Alastomat ja kuolleet koettelevat tabuja

Amerikkalaisen Sally Mannin kohuttuja kuvia Tennispalatsissa

Taidemuseo Tennispalatsissa avautuu tänään maineikkaan yhdysvaltalaisen valokuvaajan Sally Mannin (s. 1951) näyttely, joka kattaa hänen keskeisimmät kuvasarjansa. Valikoima on nyt oleellisesti laajempi kuin Tukholman Kulturhusetissa viime talvena. Immediate Family -lapsikuvien (1992), Amerikan syvää etelää kuvaavien Deep South -maisemavalokuvien (1997) ja elämän katoavaisuutta käsittelevää What Remains -teoskokonaisuuden lisäksi Helsingissä nähdään Mannin kuolemaa käsitteleviä kuvia.

Lasten alastomuus ja kuolema. Elämä ja kuolema.

Tukholmassa Sally Mannin kuvat eivät tiettävästi kuumentaneet tunteita. Siitä huolimatta, että niistä on kohuttu Immediate Family -kuvien ensiesittelystä lähtien USA:ssa ja vähän myös Euroopassa.

Helsingissä muutamat peruskoulujen opettajat ovat olleet epävarmoja tuodako oppilaitaan näyttelyyn. Erityisesti alastomien tai vähäpukeisten lasten kuvat askarruttavat.

Kuvia kuolleista ihmisistä ei ole myöskään ihan yksinkertaista katsoa. Yhdysvalloissa kaikki eivät pidä siitäkään, että valokuvaaja Annie Leibovitz esittelee kiertonäyttelyssä kuvia kuolleesta elämänkumppanistaan Susan Sontagista.

Täällä voisi kysyä, ollaanko saunakulttuurin maassa jo siinä tilanteessa, ettei lasten alastomuus ole normaalia. Maan monikulttuuristuessa on lukuisia asioita, joihin täytyy ottaa kantaa yhä uudelleen.

Maailma muuttuu. Tukholmassa 1998 uusnatsit tuhosivat Historiallisessa museossa olleen Donald Maderin näyttelyn, koska siellä oli kuvia teini-ikäisistä pojista alasti.

Samaan näyttelyyn liittyi myös jo silloin ajankohtainen keskustelu internetin lapsipornosta ja pedofiileistä, joiden väitettiin olevan tuon näyttelyn ainoat katsojat.

Kaikkialla läsnä oleva visuaalinen nykykulttuuri on seksualisoinut alastoman vartalon. Siksikö alastomuutta käsitellään nykytaiteessa yllättävän vähän?

Sally Mann julkaisi alastonkuvat kasvuikäisistä lapsistaan, pojasta ja kahdesta tyttärestä ( Emmett, Jessie ja Virginia) 1992, samoihin aikoihin, kun Robert Mapplethorpen homoeroottisten alastonkuvien sensuuri kuohutti Yhdysvaltoja. Kohusta huolimatta hänen kuviaan ei ole sensuroitu.

Hän on kuitenkin muistuttanut, että lasten kuvaaminen alastomana koetaan "provokatiivisena" vain siksi, että kuvat herättävät tiettyjä kysymyksiä, mielikuvia ja pelkoja katsojien omissa mielissä.

Monesti näyttää siltä, että Sally Mann kuvasi lapsiaan kotipihan viattomissa leikeissä. Virginian vehmaissa maisemissa otetuista kuvista huomaa, että hän on tietoinen taiteen ja valokuvan historiasta.

Taidemuseo Tennispalatsin näyttelyssä on sarja kuvia, joissa Mannin tyttäret poseeraavat Venuksena à la Tizian tai asetelmallisesti kuin naiset Monet' n Aamiainen ruohikolla -maalauksessa.

Ihmiskuvien lisäksi esillä ovat myös Virginian, Mississipin ja Georgian syvän etelän maisemat ilman ihmisiä. Niin sanotulla märkälevymenetelmällä tallennettujen mustavalkokuvien näkymät ovat maisemia, joiden historiallinen painolasti on rankka - sisällissotaa ja orjuutta.

Lapset palasivat Sally Mannin kuviin aikuisina vuoden 2004 suurissa kasvokuvissa, jotka ovat osa What Remains (Mitä jää jäljelle) -kokonaisuutta.

Emmettin, Jessien ja Virginian kasvot on kuvattu pitkällä, monen minuutin valotusajalla. Suuret kuvat ovat tarkoituksellisen epätarkkoja, aineettomia kuin kuolinnaamiot.

Elämän vääjäämätön kiertokulku ja kuolema ovat teemoja Tennispalatsin näyttelyn viimeisen, omaan tilaansa suljetun huoneen kuvissa.

Valokuvat Mannin perheen vinttikoirasta, sen nyljetystä nahasta ja kuoleman jälkeen haudasta kaivetuista jäännöksistä, luista ja hampaista, liittyvät kuvasarjoihin, joiden aiheita ovat olleet kuolleet ihmiset.

Mukana ovat kuvat Sally Mannin lääkäri-isän ruumiista.Tai kuvasarjat maatuneista vainajista, joita tytär sai kuvata Tennesseen yliopiston oikeuslääketieteen laitoksessa.

Isä oli työnsä kautta ollut tekemisissä kuoleman kanssa ja se kiinnosti häntä. Tyttären kuvissa kuolema on arvoituksellinen ja kaunis.

Kuolema myös koettelee tabuja. Joidenkin uskonnollisten käsitysten mukaan kuollutta ihmistä ei pidä valokuvata, koska ihmissielu on jo jättänyt ruumiin.

Sally Mann 6.1. 2008 saakka Taidemuseo Tennispalatsissa, (Salomonkatu 15). Ti-su

11-20.30.

Sally Mann kertoo kuvistaan näyttelyssä tiistaina 13. 11. klo 18.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi