Anna-Leena Härkönen pohtii keski-iän muutosten vaikeutta

Näyttelijä-kirjailija Anna Leena Härkönen kirjoittaa seitsemännessä romaanissaan miehen keski-ikäisen avioliiton näivetyksestä ja rakkaudettomuudesta. Härkönen kuvaa tilannetta Ei kiitos -romaanissaan miehen seksuaalisen haluttomuuden kautta naurun läpi, kirjoittaa kirjan arvioinut Suvi Ahola.

Vaikka tilanne on ehkä lähtökohtaisesti humoristinen, Härkönen iskee tätä huumoria säröille läpi romaanin.

"Mies jää välkkyvän sotapeliruutunsa ääreen, kun vaimo menee sänkyyn chardonnay-lasin kanssa. Epäinhimillisyys, vieraantuminen ja masennus ovat käyneet taloksi parisuhteeseen, eikä tietä ulos näy.

Härkönenkään ei vastauksia anna, pikemminkin hän kartoittaa tilannetta kysymyksillä. Miksi naisesta tuntuu siltä, että vastuu arjesta on yksin hänellä? Miksi kumpikaan ei ole enää tyytyväinen ihmiseen, jonka aikoinaan valitsi kumppanikseen? Mihin katosivat naisen kauneus ja miehen voima?

On kuin suomalaiset kuluisivat nykyään loppuun entistä varhemmin, siitä huolimatta että puutteesta ja sodasta alkaa olla ihmisikä. Kokemuksen ja kypsyyden antamaa turvaa heillä ei tunnu olevan. Onko niin, ettei sitä kerrykään, kun nuoruus jatkuu keski-ikään asti?" Ahola kirjoittaa.

Ahola pitää Ei kiitos -romaania vetävänä ja mehevänä, joskin vasta lopussa yllättävänä.

"Kolumnimaisten yleistotuuksien ja iskulauseiden viljelykin vahvistaa vaikutelmaa rutiinikirjoittamisesta, mutten osaa panna sitä pahakseni, koska monet ovat niin osuvia. Tarkasti on kirjailija katsonut, millaisia ovat nykyperheet, nykyturistit, nykyvanhukset ja nykynaisten eroottiset fantasiat."

Arvio kokonaisuudessaan tiistain Helsingin Sanomissa

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi