HS-raati: Sanomalehtien vaikeudet nakertavat kansanvallan eväitä

Nopea verkkouutisointi ei poista kriittisen journalismin tarvetta

Perinteisen painetun sanomalehdistön ahdinko on uhka demokratialle, uskoo 57 prosenttia HS-raadin vastaajista.

35 prosenttia ei pidä leikkauspaineissa elävien lehtien vaikeuksia – joiden syitä ovat ainakin talouden taantuma ja kasvavan verkkomedian ilmaistarjonta – kansanvallan kannalta vaarallisena asiana.

Laatulehdistön aseman heikkenemisen ja demokratian ohenemisen taustalla on sama syy. Oman työn, kodin ja harrastuksen ulkopuolinen maailma ei kiinnosta entiseen tapaan, väittää Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski. Hänen mielestään sanomalehdistö voi koota eri ryhmät ja aatesuunnat keskusteluun. "Muut viestimet keskittyvät kytkemään samanlaisia ja samoin ajattelevia ihmisiä yhteen."

Lyhyet, taustoittamattomat uutiset eivät anna kriittistä kokonaiskuvaa yhteiskunnan ja maailman tapahtumista, suree professori Jaakko Hämeen-Anttila. "Periaatteessa on yhdentekevää, onko mediana nettilehti vai painettu lehti, mutta ainakin toistaiseksi pitempi ja analyyttisempi kirjoittelu on keskittynyt paperilehtiin."

Suomentaja Kristiina Rikman pelkää, että painettu sanomalehti jää pienen eliitin luettavaksi ja nettilehdestä tulee "junttiversio". "Kolmannen luokan kansalaisia ovat sitten ne, jotka jäävät kokonaan päivälehtien ulkopuolelle."

Maailman sanomalehdistö on vuosia tarjonnut verkossa ilmaiseksi tuotetta, jota se samaan aikaan myy tilaajille, analysoi Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

"Se on ainutlaatuinen esimerkki kokonaisen elinkeinoalan suunnitelmallisesta kollektiivisesta itsemurhasta, jonka logiikkaa on ollut ulkopuolelta mahdoton ymmärtää."

Lehdet menettävät tilaajia, koska lukijat eivät koe saavansa vastinetta rahoilleen, sanoo professori Matti Wiberg.

"Lehtien pitäisi pärjätäkseen tarjota parempaa tuotetta eli sisältöä, näkemystä, syvällisyyttä, perspektiiviä, taustaa, asiayhteyttä, maailman ymmärtämisen rakennuspuita."

Sanomalehdistö on viihteellistymässä sähköisen median malliin, arvioi kirjailija Juha Vakkuri. Hän näkee kahtiajaon, jossa vähemmistö on kiinnostunut yhteiskunnallisesta sisällöstä ja suuri yleisö tekee poliittiset päätökset viihteellisen aineiston perusteella.

Päivälehdistö on samanlainen sopeutumisvaikeuksista kärsivä instituutio kuin kansankirkko ja puoluelaitos, sanoo viestinnän tutkija Anu Kantola. Hänen mielestään lehdet ovat rahaa omistajille tehdessään kadottaneet ajatuksen toimintansa tarkoituksesta.

"Ihmiset haluavat yhden totuuden sijaan moniarvoisuutta ja hankkivat tietonsa monista eri lähteistä. Se on demokratian kannalta oikein hyvä asia."

Toimittajienkaan ei pidä luulla liikoja itsestään. Kirjailija Sirpa Kähkönen huomauttaa, että toimittajat näyttäytyvät kansalaisille osana kapeaa eliittiä, joka käyttää näennäistä kansanvaltaa kansan puolesta.

Demokratia ei ole riippuvainen selluloosasta, julistaa historiantutkija Mirkka Lappalainen.

"Lehdestä on aivan yhtä helppoa jättää lukematta vaikkapa politiikkaa käsittelevät jutut kuin olla etsimättä niitä internetistä", letkauttaa kirjailija Johanna Sinisalo.

Kriittinen ja riiippumaton laatujournalismi siirtyy verkkoon, jossa demokratia toimii nopeammin ja monipuolisemmin, uskoo dramaturgi Juha-Pekka Hotinen.

Sanomalehdet kasvoivat säätyvallan murentuessa 1700-luvulla osaksi "porvarillista julkisuutta", jonka aika alkaa nyt olla ohi, toteaa professori Laura Kolbe. Samalla nykyisen kaltainen journalismi on tullut tiensä päähän, hän uskoo.

"Kyseessä on uusin ja kiehtovin vallankumousvaihe informaation historiassa!"

Lehdistö on pikemminkin samastunut vallankäyttäjien puheisiin kuin ottanut niihin kriittistä etäisyyttä, pohdiskelee kulttuuriyrittäjä Raoul Grünstein. "Vaikka perinteinen media on kriisissä, demokratia voi paremmin kuin aikoihin."

Mediatutkija Juha Herkman ennustaa volyymien laskua ja lehdistön paluuta ideologiaan.

"Ei se demokratian kannalta ole huono vaihtoehto, jos lehdistön toimintaa määrittää muukin aate kuin viivan alle kertyvä loppusaldo ja sitä seuraavat pörssikurssit."

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Mediapäivät Helsingissä 3.–4. 4.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi