torstai 24.4.2014 | Pertti  Onnittele e-kortilla
VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

Vanhan valtauksen muistelu kyllästyttää HS-raatia

27.11.2008 19:06

Vanhan ylioppilastalon valtaajat eivät onnistuneet tekemään maailmasta parempaa, katsoo 40 prosenttia HS-raadin vastaajista. Myönteisenä muutosvoimana neljänkymmenen vuoden takaisen valtauksen tekijöitä pitää 36 prosenttia vastaajista.

Nostalgian huurut pitävät yliopiston ja yhteiskunnan kannalta merkityksettömän valtauksen sankarimainetta yllä, luonnehtii professori Seppo Zetterberg.

"Valtaajien vaatimukset eivät onneksi toteutuneet, mutta siitä huolimatta yliopistolaitos on jatkuvasti mennyt huonompaan suuntaan."

"Historian herkulliseen ironiaan kuuluu, että juuri 60-luvun radikaalien sukupolvi istuu nyt vallassa ja on siis vastuussa hengettömän huippuyliopistoideologian pakkoviljelystä", sanoo historiantutkija Mirkka Lappalainen.

Kirjailija Leena Lehtolaisen mielestä on surkuhupaisaa, että "edelleen haikaillaan 40 vuotta sitten tapahtunutta pikkuvallankumousta, joka nielaisi itsensä sangen nopeasti".

Pieniä ovat herraslasten leikit maailman muuttajiksi, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen.

Koko 1960-lukulaisten sukupolven suurin virhe on ollut kyynistyminen ja ihanteista luopuminen, moittii ohjaaja Atro Kahiluoto.

"Kyvyttömyys ja haluttomuus pysäyttää ekologinen katastrofi on ollut heidän sukupolvensa suuri Waterloo."

Vanhan valtaus oli yhteiskunnalliselta vaikutukseltaan mitätön tapahtuma, katsoo kolumnisti Kirsi Piha. "Nuoremmat sukupolvet pyrkivät nyt valinnoillaan merkittävästi vaikuttamaan muun muassa ilmastonmuutokseen ja ihmisen ekologiseen jalanjälkeen."

Jos Vanhan valtaajat saivat jotain aikaan, he ovat kapellimestari Atso Almilan mielestä olleet itse tuloksia vesittämässä. "Elämme ahneemmassa ja muukalaisvastaisemmassa yhteiskunnassa kuin tuolloin."

Vanhan valtaajia innoittaneet leninistis-maolaiset teoriat ovat tuottaneet vain inhimillistä kärsimystä, taloudellista ahdinkoa ja hengellis-siveellistä taantumaa, lataa historiantutkija Markku Ruotsila. "Sikäli kun maailma on muuttunut paremmaksi vuoden 1968 jälkeen, tämä on Vanhan valtaajien vastustajien ansiota."

"Vanhan valtaajien sukupolvi onnistui tekemään huonosta käytöksestä ja yleismaailmallisen normin. Se onnistui vetämään yhtäläisyysmerkit älyllisen laiskuuden ja kriittisen ajattelun välille – mikä on kunnioitettava temppu sinänsä", ivaa Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen.

Vanhan valtaajat tekivät maailmasta paremman ainakin itselleen, miettii ohjaaja Fiikka Forsman.

"Toisaalta Vanhan valtaus pohjusti kansalaisaktivismin nousua Suomessa ja ennakoi esimerkiksi Koijärvi-liikettä ja atomivoimanvastaisia mielenosoituksia, jotka aikanaan saivat liikkeelle laajoja kansanryhmiä."

Valtaan päästyään Vanhan valtaajien sukupolvi tosin teki Suomesta nykyisen uusliberalismin mallimaan ja reväytti tuloerojen kasvun ennätykselliseksi, arvostelee kuvataiteilija Jani Leinonen.

"Jälkikäteen ainakin tämä sukupolvi osaa katsoa peiliin ja ymmärtää miten innokas opiskelijanuoriso idealismissaan kautta maailman on helposti mukana milloin missäkin maailmanparannusaatteessa ja ääriliikkeessä", ajattelee kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

Koti, uskonto ja isänmaa eivät olleet vuoden 1968 jälkeen enää voineet toimia samanlaisina annettuina tosiasioina kuin aiemmin, sanoo professori Mikko Lehtonen. "Erityisen riemuissaan ei sen sijaan voi olla siitä, että vuoden 1968 jälkeinen historia on toteuttanut utooppisten kapinallisten tavoitteet irvikuvinaan."

Kirjailija Kaari Utrion mielestä 60-luvun radikalismi merkitsi valtavaa muutosta 50-luvun "ahtaaseen, suvaitsemattomaan, tekopyhään ja totaalisen miesvaltaiseen ajatteluun".

Joukkoon itsekin kuulunut kansanedustaja Erkki Tuomioja uskoo valtaajien tehneen maailmasta ainakin vähän paremman, "vaikkei se johtanut (joissain kohdin ehkä onneksi) juuri siihen mitä silloin toivottiin".

Ilkka-lehden päätoimittaja Matti Kalliokoski huomauttaa, että valtaajat olisivat sukutaustansa puolesta nousseet vallankäyttäjiksi yhteiskunnan muissakin kehitysvaiheissa.

"Suomea muuttivat enemmän ne heidän ikätoverinsa, jotka sukunsa ensimmäisinä pääsivät opiskelemaan."


HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>