perjantai 18.4.2014 | Valto, Valdemar  Onnittele e-kortilla
VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

HS-raati: Maahanmuutosta saa puhua vapaasti

8.10.2009 18:58

Suomalainen älymystö ei hyssyttele maahanmuuton ongelmia, sanoo hieman yli puolet HS-raadin vastaajista. Päinvastaista mieltä on runsas kolmannes.

Maahanmuuttokeskustelun hyssyttelystä älymystöä syyttää professori Timo Vihavainen kirjassaan Länsimaiden tuho. Vihavainen suhtautuu korostetun kriittisesti islaminuskoisiin maahanmuuttajiin.

Älymystö ei hyssyttele, mutta asiallinen ja kriittinen keskustelu puuttuu, arvioi professori Jaakko Hämeen-Anttila.

"Kärjistetyt mielipiteet ovat vallanneet tilan ja asiaton, heikosti perusteltu heittely korvaa kriittisen keskustelun."

Hyssyttelystä ja hyysäämisestä puhuvat sarjakuvataiteilija Ville Rannan mukaan maahanmuuttokriitikot, joita hän luonnehtii "kansallismielisiksi neurootikoiksi".

Suomalaisessa keskustelussa ei hyssytellä sen enempää maahanmuuttoon kuin feminismiin kohdistuvia kielteisiä näkemyksiä, vastaa tutkija Leena-Maija Rossi.

"Nykyinen suomalainen sananvapauspolitiikka merkitsee usein erittäin loukkaavien ja huonosti argumentoitujen näkemysten ilmaisemista."

Äänekkäimmin maahanmuuttokeskustelua vaativat ne, jotka haluavat oikeasti keskustella maahanmuuton oletetuista kukkahattupäisistä kannattajista, analysoi kielentutkija Janne Saarikivi.

"Heille he haluavat sanoa, että ennen sitä oltiin stalinisteja koko ronkka juu – ja puhista loukkaantuneena omahyväiseen nenäänsä."

Maahanmuuttoa enemmän Suomessa hyssytellään saamelaisten ja romaniväestön syrjintää, toteaa erikoistutkija Anna Rotkirch.

Suhde uusiin suomalaisiin on välineellistävä, moittii dramaturgi Juha-Pekka Hotinen.

"Maahanmuuttajia siedetään, koska bussikuskit loppuvat."

Sosiologi Anna Kontula huomauttaa, että maahanmuuttokeskustelussa pääsevät ääneen vain suomalaiset intressit, kuten "työvoiman riittävyydestä huolestuneet ekonomistit, pakolaistyön merkitystä korostavat ihmisoikeuspuuhastelijat ja sosiaalisten ongelmien kasvua pelkäävät perussuomalaiset".

Kuka tahansa syrjäytyy, turhautuu tai tulee aggressiiviseksi, jos kukaan ei tule vastaan ja tue, tietää itse ulkomailla asuva kirjailija Riikka Ala-Harja.

"Koska maahanmuuttajia kohtaan on niin paljon kielteisiä asenteita, on vastuullista olla lausumatta ääneen kaikkea, mitä ajattelee maahanmuuton sosiaalisista vaikutuksista", linjaa kuvataiteilija Silja Rantanen.

Suomen älymystö viettää vielä jonkin aikaa "hyvien ihmisten juhlaa", arvioi kirjailija Anja Snellman. Hän ennustaa, että 30 vuoden kuluttua pohditaan nykyisen 1970-luvun itsetutkiskelun tyyliin, miksi kukaan ei uskaltanut sanoa maahanmuuttajien joukossa olleen myös suvaitsevaisuuden, tasa-arvon ja sananvapauden halveksijoita.

Yliasiamies Antti Arjava vertaa maahanmuuttokeskustelua 1970-luvun Suomen sisäpoliitisiin taistoihin. Hänen mielestään rasistin leimaa olisi nyt syytä käyttää hyvin varovasti – muistaen, miten monia nimitettiin fasisteiksi muutama vuosikymmen sitten.

"Suhde Neuvostoliittoon määritteli, kuka on edistyksellinen ja kuka taantumuksellinen. Todellisia venäläisiä harva tunsi."

Maahanmuuttajat ovat monen älykön mielestä "söpöjä ja eksoottisia olentoja, jotka rikastuttavat Suomen kulttuuria jännällä tavalla", ironisoi päätoimittaja Jarmo Papinniemi. Hän arvelee, että ihmiset mieltävät maahanmuuttajat itsensä kaltaisiksi.

"Niinpä suvaitsevainen älykkö olettaa että kaikki maahanmuuttajat ovat suvaitsevia ja uteliaita tyyppejä. Ahne materialisti taas on varma, että tänne tullaan laiskottelemaan ja kahmimaan etuja."

Myös poliitikot ja tiedotusvälineet hyssyttelevät maahanmuuttokysymystä, sanoo professori Seppo Zetterberg. Sen takia suomalaiset eivät rohkene "jämäkästi vaatia muukalaisten kotoutumista".

Median vallasta puhuu myös museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén. Hänen mielestään vaikenemisesta tulee viisautta, kun ihmiset haluavat välttää julkisen häpäisyn.

"Suomessa ei ole kovin monta Émile Zolaa, mutta Dreyfus-tapauksia meillä riittää."

Nimenomaan islamiin suhtaudutaan pelokkaan nöyristelevästi, laukoo ohjaaja Taru Mäkelä.

"Demokratia ei kuulu islamin olemukseen. Jos kuuluisi, olisi tällä hetkellä olemassa ainakin yksi islamilainen valtio, jossa vallitsee demokratia."

Tietokirjailija Osmo Soininvaara pitää maltillista islamia monin tavoin myönteisenä – se "kunnioittaa samoja arvoja kuin kristillisyyskin, mutta ottaa ne enemmän tosissaan". Ongelma on hänen mielestään fundamentalismi.

"Olisi tosiasioiden kieltämistä olla havaitsematta, että islamin keskuudessa fundamentalismin osuus on muita uskontoja korkeampi ja nousussa kaikkialla maailmassa."

Siirtolaisväestö on otettava mukaan päätöksentekoon ja yhteiskunnan ytimeen, vaatii monikulttuurisuusasiantuntija Umayya Abu-Hanna.

"Vallan, rahan ja tilan uudelleen jakaminen on seuraava vaiheemme", hän sanoo – vaikka epäilee, ettei Suomen älymystö ole siihen valmis.

"Epämääräistä kipuilua on hyvä hoitaa mahdollisemman pian, ja siihen me siirtolaiset olemme parhaat asiantuntijat."


HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>