.

Kahdeksan irakilaistaiteilijan teosten lisäksi esillä on tuhansia vuosia vanhoja taideaarteita Irakin kansallismuseosta, joka joutui ryöstelyn kohteeksi vuoden 2003 jälkimainingeissa ja avautui uudelleen vasta 2015. Osa paviljongin esineistä on kerran ryöstettyjä ja hiljattain museolle palautuneita.

Lisätäkynä paviljongissa on belgialaissyntyisen Francis Alÿsin uusi teoskokonaisuus, joka pohtii taiteilijan roolia sodassa. Mitä sivellinkäsi saa aikaiseksi ennen seuraavaa pommitusta?


Käy myös nämä

6. Fondazione Pradan näyttelytilassa saksalaiskolmikko Thomas Demandin, Alexander Klugen ja Anna Viebrockin näyttely on muuttanut vanhan venetsialaispalatsin surrealistiseksi labyrintiksi.

7. Pinchuk Foundationin Future Art Prize -palkintonäyttely esittelee nuoren sukupolven tekijöitä. Suosikkeihin kuuluu georgialainen Vajiko Chachkhiani, joka on esillä myös Georgian paviljongissa.

8. Memphis-muotoilija Ettore Sottsassia juhlitaan Venetsiassa kahdella näyttelyllä: Olivettin museoidussa liikkeessä Pyhän Markuksen torin kulmalla on Sottsassin keramiikkaa ja San Giorgion saarella lasitaidetta.

9. Tunnetko Tehching Hsiehin? Vaikuttava näyttely Palazzo delle Prigionissa esittelee taiteilijan valtavaa itsekuria vaatineita performansseja 1970- ja 1980-luvuilta. Yhdessä Hsieh leimasi kellokortin kerran tunnissa vuoden ajan ja toisessa asui Manhattanilla vuoden menemättä kertaakaan sisätiloihin.

10. Kanadalais-amerikkalaisen Philip Gustonin postuumi näyttely Gallerie dell’Accademiassa esittelee Gustonin teokset suhteessa viiteen runoilijaan Eliotista Yeatsiin.

Venetsian 57. biennaali on avoinna Venetsiassa eri osoitteissa 26.11. saakka. Lisätiedot: labiennale.org.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Venetsian biennaali

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    2. 2

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    3. 3

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    4. 4

      Venäjä uhkaa kieltää viestipalvelun käytön, uutissivuston mukaan Telegram on siirtänyt työntekijänsä Suomeen – HS etsi heitä venäläisomisteisesta lomakeskuksesta Savitaipaleella

    5. 5

      Ruotsin poliisi: Terroristien vankina olleen ruotsalaismiehen vapauttamiseksi tehtiin töitä lähes kuusi vuotta – vapautettu voi olosuhteisiin nähden hyvin

    6. 6

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    7. 7

      Halla-ahon mielestä Lindströmin erityisavustaja toimi oikein yrittäessään leikata somalijärjestöjen tuet – ”Kotoutumiselle pitäisi asettaa selkeät mittarit”

    8. 8

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    9. 9

      Britannia kertoi viimein brexit-tarjouksestaan – näillä ehdoin EU-kansalaiset saisivat jäädä

    10. 10

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    3. 3

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    4. 4

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    5. 5

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    6. 6

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    7. 7

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    8. 8

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    9. 9

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    10. 10

      Dramaattiset kuvat ja video näyttävät Espoon polttopulloiskun täystuhon: pitsat jäivät pöytiin, kun asiakkaat pakenivat räjähdysmäistä paloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Teemu Selänne valittiin Hall of Fameen – myös ketjukaveri Paul Kariya mukana
    3. Videotuomarointi kuohuttaa Venäjällä MM-kisojen esiturnauksessa – Fifa myöntää ongelmat, mutta haluaa VAR-järjestelmän ensi vuoden turnaukseen
    4. Onko murrosiän tunnemyrsky vain länsimaisen kulttuurin luoma harha? ”Meille sanottiin, ettei ole normaalia, jos on hyvissä väleissä vanhempiensa kanssa”
    5. Keskustan ja kokoomuksen välit kiristyivät aikataulupaineen takia – Hallitus joutunee täydentämään esitystään sote-uudistuksesta
    6. Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”
    7. Oli voittamassa Mestarien liigaa Sami Hyypiän kanssa – nyt norjalaisviilettäjä vaihtaa maastohiihdon maratonmatkoille: ”Menen aina all-in”
    8. Tunti sitten
    9. Ruotsin poliisi: Terroristien vankina olleen ruotsalaismiehen vapauttamiseksi tehtiin töitä lähes kuusi vuotta – vapautettu voi olosuhteisiin nähden hyvin
    10. USA:n korkein oikeus sallii maahantulokiellon soveltamisen osittain – Trump: Päätös on selvä voitto kansalliselle turvallisuudellemme
    11. Venäjä uhkaa kieltää viestipalvelun käytön, uutissivuston mukaan Telegram on siirtänyt työntekijänsä Suomeen – HS etsi heitä venäläisomisteisesta lomakeskuksesta Savitaipaleella
    12. Dallas ostaa Antti Niemen ulos sopimuksestaan – Esa Lindellille mukava palkankorotus
    13. Näytä lisää