Manga toi tytöt sarjakuvahyllylle

Ennen vanhaan sarjakuvia ostettiin kioskeilta kertakäyttölukemiseksi. Niitä ostetaan vieläkin, vaikka lehtipisteiden hyllyjen valikoimat ovat muuttuneet.

"Sarjakuvien osuus Rautakirjan lehtien kokonaismyynnistä oli tammi–toukokuussa 7,2 prosenttia. Viiden kuukauden myynti vastaa noin seitsemää miljoonaa euroa. Se on pysynyt viime vuosina aika tasaisena ", tuotepäällikkö Minna Raappana kertoo.

Suomen sarjakuvaseura kartoitti sarjakuvalehtien tarjontaa Sarjainfo-lehtensä erikoisnumerossa 30 vuotta sitten. Silloin nimikkeitä oli nelisenkymmentä.

Silloisista lehdistä ilmestyvät yhä Aku Ankka, Roope-setä ja muut Disney-tuotteet. Niiden suosio on jopa kasvanut. Aku Ankan jättilevikistä suurin osa koostuu vuositilauksista, mutta Roope-setä ja varsinkin Aku Ankan Taskukirjat jylläävät Rautakirjan tilastoissa.

Muita 1970-luvun lopun sarjakuvia kioskeilla on vain kourallinen: Hevoshullu, Korkeajännitys, Mustanaamio ja Tex Willer. Niitä kaikkia julkaisee Egmont-kustantamo.

"Perinteisistä sarjakuvistamme Tex Willer on suosituin", vastaava päätoimittaja Asko Alanen sanoo.

Tex Willer ja Korkeajännitys perityvät jo 1950-luvulta. Alasen mukaan jokaista Tex Willerin numeroa myydään arviolta noin 15 000 kappaletta. Luku on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa 1980-luvulta asti.

"Mutta sarjakuvalehtien huippuaikoina esimerkiksi Mustanaamiota meni parhaimmillaan kymmeniä tuhansia", Alanen muistuttaa.

Viime vuosien suurin ilmiö on japanilaisen mangan rantautuminen Suomeen. Kun 30 vuotta sitten sarjakuvalehtiä ilmestyi noin 40 nimikettä, tänä vuonna kioskeilta löytyy suunnilleen sen verran pelkkää mangaa.

Egmontin Alanen ja Rautakirjan Raappana uskovat manga-aallon jo tasoittuvan, mutta Tammen omistamaa Punaista jättiläistä luotsaava Antti Grönlund näkee asian toisin.

"Yksittäisten nimikkeiden myynti saattaa jopa laskea, kun tavaraa tulee lisää. Mutta uskon, että mangan kokonaismyynti kasvaa edelleen kymmenisen prosenttia vuodessa."

Grönlund arvelee, että tällä hetkellä suosituin manga on myöskin Tammelle kuuluvan Sangatsun julkaisema ninjaseikkailu Naruto.

Yhdenkään yksittäisen mangajulkaisun ei uskota tällä hetkellä yltävän yli 10 000 kappaleen myyntiin, mutta kokonaisvolyymi on melkoinen. Jo päättyneen Dragon Ball -sarjan 42 pokkaria myytiin yhteensä puolisen miljoonaa kappaletta.

Kun sarjakuvat olivat ennen vanhaan leimallisesti poikien juttu, mangan ansiosta asetelma on kääntynyt. Tyttöjen osuuden mangan lukijoista arvioidaan olevan jo 80–90 prosenttia.

Supersankareiden perusjalusta on vaihtunut sarjakuvasta elokuvaan. Samaan aikaan pojat ovat siirtyneet tietokonepelien ja muun elektroniikkaviihteen pariin. Paperinen käyttöliittymä saattaakin jäädä hiljalleen pikkulasten ja tyttöjen – ja nostalgianälkäisten miesten – huviksi.

Egmont ja Rautakirja kuuluvat samaan konserniin kuin Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma News.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi