HS-raati: Kalevala päihittää Disneyn

Kalevala on vielä 2000-luvullakin merkittävämpi osa suomalaista kulttuuria kuin Disney-tuotanto, uskoo 41 prosenttia HS-raadin vastaajista. 24 prosenttia laittaisi Disneyn ja Kalevalan päinvastaiseen tärkeysjärjestykseen. Runsas kolmannes vastaajista ei halua verrata kansalliseeposta amerikkalaistuotantoihin tai pitää niitä samanarvoisina.

Kummatkin tarinaperinteet ovat näkyvästi esillä tällä viikolla avatuissa taidenäyttelyissä: Kalevala Ateneumissa, Disney Tennispalatsissa.

Kalevala on yhä yksi suomalaisen kulttuurin peruskivistä, sanoo visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä. Siitä ovat ammentaneet muun muassa musiikin tekijät Jean Sibeliuksesta Värttinään ja CMX:ään sekä muiden alojen taiteilijat Akseli Gallen-Kallelasta Mauri Kunnakseen.

"Vaikka Disney onkin näkyvä osa suomalaista visuaalista kulttuuria, on sen vaikutus kulttuurisesti vielä ohut."

Arkkitehti Harri Hautajärven mielestä Kalevalan vaikutus yltää selvästi syvemmälle kuin Disneyn "laskelmoitu ajanviete lapsille ja lapsenmielisille". Kansalliseeposta voitaisiin hyödyntää enemmän massaviihteenäkin, hän ehdottaa.

Kalevalan merkitys on kasvussa, arvelee kirjailija Leena Lehtolainen. Hän mainitsee esimerkkeinä Timo Parvelan nuortenkirjasarjan Sammon vartijat ja Mikko Karpin fantasiadekkarin Väinämöisen vyö.

Toisin kuin Aku Ankka, Kalevala poikkeaa globaalista kulttuurista, sanoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

"Vaikka suomalaisia on Disneynkin palveluksessa, Kalevala inspiroi laajemmin suomalaisia taiteilijoita ja tutkijoita omaan luovaan työhön."

Kari-Pekka Kyrön, Kirsti Paakkasen ja Miina Äkkijyrkän kaltaiset nykykalevalaiset hahmot pitävät huolen siitä, ettei suomalainen kulttuuri tule vielä aikoihin kesyyntymään ankkalinnamaiseksi pikkuporvaristoksi, uskoo semiootikko Vaula Norrena.

"Joskin olen huolestuneena havainnut, että yhä enemmän ja enemmän on mediassa esiin nostettu Roope Ankan ja Aku Ankan kaltaisia sankarihahmoja ja -tarinoita: Björn Wahlrooseja ja Kola-Olleja."

"Disney edustaa satujen, Kalevala myyttien maailmaa, sanoo professori Anna-Leena Siikala. "Jälkimmäinen koskettaa väkevämmin, koska se tarjoaa aineksia identiteettien rakentamiselle."

"Kalevala syventää, Disney pinnallistaa", tokaisee kirjailija Antti Tuuri.

Kalevalainen kyisen pellon kyntäminen on suomalaisempaa kuin roopeankkamainen rahassa rypeminen, vertailee kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

Disney on kaupallistettua ja paremmin käsikirjoitettua Kalevalaa, sanoo kirjailija Juha Seppälä. Hänestä Kalevala on aina tuntunut "arkaaiselta ja ikävältä, rautalangasta vääntävältä moraliteetilta".

"Miten jalkapatikassa 1800-luvun alun Karjalassa kierrellyt patalakkinen piirilääkäri olisi voinutkaan kilpailla viime vuosikymmenten amerikkalaisten ammattilaisten kanssa", Seppälä jatkaa.

Kalevalan kokoajalla Elias Lönnrotilla on ollut rakenteellisena esikuvanaan enemmän Raamattu kuin Shakespeare, epäilee ympäristökirjailija Juha Kuisma.

"Valitettavasti Kalevala on aika väkivaltainen ja iloton eepos, jossa ei ole sitä heleyttä ja nuorekkuutta, jota ajaton menestystuote edellyttää."

Professori Kari Enqvistille Kalevala on vain "menneisyydestä vuotava kaiku, kivettynyt ikoni, joka ei nykypäivässä ole elävä".

"Aku Ankka on suomalaisten valtaosalle tuhannesti tutumpi samastumiskohde kuin yksikään Kalevalan sankari, vaikka rahat olisivatkin Sammossa, vakuutukset Pohjolassa", puntaroi Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi.

Aku Ankan kaltainen äkkipikainen, korkeintaan jossain sielun sopukassa hyväsydäminen ja sisukkaasti epäonnistuva hahmo sopii erityisen hyvin suomalaiseen mentaliteettiin ja mytologiaan, vakuuttaa professori Juha Sihvola.

Sammon tarina tunnetaan ehkä jo paremmin Don Rosan Disneylle tekemänä sarjakuvasovituksena kuin Lönnrotin toimittamista runoista, arvelee professori Mikko Lehtonen.

"Disneyn maailma on meissä syvemmällä jo siksikin, että Kalevalan hahmoilla ei ole pääkonttorissa suunniteltua yhdenmukaista ilmettä", veistelee muusikko Tommi Liimatta.

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi