Andriy Zholdak ohjaa Vanja-enon Helsinkiin

Ukrainalainen Andriy Zholdak, yksi Euroopan halutuimmista ja puhutuimmista teatterintekijöistä, ohjaa Anton Tshehovin Vanja-enon helsinkiläiseen Klockriketeaterniin syksyllä 2011.

Muu roolimiehitys on vielä auki, mutta naispääosaa, Vanjan vaimoa Jelena Andrejevnaa näyttelee (itselleen vieraalla kielellä eli ruotsiksi) Krista Kosonen. Vain tunti ennen maanantaina järjestettyä tiedotustilaisuutta tehtävästään kuullut Kosonen on heittäytynyt nimirooliin myös Zholdakin Turun kaupunginteatteriin ohjaamassa Anna Kareninassa.

Klockrike on vapaa ruotsinkielinen teatteriryhmä, joka jakaa Erottajalla noin sadan katsojapaikan tilan yhdessä Unga Teaternin kanssa. Kiinteää ensemblea sillä ei ole.

Pikkuruinen teatteri voi kiittää maailmanluokan ohjaajakiinnityksestä taiteellista johtajaansa Dan Henrikssonia, joka on tutustunut Zholdakiin jo vuosia sitten ja seurannut tämän ohjauksia ympäri Eurooppaa.

"Vietän täällä hääyöni Helsingin kanssa", Andriy Zholdak runoilee Klockriken pikkuruisella näyttämöllä istuessaan.

Hänen mukaansa taiteessa tärkeää ei ole koko vaan tahto. Sekä vapaus, joka ruokkii energiaa ja inspiraatiota.

Suurten estradien juhlitulla ohjaajalla on vapaus valita, ja nyt hän tahtoo tehdä vaihteeksi pienimuotoisen esityksen.

Vielä joitakin vuosia sitten Zholdak ei ollut sellaiseen valmis vaan kieltäytyi tarjotusta ohjauksesta esimerkiksi Tokiossa, koska piti teatteritilaa ilmaisukielelleen liian niukkana.

Tiedossa on, että myöskään maestron palkkiopyynnöt eivät ole vallan vaatimattomia. Dan Henriksson kiertää raha-asian puhumalla ylimääräisestä erityisrahoituksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ilman henkilökohtaisia suhteita pieni esitys pienessä kaupungissa tuskin kiinnostaisi kiireistä ohjaajaa, vaikka hän kokeekin Suomen "avanneen sylinsä" hänelle.

Vanja-enossa Zholdak ilmoittaa tutkivansa paitsi itse tarinaa, myös Helsingin impulsseja, nuorten ihmisten energiaa, taidetta ja politiikkaa – ja sitä kautta Suomen tulevaisuutta. Teatterin tulevaisuus on hänen agendallaan alati.

"Haastan Helsingin muut teatteriesitykset dialogiin. Tai taisteluun!" ohjaaja innostuu. "Varustakaa te ratsut, minä tuon sotilaat ja strategian."

"Ei kai Suomi pelkää minua?"

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi