29.10.2007 19:16
PUSAN. Romanialaisen Cristian Mungiun elokuvaohjaus 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää voitti toukokuussa Cannesin elokuvafestivaalin pääpalkinnon. Sen jälkeen Mungiulla on riittänyt vientiä ympäri maailmaa.
Hänet kutsuttiin muun muassa Aasian suurimman elokuvafestivaalin Pusanin tuomaristoon. "Minunkin on vaikea selittää, mistä Romanian elokuvan uusi aalto on syntynyt. Mutta kun voittoa ei kuitenkaan voi tuottaa, tekeminen on tavallaan vapaata", Mungiu sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää tulee Suomessa ensi-iltaan ensi viikolla. Mungiu itse saapuu tiistaina Helsinkiin markkinoimaan elokuvaansa. Toimittaja Harri Römpötti tapasi Mungiun Suomen-vierailun aattona elokuvafestivaaleilla Etelä-Korean Pusanissa.
"Romaniassa elokuvan julkinen rahoitussysteemikin on alkanut toimia vähän paremmin. Kansallinen elokuvakeskus antaa parhaimmillaan puolet elokuvan rahoituksesta. Mutta tärkeintä on, että minun sukupolvellani riittää sanottavaa", 39-vuotias Mungiu sanoo.
Sukupolvi on keskeinen asia myös Mungiun omassa elokuvassa. 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää kertoo kahdesta tytöstä, joista toinen on raskaana. He yrittävät hankkia laitonta aborttia Ceausescun sosialistisessa Romaniassa.
"Siskoni syntyi vuonna 1964 ja minä 1968. Hänen ikäpolvellaan koulussa oli kolme rinnakkaisluokkaa. Minun aikanani niitä oli kolmisen kertaa enemmän. Varsinkin 1960-luvun loppupuolella Romaniassa syntyi aivan valtavia ikäluokkia", Mungiu kertoo.
Vuonna 1966 Ceauescun hallinto sääti lain, joka kielsi abortit. Mungiu sanoo omankin syntymänsä olevan sen lain suoraa seurausta. 1970-luvulle tultaessa romanialaiset oppivat varovaisemmiksi ja ikäluokat pienenivät jonkin verran.
Mutta laki oli voimassa aina sosialismin sortumiseen saakka. 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää sijoittuu vuoteen 1987. Mungiun elokuva kertoo yksinkertaisen mutta tunnelmaltaan synkeän tehokkaan tarinan siitä, kuinka vaarallista oli yrittää saada abortti.
Cristian Mungiun haastattelu kokonaisuudessaan tiistain Helsingin Sanomissa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi