HS-raati ei luovu lihasta, mutta moittii sen tuotantoa

Jos Clint Eastwood pärjää pelkällä kasvisruualla, niin kai sen pitäisi onnistua muiltakin. Näin sanoo elokuvatutkija Antti Alanen, joka ei kuitenkaan itse ole valmis luopumaan lihapullista. Mutta:

"Mitä enemmän tiedän lihanjalostusteollisuudesta, sitä vastenmielisemmältä tuntuu ajatus lihansyönnistä."

Alanen, kuten 60 prosenttia HS-raadista, ei luopuisi lihasta. Tästä joukosta moni on silti valmis vähentämään lihan kulutusta ja välttämään tehotuotettua lihaa.

"Lihansyöntiä voitaisiin ajatella suhteellisen harvinaisena ylellisyytenä, kuten muutama sukupolvi sitten oli itsestään selvää", sanoo kirjailija Johanna Sinisalo.

Hänestä tehotuotanto paitsi aiheuttaa suuria kärsimyksiä eläimille myös pitää eläinproteiinin hintaa keinotekoisen alhaisena.

Kuvataiteilija Osmo Rauhalan mielestä eläinten kasvatusta pitäisi harjoittaa vain siinä muodossa kuin se on ekologisesti kestävää ja eettisesti hyvin hoidettua.

"Avainasemassa ovat suuret kauppaketjut ja niiden tarjonta", muistuttaa professori Mikko Lehtonen.

Tuotantoeläinten kärsimykset on piilotettu ihmisiltä, sanoo sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Hän uskoo, että tulevina vuosisatoina lihateollisuus muistetaan aikamme käsittämättömänä julmuutena.

Esseisti Antti Nylén kutsuu kaikkia lihansyöjiä natseiksi.

"Myös hyvää tarkoittavat 'syön vain luomua ja riistaa' -ihmiset ovat sellaisia kuin sensuroidun Fingerpori-stripin natsi, joka ostaa valintamyymälästä hyvällä mielellä 'vapaan juutalaisen saippuaa'."

Viherpunainen liike on muuttumassa uudeksi totalitarismiksi, sanoo historiantutkija Markku Ruotsila. "Aletaan unelmoida sen määräämisestä, kuka saa syödä mitä ja milloin. Jättäkää ihmiset rauhaan!"

Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen syö päivittäin iloisena lihaa ja kulkee pakkasella turkissa ja nahkasaappaissa "esi-isiensä tavoin". Hän on tympääntynyt vegaanien naiiviuteen ja kaksinaismoraaliin.

"Vegaanien suosimien tuontikasvien viljelemiseksi on tuhottu sademetsiä, käytetty lapsityövoimaa, murhattu miljoonittain eläimiä myrkyttämällä ja siis tuotettu kärsimystä pienille viattomille ihmis- ja eläinraukoille."

Yritysjohtaja Ami Hasan ihmettelee, miksi ihmiset, jotka humaaneista syistä jättävät pihvin syömättä, saattavat tilata katkarapusalaatin, jonka valmistamiseksi on täytynyt tappaa 20 katkarapua.

Moni ennustaa, että muutos on tulossa. Viimeistään silloin, kun ympäristön ja maapallon rajat tulevat vastaan, joudumme arvioimaan lihansyöntiä ja elämäntapaamme uudelta pohjalta, sanoo professori Yrjö Sotamaa.

Päätoimittaja Matti Kalliokoski uskoo, että ajan mittaan hinnasta tulee hyvä ohjauskeino. "Hintaerot ohjaavat jo nyt Suomessa ruuan kulutusta lihasta kasviksiin."

Suomentaja Jukka Mallinen pitää mahdollisena, että lihansyönnille käy niin kuin orjuudelle, joka hävisi asennemuutoksen ansiosta viime vuosisadalla. Hän kuitenkin muistuttaa, että lihansyönnillä on ollut tärkeä merkitys ihmisaivojen kehittymiselle.

"Jos siirrymme kasvisravintoon, tyhmistyykö ihmiskunta?"

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajien joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi