HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko Steve Jobsin merkitystä kulttuurin suunnannäyttäjänä liioiteltu?

Tietotekniikkaan erikoistuneen Apple-yhtiön perustajiin kuulunut yhdysvaltalainen yritysjohtaja Steve Jobs kuoli viime viikon keskiviikkona 56-vuotiaana. Haimasyöpää sairastunut Jobs oli viimeisinä vuosinaan pitkiä jaksoja sairauslomalla, ja elokuussa hän erosi Applen toimitusjohtajan paikalta.

Jobsin johdolla Apple nousi markkina-arvoltaan maailman suurimmaksi teknologiayhtiöksi, vaikka yhtiön markkinaosuus on verraten pieni.

Vuonna 2010 Applen liikevaihto oli ainoastaan seitsemän prosenttia kaikkien henkilökohtaisten tietokoneiden valmistajien yhteenlasketusta liikevaihdosta, mutta Applen voitto muodosti 35 prosenttia tietokonevalmistajien yhteenlasketusta voitosta.

Jobsin kuolema oli merkittävä uutinen eri puolilla maailmaa. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama luonnehti Jobsia "yhdeksi suurimmista amerikkalaisista keksijöistä". Muun muassa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Britannian pääministeri David Cameron, EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Malesian pääministeri Najib Razak antoivat julkisuuteen lausuntoja, joissa he korostivat Jobsin elämänuran tärkeyttä ja merkitystä.

Elokuvaohjaaja Steven Spielbergin mielestä Jobs oli "suurin keksijä sitten Thomas Edisonin". Applen toisen perustaja Steve Wozniakin mukaan Jobsin kuolema herätti samanlaista huomiota kuin John Lennonin kuolema vuonna 1980 ja John F. Kennedyn kuolema vuonna 1963. Jobsin poismenon aiheuttamaa järkytystä on verrattu myös Michael Jacksonin äkilliseen kuolemaan vuonna 2009 ja Nirvana-yhtyeen solistin Kurt Cobainin itsemurhaan huhtikuussa 1994.

Jobsin kuolema herätti paljon huomiota myös verkkoyhteisöissä. Twitterissä Jobsin kuolemasta tuli yksi eniten twiitatuista uutisista. Suomessakin Jobsin kuolema on herättänyt suurta huomiota. Näkyvimmin Jobsia ovat muistaneet Applen valmistamien laitteiden ja ohjelmistojen käyttäjät. Applen tuotteet ovat olleet monien luovilla aloilla työskentelevien, kuten graafikoiden ja muusikoiden suosiossa. HS:n haastattelussa muusikko, säveltäjä ja tuottaja Jan Noponen sanoi, että Jobsin kuolema oli "vähän kuin omaisen menetys" (HS 7.10.).

Tuottaja Jussi Ahlroth (s. 1973) luonnehti HS:n kolumnissaan Jobsin kuolemaa merkittäväksi sukupolvikokemukseksi. Tietokoneiden varassa elävässä kulttuurissa Jobs oli "käyttöliittymän suuri taiteilija", Ahlroth perusteli (HS 8.10.). Ahlroth siteerasi Jobsin tämän vuoden alussa iPad2-lukulaitteen julkistustilaisuudessa käyttämää puheenvuoroa: "Teknologia yksin ei riitä, vaan se pitää yhdistää taiteeseen ja humanismiin. Silloin se saa sydämemme laulamaan."

Jobsin aikana Apple kehitti Macintosh-tietokoneistaan, iPod-soittimistaan, iPhone-puhelimistaan ja iPad-sormitietokoneistaan arvostettuja brändituotteita. Monia Applen laitteita on kiitetty niiden käyttäjäystävällisyydestä, toimintavarmuudesta ja designista. Toisaalta Applen laitteet ovat esimerkiksi PC-tietokoneita kalliimpia. Applea on myös kritisoitu siitä, että sen laitteiden ja ohjelmiston integroimiseen perustuva filosofia antaa yhtiölle liian suuren vallan Apple-laitteiden ohjelmistotarjontaan.

Jobs toimi myös elokuvateollisuudessa. Hänen johdollaan tietokoneanimaatioita valmistavasta Pixar-studiosta tuli menestyksekäs elokuvastudio, jonka tuotantoa ovat muun muassa Toy Story -sarjan kolme ja Autot-sarjan kaksi elokuvaa. Kun Disney osti Pixarin 7,4 miljardilla dollarilla vuonna 2006, Jobsista tuli Disneyn suurin yksittäinen osakkeenomistaja.

Applen ja Pixarin tuotteiden menestyksen myötä myös Steve Jobsista tuli brändi, ja Jobs nautti rocktähteyteen verrattavaa suosiota. Keski-ikäisen yritysjohtajan nostattamassa fanikulttuurissa on nähty merkkejä myös ajan ja sukupolvien arvojen murroksesta. Asialleen kiihkeästi omistautunut ja ihanteissaan tinkimätön, mutta myös työtovereilleen tylyn ihmisen maineessa ollut Jobs kelpaa esikuvaksi ja idoliksi siinä missä muusikot, elokuvatähdet ja huippu-urheilijat.

Viikon kysymys:

Onko Steve Jobsin merkitystä kulttuurin suunnannäyttäjänä liioiteltu?

KYLLÄ

Jukka Mallinen:

Jobs oli keksijä ja liikemies – missä ovat hänen humanistiset ja kulttuuri-ideansa?

Rokista tuli taidemuoto Beatlesien ynnä muiden, ei suinkaan LP-levyn formaatin keksijöiden ansiosta. Sukupolvikokemus Jobsin elämä ja kuolema on

Sukupolvikokemus Jobsin elämä ja kuolema on nörteille, insinööreille, markkinointimiehille, mutta kulttuurin sisällön tekivät muut.

Ei myöhäistä neuvostokulttuuriakaan määritellyt suunnittelija Kalashnikov, vaan Brodsky ja Solzhenitsyn – tai Brezhnev.

Kari Uusikylä:

Ainakin ylläolevien lainausten mukaan miehestä on tehty miltei jumala. Pitää kuitenkin muistaa, että suurimmatkin nerot käyttävät hyväkseen alallaan kertynyttä tietotaitoa, jonka kartuttaminen on vaatinut vuosikymmeniä tai -satoja hyvin monien ihmisten panosta.

Tietyllä historiallisella hetkellä onnekas ja lahjakas ihminen luo jotain uutta ja hienoa. Kun on intoa, onnea, kykyjä ja hyviä työtovereita voi syntyä ihan oikea arvokas "innovaatio". Kaipaamme suuria sankareita, mutta unohdamme usein ne, joiden työn hedelmistä suuri sankari saa kaapata itselleen kauneimman ja makeimman.

Atlas Saarikoski:

Kuusitoista työntekijää teki itsemurhan Applen tehtailla Etelä-Kiinassa viime vuonna epäinhimillisten työolosuhteiden takia.

Samalla kun puhumme virtaviivaisiin i-puhelimiin ihmisiä kyykytetään toisella puolella maailmaa. Puhelimien tuotantoketju Kongon metallilouhoksista Kiina tehtaisiin ei kestä päivänvaloa. Teknistä innovatiivisuutta tärkeämpää on aina etiikka.

Jaakko Hämeen-Anttila:

Jobs oli varmasti luova tietoteknikko ja erittäin menestynyt liikemies, mutta kulttuuri on sisältökysymys.

Kulttuuria löytyy verkosta, mutta verkko ei ole kulttuuria, sen enempää kuin puhelin tai painokonekaan.

Katriina Järvinen:

Kuulin herrasta ensimmäistä kertaa kuolinilmoituksen yhteydessä. Sama kokemus oli lähipiirillä: iästä, sukupuolesta ja koulutuksesta riippumatta kukaan ei tiennyt miestä. Tiedon valtatiellä voi valita eri reittejä.

Minua suretti huomattavasti enemmän samaan aikaan menehtyneen näyttelijä Asko Sahlmanin poistuminen Suomen teatterikartalta, vaikka en häntäkään tuntenut henkilökohtaisesti.

Timo Vihavainen:

Tietenkin on.

Jokaisella suurella keksinnolla on boominsa ja nykykulttuurissa ne saattavat olla valtavan nopeita ja massiivisia, sama ilmiö kuin taloudessa yleensä.

Jobs on vain yksi ensimmäisistä, lisää tulee.

Timo Hännikäinen:

Ainakin omaan elämääni Jobsin tuotteet ovat vaikuttaneet varsin vähän. Olen uuden teknologian käyttäjänä passiivinen ja jopa vastahankainen, hankin vain sellaiset laitteet joita tarvitsen työssäni ja rakkaimmissa harrastuksissani.

En jaa sitä "sukupolvikokemusta", johon kuuluu haltioituminen jokaisesta uudesta sovelluksesta ja lisälaitteesta. iPodin sijaan minulla on edelleen vanhanaikainen levysoitin, kirjat luen painotuotteina enkä lukulaitteelta, enkä usko näiden asioiden kovin äkkiä muuttuvan.

Voi olla, että koko viime vuosikymmenten teknologista kehitystä on suuresti liioiteltu. Välittömän ympäristöni teknologia on muuttunut lapsuusajoistani vain vähän, varsinkin jos sitä verrataan vanhempieni elinaikana tapahtuneisiin muutoksiin. Autot kulkevat yhä polttomoottoreilla, avaruuteen ei tehdä turistimatkoja, minulla ei ole kotirobottia tiskaamassa ja siivoamassa, en pysty siirtymään paikasta toiseen teleportaatiolaitteella. Kotitietokonekin meillä oli jo 1980-luvulla. Luen lehdistä haltioituneita kirjoituksia bio- ja nanoteknologian avaamista tulevaisuudennäkymistä, mutta toistaiseksi ne eivät ole vaikuttaneet arkeeni mitenkään. Kaiken sen rinnalla, mitä teknofantastikot ovat tavallisille ihmisille luvanneet, matkapuhelimiin yhdistetyt kamerat, metallinpaljastimet ja mikrofonit tuntuvat jokseenkin mitättömiltä.

Suhteellisuudentaju näyttää olevan katoavaa kansanperinnettä. Todellinen kulttuurin suunnannäyttäjä on se, joka löytää ulospääsyn sivilisaation kriisistä. Varmaa on ainakin se, ettei yhdelläkään Jobsin aikaansaannoksella ratkaista liikakansoitusta tai luonnonvarojen ehtymistä.

Mikko Lehtonen:

Nerokaskaan teknologia tai teknologi ei voi määräta kulttuurin suuntaa. Jotta teknologiset innovaatiot leviäisivät, niille täytyy olla tarve ja tilaus. Esimerkiksi lennätin keksittiin kymmeniä vuosia ennen kuin rautatieliikenteen kehitys teki välttämättömäksi reaaliaikaisen viestinnän, minkä jälkeen jo vanhaan keksintöön vasta tartuttiin.

Juha-Pekka Hotinen:

Jobsin hahmo on vastannut ikuiseen, vähän lapselliseen ja vanhanaikaiseen henkilönpalvonnan tarpeeseen. Hän ei nimittäin keksinyt, suunnitellut ja tehnyt mitään yksin. Lisäksi hänen yhtiönsä on nauttinut Daavidin, pienen, kekseliään haastajan myötätunnosta kamppailussa ylivoimaa eli Goljatia vastaan.

Laitteet ovat hyviä, mutta aivan erityisen hyviä ne ovat tietyille, jatkuvassa erottautumisen tarpeessa eläville käyttäjäryhmille.

Onkin syntynyt mielenkiintoinen ja vähän hassu kulttuuri, jossa Jobsista on tullut monille nörteille ja luoville hörheltäjille jonkinlainen Kim Jong-Ilin ja Robin Hoodin yhdistelmä.

Antti Nylén:

Jobs oli epäilemättä taitava liikemies, tehtailija, keksijä, konkreettinen ajattelija... Mutta oikeinko "kulttuurin suunnannäyttäjä"?...

Ei hemmetissä. Joku raja hautajaispuheillakin.

Johannes Koroma:

Hän oli taitava asiakkaiden ymmärtäjä ja onnistui luomaan sekä itsestään että yhtiöstään kulttiliikkeen.

Minna Lindgren:

Hämmästyin kovasti huomatessani Facebookista, miten läheinen ihminen tämä Jobs oli ystävilleni, jotka eivät ennen hänen kuolemaansa olleet koskaan puhuneet koko tyypistä. Sentimentaalinen yhteisösureminen vääntyi väistämättä koomiseksi.

En myöskään usko, että taivaallinen imaailma ei olisi ollut mahdollinen ilman Steve Jobsia, vaikka arvostankin häntä amerikkalaisen unelman yhtenä toteuttajana. Ainakin yhdessä asiassa Jobs käy hyväksi esimerkiksi kaikille: kalligrafian opiskelu ei koskaan ole turhaan.

Matti Kalliokoski:

Ikoni on kuva, jossa toisia piirteitä on liioiteltu ja toisia häivytetty. Steve Jobs on tuotteistamisen, markkinoinnin, muotoilun ja tuotekehityksen merkittävä yhdistäjä, joka on kaatanut muureja ihmisten ja tietotekniikan väliltä.

Jobsiin on kuitenkin liitetty paljon pyhimystaruja ja yleistyksiä, jotka kuuluvat amerikkalaiseen henkilökeskeiseen julkisuuteen ja merkkitavaramarkkinoinnissa tarvittaviin kertomuksiin.

Jobs oli ensisijaisesti merkittävä yritysjohtaja, mutta ei varsinainen historian suurmies.

Johanna Korhonen:

Jobs teki kaiken työnsä ryhmissä, joissa oli monia muitakin ratkaisevan tärkeitä ihmisiä. Heitä ei vain tunneta.

Legendoja ja idoleita syntyy siksi, että yleisö tarvitsee niitä. Jobs herätti suuria tunteita sekä eläessään että kuollessaan.

Tietotekniikan maailmaan liittyy eräänlainen kuolemattomuus, ja kun kuolema nyt kohtasi yhden näkyvimmistä hahmoista, moni joutui kohtaamaan oman rajallisuutensa.

Riiko Sakkinen:

Steven Jobsin kuolema todisti kapitalismin lopullista voittoa. Aikaisemmin kansanjoukot itkivät julkisesti poliittisten ja hengellisten johtajien poismenoa – nyt massat surevat suurkapitalistin kuolemaa. Lähetetty iPhonestani.

Juha Kuisma:

Steve Jobs oli kiistämättä liikemies vailla vertaa. Myös ikä ja tauti, johon hän kuoli, vaikuttaa jälkikuvaan.

Hänen lahjakkuutensa ei ollut Edisonin kaltaista keksijän lahjakkuutta, vaan tuotteiden yleiskonseptin oivaltamista. Hän esimerkiksi vakuuttui varhain musiikin saamisesta "korvaan -palveluksi" kun samaan aikaan vaikkapa Nokia kuvitteli, että kaikki maailman ihmiset haluaisivat pelata kahdeksannen sukupolven matopelejä.

Mutta historian perspektiivissä Jobsin vaikutusta liioitellaan.

Taloushistorian vaihe vain sattui olemaan se, jossa yhteydenpidon perustarve ja vähemmästä enemmän -teknologia yhtyivät. Seuraavaksi tätä teknologiaa pitäisi käyttää luonnonhoitoon – tai pikemminkin maapallonhoitoon.

Ville Tietäväinen:

Jobs oli jo eläessään enemmän brändi kuin ihminen. Maailmassa, jossa välineistä on tullut päämääriä tärkeämpiä, ja suomalaisen kännykkäpelifirman toimitusjohtaja on nimetty yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä, syntyy alati suhteellisuudentajuttomia henkilökultteja.

Syksy Räsänen:

Steve Jobs on henkilökultin kohde koska hän suunnitteli hyödyllisiä ja kauniita tuotteita ja markkinoi niitä onnistuneesti. Tai oikeammin sanottuna: Jobsilla oli merkittävä osuus tuotteiden suunnittelussa ja markkinoinnissa, mutta onnistumisten takana oli kokonainen joukko ihmisiä.

Apple ja Pixar on kuitenkin samaistettu Jobsiin muinaisten sankarilaulujen henkeen.

Jobsin ylistäminen kertoo myös kahtalaisesta suhtautumisesta vapauteen ja demokratiaan: yhteiskunnassa yleensä tunnustetaan demokratian ihannetta, mutta talouden puolella autoritäärisyyttä pidetään normaalina. Suuryritykset ovat totalitaarisia rakenteita, joita johtajat (ja omistajat) hallitsevat mielensä mukaan ja joissa alempiarvoisilla on valtaa vain sen verran kuin mitä ylemmät suvaitsevat antaa.

Steve Jobsia on johtotyylinsä puolesta verrattu Trotskiin, mikä sopi tällaiseen ympäristöön. Applen työntekijät kertoman mukaan pelkäsivät hissiin joutumista Jobsin kanssa, koska saattaisivat saada matkan aikana kenkää jos Jobs olisi huonolla tuulella. Yhteiskunnan valta-asemissa tällainen käytös tuo mieleen diktaattorin irvikuvan, mutta yritysjohdolta se hyväksytään, ja menestyksen katsotaan oikeuttavan omavaltaisuuden.

Jobs menestyi yritysmaailman mittapuilla erinomaisesti. Muiden seikkojen lisäksi tässä oli osuutensa välinpitämättömyydellä yritystoiminnan eettisistä puolista, ympäristövaikutusten sivuuttamisella, ja laitteiden valmistamisella Kiinassa oloissa, jotka ovat niin huonoja, että työntekijöiden itsemurhat ovat muodostuneet ongelmaksi. On kuvaavaa, että Jobs parkkeerasi autonsa vammaisten paikalle.

Vapauden rajoittaminen on noussut myös Applen yritysfilosofian keskeiseksi osaksi tietokoneiden käytön suhteen. Vielä kymmenen vuotta sitten ei olisi tullut ajatelleeksi, että tietokoneen valmistaja määräisi, mitä ohjelmia tietokoneessa saa käyttää. iPhonen ja iPadin myötä tämä käytäntö on kuitenkin hiipinyt yleiseen hyväksyntään.

Tiedon vapauden puolestapuhuja Richard Stallman kuvaili Jobsia "vankilana toimivan tietokoneen cooliksi tekemisen pioneeriksi". Tämä on hieman liioiteltua, ennemmin Applen malli vertautuu ostoskeskukseen, jossa sallitun toiminnan rajoja eivät päätä tilan käyttäjät tai kansalaiset vaan yritysten omistajat. Kuten Stallman sanoo, voimme vain toivoa, että Jobsin seuraajat ovat eivät ole yhtä tehokkaita hänen perintönsä viemisessä eteenpäin.

Susanna Kuparinen:

Rakastan MacBookiani, mutta Steve Jobs ei keksinyt lääkettä syöpään – hän kuoli siihen.

Riikka Ala-Harja:

MacBookin näppäimillä kirjoitan, että joo joo, pitäähän teknologia yhdistää taiteeseen ja humanismiin, mutta ei henkilö- tai merkkikulttiin.

Jarkko Martikainen:

Jos sanan "kulttuuri" ajattelee kyllin väljästi, Jobs on vaikuttanut siihen isommin kuin kukaan pystyy edes ennustamaan.

Painoksina levinneet muodot, etenkin musiikki-, lehti- ja elokuvakulttuurit ovat muuttuneet tietokoneistumisen myötä ja nehän ovat vain keihään kärki.

Ehkä lausekkeen tulisi olla kärjistysmuodossa "Gates ja Jobs".

Kersti Juva:

Käyttääkseni Steve Jobsin maailman kieltä: pidän sisältöjä edelleen alustaa tärkeämpinä.

Laura Kolbe:

Jokainen aika tuottaa sankarinsa kaapin päälle – Jobsin ympärillä kuohuva henkilöpalvonta täyttää hyvän brändäämisen laatukriteerit: ilmiö erosi seinästä, tuotti persoonallisuutta ja onnistui luomaan jotain pikkuisen uutta.

Raamatullisen symbolin, omenan, ympärille kietoutui omalaatuista, urbaania ja uskonnollista fanaattisuutta, joka huipentui hiljentymiseen Jobsin raamatullisen puheen ääreen (Stanford 2005 Commencement address).

"Insinööri mikä insinööri", sanoo humanisti tietokoneen äärellä. Historiaan jäävät kuitenkin vain ne, jotka tekevät jotain suurta ja hyvää sydämellään ihmiskunnan eteen. Jobsin yhteiskunta on vauras länsimaailma eikä teknologiayhtiö Apple ole vielä noussut globaaliin äititeresa-kategoriaan.

Lisäksi: Jobs-palvontamenot jättivät minut kylmäksi. Lienen vääränlainen uskovainen.

Seppo Zetterberg:

Historiantutkijana haluan lisää perspektiiviä eli odottaa ajan kulumista. Vasta kauempana tulevaisuudessa Jobsin todellinen merkitys asettuu oikeaan mittakaavaan.

Voi olla, että Jobs myös historian vaa'assa osoittautuu siksi, jollaisena häntä nyt muistokirjoituksissa on ylistetty.

Jarkko Tontti:

Jobs oli herkkävaistoinen brändääjä ja myyntimies, ei sen enempää eikä vähempää. Jobsin johtama tiimi loi media-ammattilaisia ja wannabe-ammattilaisia miellyttäviä tuotteita, joilla nämä yrittävät erottautua PC- taviksista.

Jobsin vertaaminen Thomas Edisoniin tai kehen tahansa oikeaan keksijään osoittaa vakavaa arvostelukyvyn puutetta ja vajavaisia tietoja tieteen ja keksintöjen historiasta. Jobs ei keksinyt mitään uutta ja mullistavaa, vaan onnistui kehittämään ja markkinoimaan tietyn tyyppisen tuoteperheen, johon liittyi voimakkaita mielikuvia.

Muutamassa vuosikymmenessä jonkin uuden yrityksen vimputtimet korvaavat Applen tuotteet, eikä kukaan enää muista, kuka oli Steve Jobs.

Jaakko Aspara:

Vaikka Jobs on kiistatta ollut inspiroiva suunnannäyttäjä Applessa ja jopa itse osin osallistunut tiettyjen keksintöjen innovoimiseen, palvonta hänen ympärillään on mennyt ehkä hieman yli äyräiden. Keskustelua seuratessa on välillä vaikuttanut, että kyseessä olisi suurempi henkilö kuin se alkuperäinen suurmies pari tuhatta vuotta sitten, jonka nimi myös alkoi J:llä ja päättyi S:ään.

Asiat ovat suhteellisia. Täytyy kuitenkin muistaa, että Applen tuotteissa on myös ongelmia teknisen laadun kanssa; niissä heijastuu osittain epäkunnioitus muiden firmojen innovaatioita ja patentteja kohtaan; ja ne ovat tutkitusti elektroniikkatuotteiden joukossa epäympäristöystävällisimmistä päästä (muun muassa "planned obsolescence" eli tarkoituksellinen nopea vanhentuminen, vaikeus huoltaa ja vaihtaa akkuja sekä ympäristölle vahingolliset raaka-aineet).

Ja sekin vielä, että Jobs on vaikuttanut ehkä muutamien satojen miljoonien ihmisten elämään, mutta esimerkiksi Bill Gates ja Jorma Ollila muutaman miljardin ihmisen elämään. Silti jotenkin luulen, että Gatesin tai Ollilan ympärille ei ikinä muodostu vastaavaa palvontaa.

Eli arvostan kyllä paljon Jobsin saavutuksia, mutta olen hieman kriittinen ylipalvontaa kohtaan.

Kaarina Kaikkonen:

Steve Jobsin ja yleisemminkin Applen yhteiskunnallista merkitystä on mediassa liioiteltu ja olen ihmetellyt suuresti iPadin ja iPhonen merkillistä piilomarkkinointia lehtien toimitetuissa jutuissa. On näyttänyt välillä jopa siltä että toimittajia on lahjottu yhden kaupallisen yrityksen markkinointikanavaksi, kirjoittamaan toistuvia juttuja, joissa annetaan ymmärtää, ettei ihminen voi elää ajassaan ilman Applen tuotteita. Nokian kilpailijan ylistäminen on tuntunut suorastaan epäisanmaalliselta.

