Valikko
Kulttuuri

Mikko Ijäs etsi kuvataiteen juuria Kalaharin autiomaan metsästyksestä – mutta ensin oli laihduttava ja opittava juoksemaan maraton sandaaleissa

Afrikkalaisia väsytysmetsästäjiä ja kalliomaalauksia tutkinut taiteilija uskoo, että kuvataiteen perustana voi olla kokemus saaliseläimeksi muuttumisesta.

Runsas viisi vuotta sitten Mikko Ijäs näki luennon, joka tulisi vaikuttamaan hänen elämäänsä vuosiksi eteenpäin. Videolla eteläafrikkalainen antropologi Louis Liebenberg selitti, kuinka eläimen juokseminen hengiltä tapahtuu.

Liebenberg oli tutustunut Kalaharin autiomaassa väsytysmetsästystä harjoittavaan san-alkuperäiskansaan, ja mikä hämmästyttävintä itsekin osallistunut metsästyksiin.

Videolla hän kuvaili länsimaalaisittain ainutlaatuista kokemusta.

Erityisesti Ijäksen korviin jäi kaikumaan yksi Liebenbergin käyttämä ilmaisu. Tämä sanoi tuntikausien juoksemisen jälkeen kokeneensa, että oli itse muuttunut jäljittämäkseen eläimeksi.

Liebenberg sanoi myös ymmärtäneensä, miten jäljittämisen avulla voidaan selittää joitain muinaisia kalliomaalauksia.

Ijäksestä selitys tuntui uskottavalta. Itse hän uskoi kuitenkin keksineensä vielä jotain enemmän.

Se oivallus veisi hänet itsensäkin Kalaharin autiomaahan.

Mutta kerrotaan ensin mitä väsytysmetsästys tarkoittaa.

Kaksi miljoonaa vuotta sitten Afrikan savanneilla eläneet esivanhempamme juoksivat ravinnokseen hengiltä antilooppeja. Käytännössä homma toimi siten, että metsästäjäryhmä juoksi saaliin perässä, aina välillä hidastaen vauhtiaan tarkistaakseen, vieläkö he olivat oikeilla jäljillä.

Jahti jatkui polttavassa kuumuudessa tuntikausia, ja päättyi lopulta joko jälkien kadottamiseen tai eläimen luhistumiseen. Monesti voittaja oli metsästäjä, sillä sopivissa olosuhteissa ihminen pystyy juoksemaan hengiltä lähes minkä tahansa eläimen.

”On osoitettu, että jos ihminen pystyy pakottamaan ison eläimen tiettyyn nopeuteen, niin ennemmin tai myöhemmin eläin tuupertuu”, Ijäs sanoo.

Väsytysmetsästystä on käytetty eri puolilla maailmaa. Australian aboriginaalit ovat väsyttäneet juoksemalla kuoliaaksi kenguruita, Suomessa on hiihdetty hengiltä hirviä.

Walesissa juoksijat kilpailevat yhä hevosta vastaan 30 kilometrin matkalla.

Samaa metsästysstrategiaa ihmisen kanssa ovat käyttäneet muun muassa sudet.

Jyväskylässä varttunut, sittemmin helsinkiläistynyt Ijäs, 39, itse ei ole koulutukseltaan antropologi vaan taiteentutkija ja taiteilija, jonka tuotanto käsittää muun muassa maalauksia, valokuvia, digitaalimaalauksia, visualisointeja teatteriin sekä videoita.

Eteläisen Afrikan kalliotaidetta hän oli tutkinut jo vuodesta 2009, pääosin Namibiassa. Liebenbergin haastattelun jälkeen Ijäksen tutkimus otti kuitenkin uuden suunnan.

Jo aiemmin antropologit olivat päätyneet tutkimuksissaan siihen, että väsytysmetsästäminen oli vaikuttanut merkittävällä tavalla nykyihmisen kehittymiseen. Saalista jäljittäessään metsästäjän kun piti kyetä ennakoimaan eläimen liikkeet, minkä väitetään osaltaan vaikuttaneen suurten aivojen ja mielikuvituksen kehittymiseen.

Ijäs taas alkoi pohtia, voisiko maalauksia selittää suoraan väsytysmetsästäjien kokemuksien kautta. Olisivatko metsästäjät maalanneet kokemuksensa eläimeksi muuttumisesta myöhemmin kallioon, mikä selittäisi esimerkiksi suuren joukon puolieläimiä esittäviä kuvia.

Ja vielä enemmän: olisiko noiden kokemuksien kuvaaminen pohjana vielä nykyihmisenkin käyttämille rituaalisille tavoille?

Voisiko niillä selittää jopa taiteen alkuperän?

”Minua kiinnosti, että jos noin kaksi miljoonaa vuotta sitten elänyt ihminen on saanut metsästyksen aikana äärimmäisen voimakkaan kokemuksen eläimeksi muuttumisesta, niin onko se myös pakottanut heidät tekemään kuvia kokemuksistaan.”

Ijäs ei ollut ensimmäinen asiaa pohtinut, mutta hän päätti viedä tutkimuksensa pidemmälle kuin mihin antropologisissa piireissä oli totuttu.

Väsytysmetsästäjiä ymmärtääkseen hän päätti ryhtyä juoksemaan.

”Ajattelin, että jos me kerran olemme lajina syntyneet juoksemaan, niin eiköhän se minultakin onnistu”, hän sanoo nyt, tuhansia kilometrejä myöhemmin.

Aloittaminen ei ollut aivan helppoa, sillä tuolloin Ijäs oli rapakuntoinen, lähes satakiloinen mies, jonka elintavoissa oli paljonkin korjaamisen varaa.

Aluksi nilkat eivät tahtoneet kestää rasitusta, mutta vaivat helpottivat, kun hän heitti kengät pois ja siirtyi paljasjalkajuoksuun.

Kuten alkuperäiskansat konsanaan.

Raskaiden kilometrien aikana häntä lohdutti ajatus, että pitkän matkan juoksijana ihminen on koko eläinkunnan kestävin otus, jonka kulkua siivittää kahden miljoonan vuoden kehitys.

Vuoden kuluttua hän juoksikin jo maratonin sandaaleilla. Puolentoista vuoden kuluttua kahdeksankymmentä kilometriä.

”Kun aloin juosta todella pitkiä matkoja, pian ymmärsin, että minun on itse käytävä Kalaharilla. Halusin käydä tapaamassa perinteisiä tapoja käyttäviä metsästäjiä.”

Mielessä pyöri ajatus myös elokuvasta. Tarkoituksena oli tallentaa viimeisen väsytysmetsästäjän juoksu.

Vuoden 2014 marraskuussa Mikko Ijäs seisoi Kalaharin autiomaassa vaimonsa, säveltäjä Maija Kaunismaan kanssa, joka on myös elokuvan toinen tuottaja.

Hiekka jalkojen alla oli polttavan kuumaa. Lisäksi kaikkialla oli jalkoja raapivia kasveja.

Myrkkykäärmeisiin kalaharilaiset suhtautuivat kunnioituksella.

”Yhdellä aamuretkellä näimme kolme mustamambaa tunnin sisään. Heillä oli nyrkkisääntönä, että jos he näkevät kolme myrkkykäärmettä peräkkäin, kaikki kääntyvät takaisin. ”

Yöllä aavikolla ulvoivat hyeenat.


Ijäs oli kuitenkin toiveikas. Vielä 2000-luvun alussa BBC:n David Attenborough oli Liebenbergin avustuksella kuvannut väsytysmetsätyksen. Lisäksi tiedossa oli, että sadekausien aikaan metsästäjät saattoivat väsyttää juoksemalla myrkkynuolella haavoittamaansa eläintä.

Nyt sateet olivat kuitenkin myöhässä. Ijäs myös havaitsi, että entinen juoksijakansa söi maissijauhoa ja sokeria, eikä enää metsästänyt juoksemalla.

Botswana oli häätänyt viimeiset metsästäjä-keräilijät timanttikaivoksen tieltä.

Tutkimus kuitenkin eteni. Ijäs vietti aikaansa keskustellen jäljittämisestä ja seremonioista ju/'hoan-metsästäjien kanssa.

Välillä käytiin metsästämässäkin. Saaliiksi jäi vain yksi pusikosta kaivettu hyppyjänis.

”Jouduin hyväksymään, että tämä on tällaista. Että nyt ei saatu sitä, mitä tultiin hakemaan.”

”Opin kuitenkin tuolla matkalla, että ju/'hoan-metsästäjien näkökulmasta metsästys on huomattavasti lähempänä heidän seremonioitaan kuin mitä kalliomaalausten tulkinnassa on perinteisesti ymmärretty. Seremonia alkaa siitä mihin jäljitys päättyy, ja jäljitys alkaa siitä mihin seremonia päättyy.”

Oivalluksella oli suuri merkitys hänen teoriansa kannalta.

Afrikan matkan jälkeen Ijäs matkusti vielä Luoteis-Meksikoon. Tarkoituksena oli kuvata rarámuri-kansaa, joka aikoinaan juoksi peuroja hengiltä Sierra Madren kanjoneissa. Reissu kuitenkin päättyi ennenaikaisesti, kun paikallinen huumekartelli tappoi poliiseja kylän laitamilla. Armeija vastasi tykistöllä ja Ijäs ystävineen joutui pakenemaan savun noustessa kylästä.

Viimeisen juoksijakansan kuvaaminen jäi silläkin kertaa haaveeksi.


Ijäs palasi Suomeen: kirjoitti väitöskirjaansa, editoi elokuvaansa ja kävi juoksemassa. Teoriakin valmistui. Yksinkertaistettuna se menee näin:

Kaksi miljoonaa vuotta sitten ihminen alkoi metsästää juoksemalla. Uusi tapa pakotti saalistajan asettumaan eläimen asemaan ja mielikuvitus kehittyi. Tuntikausien jäljittäminen aiheutti myös metsästäjien usein kuvaaman transsinomaisen tilan, jonka hän myöhemmin taltioi kalliomaalauksiin ja esineisiin.

Juoksemisella yhteisö myös vahvisti itseään, ja metsästysmatkoista tuli rituaalimaisia tilaisuuksia.

”Juostessa ihmiset sitoutuvat yhdessä toimimiseen. Samaa menetelmää käytetään hyväksi esimerkiksi armeijassa, kun ryhmässä väsytetyt ihmiset saadaan tuntemaan syvää solidaarisuutta toisiaan kohtaan. Ja onhan metsästysporukoissakin voimakas yhteenkuuluvuuden tunne.”

Vähitellen metsästysmatkat kehittyivät itsetarkoituksellisiksi transsiseremonioiksi. Niiden yhteyteen kuuluneista kalliomaalauksista puolestaan kehittyi tuntemamme kuvataide.

”Myös yhdessä juoksemisen tapa on säilynyt”, Ijäs sanoo. ”Maratoneja voi pitää jatkumona kaksi miljoonaa vuotta sitten alkaneesta perinteestä.”

Nyt urakka alkaa olla ohi. Ijäksen väitöskirja hyväksyttiin muutama viikko sitten. Vastaväittäjänä toimi Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professori Daniel Lieberman, joka on nyt luvannut auttaa työn eteenpäin viemisessä.

Elokuvakin on valmis. The Origins on Kaunismaan musiikin säestyksellä etenevä dokumenttielokuva, joka kuvaa tutkijan sisäistä matkaa ihmisen historiaan.

Elokuvan ainoa varsinainen juoksija on Ijäs. Tavallaan hän toteuttaa siinä samaa asiaa kuin muinaiset metsästäjät aikoinaan ja muuntaa kokemustaan kuviksi.

Nyt niitä vain ei hakata kallioon vaan esitetään videoteoksena.

Ihminen jatkaa juoksuaan. Kaksi miljoonaa vuotta sitten kehittynyt ominaisuus elää meissä edelleen. Sen sijaan väsytysmetsästyksen taito on katoamassa ilmastonmuutoksen, salametsästyksen, karjankasvatuksen ja huumesotien takia.

Samalla katoaa ihmiskunnan ymmärrys merkittävästä palasta itseään.

”Kyllä se minusta on surullista”, Ijäs sanoo. ”Kun se perinne kerran häviää, niin ei sitä enää pystytä palauttamaan.”

Ijäs itse jatkaa aineiston keräämistä. Erityisen kiehtovia kalliomaalauspaikkoja hän sanoo olevan Namibiassa.

Vähän kiinnostaisi löytää se viimeinen väsytysmetsästäjäkin. Ijäs sanoo kuulleensa Harvardin-yhteyksiensä kautta, että Tansaniassa olisi hadza-metsästäjä, joka on hiljattain juossut kirahvin hengiltä.

Kuka tietää. Ehkä vielä joskus häntä vastaan juoksee autiomaassa vastaan paljasjalkainen metsästäjä.

Väsynyt eläin edellään.

Mikko Ijäksen kuvia Namibiasta:

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • juokseminen
  • Kuvataide
  • Evoluutio
  • Metsästys

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Stand up -koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    3. 3

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    4. 4

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    5. 5

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    6. 6

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    7. 7

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    8. 8

      Kaukolämpöputken rikkoutuminen täytti Mannerheimintien tulikuumasta höyrystä Svenska Teaternin edustalla – Lämpimän käyttöveden jakelussa esiintyy häiriöitä parin korttelin alueella

    9. 9

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    10. 10

      Diabeetikko Arto Lukkarin, 53, ei ennustettu elävän yli kolmikymppiseksi – nyt hänet palkittiin sitkeydestä Harvardin yliopiston kunniamitalilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    3. 3

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    4. 4

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    6. 6

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    7. 7

      7 vuotta sitten Alex kuuli olevansa oikeasti Alexander, venäläisten vakoilijoiden poika – oikeus päätti nyt antaa hänelle Kanadan kansalaisuuden takaisin

    8. 8

      Kaukolämpöputken rikkoutuminen täytti Mannerheimintien tulikuumasta höyrystä Svenska Teaternin edustalla – Lämpimän käyttöveden jakelussa esiintyy häiriöitä parin korttelin alueella

    9. 9

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    10. 10

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    8. 8

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    9. 9

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää