VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

HS-raati: Uutismedia sortuu kosiskeluun

10.4.2008 20:01

Yleisön mieltymykset ohjaavat liikaa uutismedian sisältöä, uskoo 68 prosenttia HS-raadin vastaajista. Päinvastaista mieltä oli neljännes vastaajista.

Viime aikoina HS.fi-verkkosivustolla on väitelty kiivaasti siitä, miten perinteisen uutismedian pitäisi suhtautua kasvavaan viihdetarjontaan ja julkkisjournalismiin. Esimerkkinä on ollut sekä showtanssija Johanna Tukiaisen että "superjulkkis" Paris Hiltonin mediassa saama tila.

Suurten joukkojen miellyttäminen ei voi olla hyvän journalismin päämäärä, arvioi toimittaja Minna Lindgren. "Jos media ei ymmärrä rooliaan, se putoaa ansaan: se tekee juttuja Paris Hiltonista, koska olettaa yleisön niitä haluavan, ja yleisö halveksuu mediaa, koska se tarjoaa Paris Hiltonia."

Muusikko Maija Vilkkumaa uskoo tyhjänpäiväisten aiheiden menevän kaupaksi samasta syystä kuin hunajamarinoitu broileri: kysyntä on kova, koska parempaa tuotetta ei ole saatavilla.

Myyntiluvut ja yleisötutkimukset antavat vain vähän tietoa siitä, mitä lukijat ja katsojat haluavat, väittää mediatutkija Juha Herkman.

"Jos uutismedia alkaa olettaa ja arvuutella 'yleisölleen' mieltymyksiä, on se hampaaton ja tyhjä, tyhmä media", lataa kirjailija Riikka Ala-Harja.

Viihteestä ja sensaatiohakuisuudesta on tullut itseään ruokkiva ilmiö, katsoo Arkkitehti-lehden päätoimittaja Harri Hautajärvi.

"Mitä enemmän juoruja ja skandaaleja tarjotaan lukijoille ja katsojille, sitä enemmän niitä kulutetaan. Se taas kasvattaa viihde- ja juorujournalismin määrää ja pakottaa perinteisenkin median mukaan tähän kehään."

"Valtamedia vuoroin halveksii, vuoroin apinoi viihdejulkisuutta", hämmästelee toimittaja ja tuottaja Timo Harakka.

Tiedotusvälineet ohjaavat sisällöllään yleisön makua ja mieltymyksiä, uskovat kirjailija Olli Jalonen ja muusikko A. W. Yrjänä.

"Yleisöjen kiinnostuksen suuntaaminen henkilöjulkisuuteen on ollut helppo tie myynnin kasvattamisen, mutta pinnan korostuminen on ohentanut sisällön merkitystä", toteaa ohjaaja Fiikka Forsman.

"Ennen sanomalehdistö pyrki tietoisesti sivistämään kouluttamatonta rahvasta, nyt media mielistelee sitä", analysoi Books from Finlandin päätoimittaja Soila Lehtonen.

Teatterikorkeakoulun rehtorin Paula Tuovisen mielestä median sivistystehtävä on liudentunut. Professori Matti Wiberg suree median hylänneen "valistuksen projektin".

"Kohta väite, että tiedolla ja kulttuurilla on muutakin arvoa kuin markkina-arvo, kuulostaa jo hullun puheelta", ennustaa sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

Tiedon luonteeseen sopii huonosti miellyttämisen pyrkimys, pohtii kuvataiteilija Silja Rantanen. "On paljon epämiellyttävää tietoa, joka meidän olisi kuitenkin hyvä saada. Lukijat haluavat myös maksaa totuuden kuulemisesta."

"On sinänsä pieni ihme, että uutismedia ylipäänsä on edes nykyisessä hapessa maailmassa, jonka keskeinen periaate on sama kuin wrestling-tuottaja Vince McMahonilla: meidän on annettava ihmisille mitä he tahtovat, mitä ikinä se sitten onkin", siteeraa kirjailija Juha Seppälä.

Professori Martti Koskenniemi penää viihdyttävän ja asiapitoisen aineiston tasapainoa. "Media, joka ei kiinnosta ketään, on epäonnistunut."

Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta ehdottaa, että mediatalot profiloisivat tuotteensa nykyistä selvemmin sisällön mukaan, julkaisisivat kevyttä aineistoa siihen keskittyvissä viestimissä ja laatujournalismia toisissa.

Toistaiseksi julkkisuutisointi on pysynyt kohtuuden rajoissa, katsoo historiantutkija Mirkka Lappalainen. Hänestä olisi takapajuista vaatia uutismedialta niiden aiheiden hylkäämistä, joista kaikki puhuvat. Merkittävän määrittely on muutenkin vaikeaa.

"Eivät esimerkiksi kaikki puoluekokoustapahtumat tai puolueiden kannatuslukujen minimaalista vaihtelua esittelevät gallupitkaan nyt oikeasti niin merkittäviä ole."

Viestinnän tutkija Anu Kantola kehottaa pohtimaan, onko niin sanotussa asiajournalismissa parantamisen varaa, jos se ei kiinnosta ihmisiä.

"Mielenkiintoista on nähdä, että kun nuoret naiset saavat palstatilaa, niin huudetaan kovaa, että media kaupallistuu", huomauttaa projektikoordinaattori Maria Antas suomalaisen kirjallisuuden tietokeskuksesta FILIstä.

Esseisti Antti Nylénin mielestä vakavan journalismin aseman säilyttäminen edellyttäisi, että joka päivä pääuutisiksi nostettaisiin "lajisukupuutot, sademetsähakkuut, lihateollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, ilmaston lämpeneminen sekä valaiden murhaaminen ja muu megalomaaninen gangsterismi".

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.