Tietokone ja internet oli kylläkin keksitty jo ennen Steve Jobsia, samoin kännykän yhdistäminen nettiin. Jobs ei itse keksinyt mitään uutta, hänen kiistattomat ansionsa liittyvät brändimarkkinointiin, johtamiskulttuuriin, toisten keksintöjen hyödyntämiseen, viimeistelyyn ja muotoiluun. Monia patenttiriitoja on oikeudessa käyty, iPhone on varastanut keksintöjä muun muassa Nokialta ja tuotenimensäkin Infogear-yritykseltä.

Pian palataan maan pinnalle ja hypetys loppuu. Kilpailijat tuovat markkinoille parempia tuotteita ja ohimenevän Applen valovoima heikkenee. Rakaskaan tavaramerkki ei näytä kulttuurille suuntaa vaan toimii ainoastaan työkaluna. Vaikka minäkin pidän Ladastani, se ei ohjaa minua vaan minä ohjaan sitä.

Jarmo Papinniemi:

Viimeistään Dianan kuolemasta lähtien – ja jo kauemminkin – olemme eläneet pahoin henkilöityneessä hysteriayhteiskunnassa, jossa yksittäisten ihmisten tekemiset ja kuolemiset saavat suhteettomat mittasuhteet.

Jobs oli merkittävä mies, varmaan nerokaskin, mutta hänen saavutuksensa eivät olleet yksin hänen saavutuksiaan, vaan mukana on joka vaiheessa ollut suuri joukko muitakin.

Ilona Anhava:

En ymmärrä Jobsin jumalointia. Jobs ei tuottanut mitään Vuorisaarnaan verrattavaakaan, vain helppokäyttöisempiä vempeleitä.

EI

Pauli Aalto-Setälä:

Vaikka Steve Jobsin kuoleman aiheuttama maailmanlaajuinen megalomaaninen suru ulottuu tänne Intiaan saakka, jossa Jobsin kuva on ollut päälehtien kansissa jo useita päiviä – ei Steve Jobsin merkitystä luovuudelle ja yrittämiselle voi liioitella.

Steve Jobs oli luovan luokan jumala. Yritysjohtajan irvikuva ja ideaali samassa persoonassa.

Kaari Utrio:

Saavutukset ja nerokas julkisuudenhallinta tekivät Jobsista myyttisen hahmon ainakin lyhyellä tähtäyksellä. Todellinen merkitys punnitaan vuosikymmenien kuluessa.

Ennenaikaisella kuolemalla on taipumus luoda elämää suurempia hahmoja: John Kennedy, Marilyn Monroe, John Lennon, prinsessa Diana.

Pauliina Laitinen-Laiho:

Hänen merkityksensä kulttihahmona on vasta alussa. Uskon, että jobsismista tulee tulevaisuuden historiankirjoituksessa yksi merkittävimmistä aikakausista koska vaikutus on ollut niin maailmanlaajuinen.

Historiankirjoitus perustuu yksittäisten henkilöiden tekoihin, persooniin ja henkilöhistoriaan. Nämä henkilöt ovat onnistuneet muuttamaan kehityksen kulkua joko hyvään tai huonoon suuntaan. Jobsin ansiosta kehitys kulki parempaan suuntaan.

Aki-Mauri Huhtinen:

Ehkä ei. Teknologia tarvitsee oman karismansa. Suuri teknologiakertomus tarvitsee kasvoja

Vesa-Matti Saarakkala:

Sen verran paljon miehen kuolema herätti huomiota, että hänen toiminnassaan on ollut kyse jostakin laajemmasta kulttuurisesta ilmiöstä, johon hän on keskeisesti ollut vaikuttamassa.

Käsittääkseni Jobs kuitenkin itse oli jonkin sortin erakko, joten ehkä Jobs oli lopulta pettynyt siihen, millä tavalla monen ihmisen elämäntavat ovat hänenkin työnsä takia muuttuneet.

Vaula Norrena:

Jos kokonainen sukupolvi kokee, että juuri Steve Jobs vapautti heidät, niin onhan heitä uskottava. Loihan Jobs merkittävästi erilaisia viihde- ja kommunikaatiolaitteita, jotka merkittävästi helpottavat ja hauskuuttavat elämää.

Mutta vertausta Thomas Alva Edisoniin vastustan. Edison sentään teki 11 000 koetta, ennen kuin onnistui kehittämään hehkulampun, ja urallaan hän teki yli tuhat patenttia mitä erilaisimmille elämänaloille käytettävistä kojeista ja laitteista.

Ilman hehkulamppua elämämme olisi varsin toisennäköistä, eikä Jobskaan ilman sitä olisi päässyt puusta pitkään.

Kirsi Virtanen:

Steve Jobs kuuluu samaan popikoni-kategoriaan Walt Disneyn, Charlie Chaplinin, Steven Spielbergin, Oprah Winfreyn, Madonnan, Marilyn Monroen ynnä muiden vastaavien kanssa.

Kaikki edellä mainitut ovat jättäneet maailmaan oman, unohtumattoman merkkinsä.

Umayya Abu-Hanna:

Ne piirit, jossa sitä koetaan liioitelluksi, ovat ihmiset jotka kuuluvat eri historian aikaa ja eri kontekstiin.

Jobs edusti Applen lisäksi yhtä merkittävimmistä piirteistä, joita selviytymisessä tarvitaan nykyisin ja tulevaisuudessakin: kyseessä on crossculture.

Tällä tarkoitan erilaisten alojen, ajattelutapojen ja tekniikoiden yhdistämistä. Tällä tarkoitetaan erilaisten alojen, ajattelutapojen, ja tekniikoiden yhdistämistä. Lopputulos vaatii erilaista ajattelutapaa, joka ei ole koulussamme kovin kannustettu eikä tuettu. Kapeasta erikoistumisesta huolimatta, eikä sen ansiosta, Jobs on muuttanut maailmaa.

Kari Enqvist:

Jobsin ikoneihin perustuva käyttöliittymä on muuttanut ajattelutapojamme enemmän kuin kuvitellaan.

Kiitos Jobsin, nyt länsimainen ihminen hahmottaa maailmaa kuvakkeiden avulla. Näin Apple on tehnyt meistä kaikista aavistuksen itämaisempia, ja tämä muutos on pysyvä.

Tämä on Jobsin varsinainen perintö, jonka rinnalla designit tai ohjelmistorakenteet ovat tyystin toissijaisia.

Markku Ruotsila:

Kullakin aikakaudella on suunnannäyttäjänsä ja visionäärinsä, ja Steve Jobs kuului 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun sellaisiin. Luova nero joka tunki sinne minne kukaan ei ollut uskaltanut mennä.

Hän muokkasi aikaamme, ajankäyttöämme, ilmaisuamme ja ajattelutapojamme tavoin, joiden koko kattavuutta emme edes vielä tajua.

Antti Ahlava:

Jobsin ja Applen menestys on merkittävää kuluttajalähtöisyyden murroksen kannalta. Perinteisen asiakkaiden tarpeiden kartoittamisen ja tyydyttämisen sijaan Applen toiminta perustuu miellyttävän kuluttajakokemuksen ja yllättävien tuotteiden myymiseen ihmisille.

Luottaminen suunnittelijan ammattitaitoon on tulossa takaisin. Asiakkaat eivät koskaan ole kuvitelleetkaan tarvitsevansa iPodeja ja -Padeja, mutta eivät nyt tule toimeen ilman niitä, koska heidän elämänlaatunsa huononisi.

Jaana Semeri:

Steve Jobs ymmärsi tämän halun ajan ihmisiä ehkä paremmin kuin yksikään toinen aikamme yritysjohtaja.

Jobs ymmärsi, että enää ei massoja opeteta vaan kuunnellaan. Ja katsellaan; sitä mitä ihmiset tekevät, miksi, miten ja missä.

Hän kehitti tuotteita, jotka perustuivat käyttäjien kykyihin ja aavisti heidän halunsa. Hänen ansiostaan meille kehiteltiin myös uusia haluja.

Olennaista oli, että uudetkin halut juontuivat käytännön tilanteista. Esimerkiksi: ihmiset liikkuvat jatkuvasti hälyisissä ympäristöissä. Miksei kehittää laitetta, jossa kaikki käyttäjän rakastama musiikki kulkee mukana taskussa? Tai: kännyköillä pääsi nettiin mutta kömpelösti. Miksei kehittää laitetta, joka on niin helppo ja nätti, että tulee halu selailla selailemisen vuoksi? Tai: työmatkat ovat pitkiä. Miksei kehittää laitetta, jonka avulla voi töihin mennessä/sieltä tullessa näppärästi selata päivän lehden, katsoa elokuvan tai käväistä Facebookissa?

Jobs oli kuvan ja mielikuvan ajan ajattelija.

Kuvaa hyödyntää Apple-tuotteiden ankaran tylipuhdas design: ne tunnistaa heti. Tämä ajateltuna myös katsojan silmin: olisipa minullakin tuo...

Yhdistämällä tyylin toimivuuteen Jobs loi massatuoteidensa käyttäjille mielikuvan, että he olivat yksilöllisiä edelläkävijöitä, joka ainoa.

Mielikuvaa Jobs loi myös itsensä avulla. Häneen henkilöityi koko yhtiö. Jobs antoi kasvot ja luonteen yhtiönsä tuotteille. Ostamalla Applen vempaimen, osti samalla pienen palan sen johtajan päättymätöntä kekseliäisyyttä ja voimaa. Varmasti.

Tämän vuoksi Jobsin kuolema kosketti. Varmuus siitä, että Apple tekee taas jotain, jota kukaan ei osaa odottaa mutta jonka kaikki haluavat, se varmuus on poissa.

Markku Valkonen:

Steve Jobsin merkitystä ei ehkä ole liioiteltu, mutta vasta paljon myöhemmin voimme arvioida hänen työnsä myönteiset ja kielteiset puolet. Nyt eletään palvontavaihetta.

Osku Pajamäki:

Steve Jobs ansaitsisi mitalin perinteikkäiden suomalaisten työhyveiden aidosta edistämisestä.

Ahkeruus, yksilöllisyys ja omatoimisuus ovat, kiitos toimivien välineiden, mahdollisia. Ja uutena hyveenä hyvä mieli, sillä Steve Jobs on sermitoimistotyöläisen Feng Shui.

Katja Boxberg:

Jobs oli suurmies. Erityisen ansiokas on ajatus yrityksestä jossa bisnesmiesten ja taiteilijoiden voimat yhdistyvät. Insinöörivetoinen Suomi tarvitsisi 10000 jobsia. Ongelma on, että jobsit eivät elä tasapäisyyden ylistyksestä.

Atso Almila:

Kuvittelen, millaista olisi ilman. Miten monimutkaista.

Martti Koskenniemi:

Vaikka emme tietenkään tiedä hänen panoksensa tarkkaa suuruutta. Joka tapauksessa Applen pyrkimys korjata kapitalismin estetiikkaa on ollut tavattoman merkittävä; toivottavasti se laajenee myös kaupallisen kulttuurin muihin osiin.

Kaisa Haatanen:

Tietsikkasysteemin tuominen ihmistä lähelle on valtava teko, ja muutos on pysyvä.

Jari Sarasvuo:

Hän muutti mullistavasti neljällä eri vuosikymmenellä neljää eri teollisuutta. Ja vielä niin, että vaikutus ihmisten arkeen oli paljon merkittävämpi kuin yhdenkään muusikon.

Jaakko Heinimäki:

Jotenkin hassua, että tyyppiä, joka satsaa siihen, että teknisiä laitteita olisi mukava käyttää, pidetään suurenakin suunnannäyttäjänä. Mutta sellainen hän oli.

Jaakko Veijola:

Kukoistavan yrityksen synnyttäminen on yksiselitteisesti luovuuden suurin ilmenemismuoto. Luovuus on kyky tuottaa uutta todellisuutta, ja Jobs onnistui tässä kerta toisensa jälkeen.

Marita Liulia:

Steve Jobsin työn merkityksen arviointi on vasta alkamassa, mutta jo 90-luvulta lähtien on ollut selvää että hän on yksi aikamme suurimmista "luovista".

Vuoden 1990 paikkeilla haukkasin omenaa ja rakastuin käyttöliittymäsuunnitteluun, vuorovaikutteisuuteen ja designiin. Steve Jobs tiimeineen todisti että jos suunnittelu on onnistunut, manuaalia ei tarvita. He ovat osoittaneet riman paikan hämmästyttävän monta kertaa.

Jobs on vaikuttanut ratkaisevasti ammatinvalintaani ja uraani.

Osmo Rauhala:

Varhaisissa nörteissä on jotain samaa kuin 1900 luvun alun avantgarde- ja boheemitaiteilijoissa. Taideväki loi punaviinin ja patongin voimalla kylmissä Pariisin ullakkohuoneissa, myöhemmin USA:n länsirannikolla siristeltiin pimeissä autotalleissa roskaruuan ja colatölkkien seassa.

Molemmissa riskeerattiin kaikki, jopa terveys sen puolesta mihin uskottiin.

Luovuus ei ole taidepiirien yksinoikeus. Se ei katoa ihmiskunnasta, mutta se voi löytää uusia polkuja, sellaisia joita Steven Jobs kulki.

Heikki Hiilamo:

Apple on tuottanut lähes säännönmukaisesti laitteita ja palveluita, joita muut ovat myöhemmin alkaneet jäljitellä.

Jobsin roolia lienee liioiteltu, mutta hyvä esiintyjä hän oli joka tapauksessa. Ei ehkä suuri keksijä, mutta erittäin taitava ja työlleen omistautunut liikemies.

Osmo Soininvaara:

Kyllä hän oli suuri uudistaja.

Ei kuitenkaan vain tietotekniikan. Vielä paremmin hän – tai joku hänen palkkaamansa – uudisti tietotekniikkaan liittyviä rahantekomahdollisuuksia, osin varsin häikäilemättömin ja monen mielestä kyseenalaisin keinoin. Onnistuihan hän velottamaan myytyjen tietokoneiden käytöstä ja niihin tarjottavista sisällöistä.

Janne Saarikivi:

Kaikkiin teknologisiin edistysaskeliin, jotka todella muuttavat maailmaa, liittyy paljon enemmän humanismia kuin teknologiaa.

Esimerkiksi: olisi järkevämpiä tapoja järjestää liikenne kuin käyttää yksityisautoja, mutta meitä ei pidä kiinni ratissa mikään rationaalinen argumentti tai sen puute vaan autoon pohjautuvan kulttuurimuodon koukuttavuus ja siihen liittyvät monenlaiset viestit.

Ei Steve Jobs yksin keksinyt tietokoneita, mutta yhdessä Bill Gatesin kanssa hän on ollut keskeisellä paikalla siinä prosessissa, jossa ihmiskunta kyyristyi tuijottamaan värisevää ruutua ja näpyttämään nappuloita. Samalla on pantu uusjakoon maailman omaisuus ja liitetty sen kaukaiset kolkat toisiinsa liikkuvin kuvin ja kuuluvin sanoin. On ollut vallankumousta ja muuta. Ei järin vähäpätöistä tapahtumaa, näin ihmissuvun näkökulmasta.

Laura Köönikkä:

Jobs on hyvä esimerkki ihmisestä joka pystyi muuttamaan maailmaa kunnianhimoisella ja luovalla hulluudellaan. Näitä ihmisiä lisää, kiitos.

Juha Herkman:

Kaikenlainen messiaaninen kohkaaminen on aina liioittelua, mutta kun tyypillä näyttää olleen ihan reaalisia vaikutuksia monien ihmisten elämässä ja kun ainakin mediassa asiasta vouhotetaan, niin onhan sillä silloin merkitystä.

Yrjö Sotamaa:

Kun muut kehuivat tuotteittensa teknisiä hienouksia ja moittivat Applea niiden puutteista, Jobs loi helppokäyttöisiä ja designiltaan loistavia tuotteita, joista tuli uuden digitaalisen kulttuurin ikoneja.

Käyttäjä oli Jobsin kunkku.

Anja Snellman:

Ei se ollut tanakan solidaarinen agitprop ja hoilaavanpunainen luokkataistelu, joka muutti minun interrail-sukupolveni elämän ja arjen, vaan kapitalistisessa Kaliforniassa hupsutellut haaveilijaporukka ja rennosti luova luokka.

Aplariosavaltiossa viihtyvä omppukonejengi pyöräytti Steve Jobsin johdolla vauhtiin tietotekniikan kehityksen, joka johti ennen näkemättömään demokratisoitumiseen; sananvapauden, valinnanvapauden ja vähintäänkin virtuaalisen kokoontumisvapauden leviämiseen. Edelleen, se mullisti ja mullistaa edelleen tavat joilla katsomme elokuvia, kuuntelemme musiikkia ja luemme lehtiä tai kirjoja. Siis keinomme tehdä ja nauttia kulttuurista.

Raoul Grünstein:

Jobs on osoittanut, miten teknologiset innovaatiot liittyvät yhä enemmän kulttuuriosaamiseen.

Ketjuun hardware-software-cultureware-socialware liittyvä kokonaisosaaminen on aineettoman tuotannon elinehto.

Kotimainen insinöörivetoinen teollisuus, Nokia mukaan lukien, ei tyypillisesti tässä vielä pärjää.

Antti Alanen:

Steve Jobsin merkitys oli mullistava kuudella alalla: henkilökohtaisissa tietokoneissa, digianimaatiossa, musiikin jakelussa, matkapuhelimissa, taulutietokoneissa ja kirjojen levityksessä.

Jobs ei ollut keksijä eikä hänellä ollut akateemista tutkintoa. Hän ei ollut insinööri eikä korkeakoulun käynyt muotoilija, silti tietotekniikan ja designin huipputekijä. Muiden keksinnöistä hän jalosti loistavia tuotteita. Hän keksi tietotekniikan "ekosysteemin": miten kaikki tuotteet pelaavat yhteen.

Tätä olen seurannut sivusta: rouvani Laila ja veljeni Asko ovat Apple-ihmisiä. Itse valtion virkamiehenä olen käyttänyt Nokian Mikromikkoa (joka oli oman aikansa jykevä tuote) ja Windowsia (joka oli alkujaankin hutero ja uusimmassa päivityksessä huononnettu, varsinkin Word, jolle en ennusta pitkää elämää).

Apple on elokuvan, median ja designin ammattilaisten lemmikki.

Applen käyttäjät rakastavat sitä. Kukaan tuntemani Windowsin käyttäjä ei rakasta sitä.

Elokuvan maailmassa Pixar on aikansa merkittävimpiä ilmiöitä John Lasseterin ja hänen taiteilijoidensa ansiosta, mutta Steve Jobs oli Pixarin rohkea ja näkemyksellinen omistaja, joka tuki lahjakkuuksia.

Toy Story I–III on aikansa hienoimpia elokuvasaavutuksia.

Mihin Steve Jobs koski, hän toi tyyliä, taidetta ja oivalluksen iloa.

Ville Ranta:

Vielä kymmenen vuotta sitten insinöörit kusettivat tietotekniikalla käyttäjiä 10–0. Tekniikan käyttö vaati valtavasti aikaa ja taitoja, jatkuvia asennus- ja kytkentäpuuhia, ja koneet toimivat käsittämättömällä logiikalla. Kaikki paitsi insinöörit olivat syrjäytymisvaarassa.

Tämän kulttuurin muuttamisessa Jobsilla on käsittääkseni ollut ratkaisevan suuri rooli. Tavalliset ihmiset nimittäin pystyvät nykyään käyttämään tietokoneita, älypuhelimia ynnä muita vehkeitä.

Tosin tähän on lisättävä, että tietotekniikka on edelleen täydellistä kusetusta, koska valmistajat työntävät markkinoille keskeneräisiä laitteita, jotka hajoavat tai vanhenevat kahdessa vuodessa.

Pilvi Torsti:

Jobs tuli humanistina insinöörien, graafikoiden ja muiden ammattilaisten keskelle, jotka olivat aiemmin kehitelleet juttuja keskenään.

Mullistava muutos oli tämän ammattilaishegemonian murtaminen, ja sen tuloksena tietotekninen maailmamme otti suunnan, joka oli erilainen kuin ennen ja korosti aivan eri asioita.

Siksi näen Jobsissa aikamme renessanssi-ihmisen: ystävä totesi, että ehkä olisimme ratkaisseet aikamme akuutin ilmasto- ja energiakysymyksen, jos Jobs olisi valinnut tietotekniikan sijaan uusiutuvien energiamuotojen ja akkutekniikan kehittelyn!

Lotta Backlund:

No ei sitä varmaan varsinaisesti ole liioiteltu, olihan Steve kova jätkä. Kova jätkä ja tekijä, ja jos jättää jälkensä ja nimensä noin vahvana kokonaisen sukupolven mieleen, niin kyllähän hänen vaikutus silloin on ollut vahva.

Sen sijaan olin kyllä aika yllättynyt reaktiosta, jonka hänen kuolemansa sai aikaan. Toki on aina surullista, kun lahjakas, tuottelias, kekseliäs yksilö lähtee liian aikaisin, ja se on jopa yhteiskunnallisesti merkittävää, sillä ties mitä sieltä Jobsin pään syövereistä olisi vielä suoltanut, mutta olen hämmästynyt kuinka henkilökohtaisesti ihmiset ovat asia ottaneet. En ole nähnyt ketään surtavan kuin häntä.

Konkreettinen esimerkki on vaikkapa Facebookin profiilikuvat. Vain TODELLA suuret asiat saavat sellaiset mittasuhteet että sadat, tuhannet ja miljoonat ihmiset muuttavat profiilikuvansa, esimerkiksi lisäten siihen Norjan lipun (kun pohjoismaiden suurimassa terroriteossa surmattiin kymmeniä viattomia kesällä). Nyt ihmiset vaihtavat Applen logoa profiilikuvikseen.

Markku Jokisipilä:

Maailma, kulttuuri ja ihmisten horisontit ovat 1980-luvulta tähän päivään mennessä muuttuneet huimasti informaatioteknisen vallankumouksen myötä. Steve Jobs oli yksi tämän vallankumouksen pioneereista ja keskushahmoista.

EN OTA KANTAA

Arno Kotro:

En ymmärrä stevejobsien maailmasta mitään. Uusimmat tietotekniset innovaatiot ja käyttöliittymät eivät suoraan sanoen kiinnosta pätkääkään.

Tiedän toki, että niistä tietenkin kuuluisi vauhkoontua.

Aku Louhimies:

Kulttuuri on laaja käsite. Onko sillä edes suuntaa? Tuskin Jobs ihan Kristuksen kokoinen vaikuttaja on.

Kiba Lumberg:

Kyllä ja ei. Tietyt keksinnöt olivat jo tietokonealalla olemassa. Steve Jobs kehitti niitä eteenpäin ja myös yksinkertaisti toimintoja. Hänen luomansa brändi teki hänestä käsitteen. Hänelä oli onnea matkassa ja hyvä, osaava tiimi. He loivat ideat käytännön tasolle ja tuotteiksi.

Aina tarvitaan sinnikkäitä ideoitsijoita, jotka uskovat ideaansa ja vievät sitä eteenpäin. Jobs oli tinkimätön ja periksiantamaton visoissaan ja puski niitä eteenpäin luoden uusia kehittyvimpiä tuotekehittelyitä maailmalle.

Jobsin kaltaisia persoonia oli harvassa. Hänenlaisensa henkilöt jäävät historiaan hyvässä mielessä ja ovat aina suunnannäyttäjiä.

Autotallin nurkan nuoresta ideoitsijasta tulikin tietokonealan johtohahmoja. Se kertoo, että onnistuneen, toimivan ja menestyvän yrityksen voi perustaa myös vaatimattomista oloista tuleva henkilö. Kekseliäisyys ja luovuus ovat valtteja ja jalokiviä. Sinnikkyys ja hyvä työtiimi ovat avain menestykseen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi