Britanniassa kirjailijat vaalivat myös puutarhaansa

Kukoistava puutarha ja sen hoito ovat englantilaisten suuri rakkaus ellei suorastaan intohimo, ja niinpä puutarhat ovat myös olennainen osa monia englantilaisia kirjailijakotimuseoita.

Ylivoimaisesti hienoimmin puutarhanhoidon ja kirjailijan työn yhdistivät romaani- ja elämäkertakirjailija Vita Sackville-West ja hänen diplomaatti- ja historioitsijamiehensä Harold Nicholson. Vuonna 1930 he muuttivat Kentiin, Sissinghurstin keskiajalta peräisin olevaan linnaan, ja ryhtyivät puutarhureiden avustamina rakentamaan linnan ympärille puutarhaa, jota pidetään yhtenä Englannin hienoimmista.

Erityisen kuuluisa on niin kutsuttu valkoinen puutarha, jossa kaikki kukinnat ruusuista atsaleoihin ovat valkoisia.

Vita Sackville-West teki puutarhasuunnitelmistaan tarkat kirjaukset, ja niitä noudatetaan yhä mahdollisuuksien mukaan.

Vierailin Sissinghurstissa viime toukokuun alussa, jolloin suuret magnoliapuut kukkivat upeimmillaan, tornirakennusta kiertävät punaiset ruusuköynnökset olivat jo täynnä punaisia nuppuja ja isoissa ruukuissa tuoksuivat yrttikasvit, mutta valkoinen puutarha oli vielä vähän valjussa kevätterässä. Kasvukausi oli kuitenkin niin pitkällä, että linnan ravintolassa, josta oli upea näköala läheisille niityille, sai syödä Sissinghurstissa kasvatettuja tuoreita vihanneksia.

Kirjailijapariskunnan omat työhuoneet sijaitsevat tornissa ja ovat kirjojen lisäksi täynnä mielenkiintoisia huonekaluja, kauniita koriste-esineitä ja tauluja, samoin kuin pitkä kirjastohuone, jota hallitsee nuoren aatelisneidon Vita Sackville-Westin suuri muotokuva. Sackville-West ja Nicholson kirjoittivat kumpikin ahkerasti kirja-arvioita, joten kirjastossa on vanhojen aarteiden lisäksi myös paljon heidän oman aikansa teoksia.

Myös Jane Austenin kotia Chawtonin kylässä Hapshiressa ympäröi rehevä puutarha, joka ei tietenkään ole sama kuin kirjailijan eläessä siellä viimeiset vuotensa äitinsä ja sisarensa Cassandran kanssa, mutta museota ylläpitävä säätiö on pyrkinyt noudattamaan istutuksissa 1700–1800-luvun kotipuutarhojen henkeä. Jane Austen muutti Chawton Houseen tasan 200 vuotta sitten ja eli siellä kahdeksan vuotta. Seuraavien kahdeksan vuoden aikana myös kotimuseossa on erikoisohjelmaa.

Bathissakin on Jane Austen -museo, mutta se ei ole kotimuseo, vaan kolmikerroksisessa talossa esitellään kirjailijan elämää ja tuotantoa. Jane Austen ei itse asiassa pitänyt lainkaan Bathista, eikä myöskään asunut siinä osoitteessa, jossa Jane Austen Center sijaitsee, 40 Gay Streetillä, vaan kadun toisella puolella numerossa 25, jossa on nykyisin hammaslääkärin yksityisvastaanotto. Mutta Bathille Jane Austen on tärkeä, ja kirjailijatalon museo on monipuolinen ja antoisa. Myymälässä on jopa antikvaarisia Austen-harvinaisuuksia, ja yläkerran teehuoneessa saa mainioita sconeseja, teeleipiä.

Virginia Woolf kirjoitti monet teoksensa maaseutuasuntonsa Monk's Housen suuren puutarhan yhdessä nurkassa olevassa pikku majassa. Kirjailija ja hänen miehensä kirjailija ja kustantaja Leonard Woolf ostivat Essexissä sijaitsevan vanhan ja huonokuntoisen Monk's Housen 1919, korjasivat ja laajensivat sitä jatkuvasti ja viettivät siellä vuosi vuodelta yhä enemmän aikaa Lontoon sijaan. Siellä kokoontuivat myös usein Virginia Woolfin, hänen sisarensa Vanessa Bellin ja veljensä Thoby Stephenin perustaman taiteellisen Bloomsbury-ryhmän jäsenet kuten Vita Sackville-West, Lytton Strachey, E. M. Forster, Maynard Keynes, T. S. Eliot ja Duncan Grant, mistä on useita muistoja kotimuseossa.

Virginia Woolf rakasti Monk's Housen puutarhasta avautuvaa näkymää korkealle Caburn-vuorelle kuten häntä olivat lapsena kiehtoneet Atlantin aaltojen kohina ja kaukainen majakka St. Ivesissa, Cornwallissa, jossa Stephenin perhe vietti lomiaan vuokraamassaan Talland Housessa. Valkoinen piparkakkuhuvila sijaitsee korkealla rinteellä St. Ivesin sataman yllä. Talo on nyt yksityisomistuksessa, mutta moni piipahtaa sen pihalla katsomassa ja kuuntelemassa, mitä nuori Virginia ehkä koki.

Yorkshiren nummien keskellä sijaitsevaa pientä Haworthin teollisuuskaupunkia ja sitä ympäröivää maaseutua kutsutaan Brontëin maaksi ja syystä. Englantilaisen kirjallisuuden loistavat sisarukset Charlotte, Emily ja Anne Brontë asuivat lähes koko elämänsä Haworthin pappilassa ja kirjoittivat siellä salanimillä Currer, Ellis ja Acton Bell maailmankuulut romaaninsa. Haworth Parsonage Museumia ylläpitää yksityinen säätiö.

Kaupunkikoti on myös Holbornissa Lontoossa sijaitseva Charles Dickensin kotimuseo. Se on kirjailijan Lontoon-kodeista ainoa säilynyt. Neljässä kerroksessa on asuinhuoneita muistoesineineen. Osa huonekaluista ja tavaroista on aitoja, Dickensille kuuluneita, vaikka ne eivät ehkä olleet käytössä juuri tässä Doughty Streetin talossa, jossa kirjailija asui kaksi vuotta. Yksi makuuhuoneista on omistettu Dickensin rakkaan kälyn Mary Hogartin muistolle. Nuori Mary menehtyi sairauteen kuolleen kirjailijan käsivarsille.

Talon pohjakerroksessa on Dickensin tuotannolle omistettu kirjasto, jossa on hänen teostensa ensipainoksia ja tietysti valtava määrä erikielisiä käännöksiä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi