HS-raati tyrmää piraattien puolueen

Lähes kaksi kolmannesta HS-raadin vastaajista torjuu ruotsalaisiin esikuviin perustuvan Piraattipuolueen. Vain 19 prosenttia on sitä mieltä, että puolue on hyvällä asialla.

Piraattipuolue avasi tämän viikon alussa nettisivunsa ja ilmoitti pyrkivänsä eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa. Ruotsin Piratpartietin tapaan puolue on kiinnostunut ennen kaikkea immateriaalioikeuksista, kuten tekijän- ja patenttioikeuksista.

Piraattipuolueen puuhamies Matti Hiltunen on hahmotellut puolueelle ohjelmarungon, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ei-kaupallisen kopioinnin vapauttaminen, kaupallisen kopioinnin suojan rajoittaminen viiteen vuoteen, kopiosuojausten kieltäminen ja patenttijärjestelmän hylkääminen.

Piraattipuolueen rooli tekijänoikeuskeskustelun käynnistäjänä ja kaupallisen viihde- ja kulttuurituotannon kriitikkona sai raadilta kiitostakin.

Kuvataiteilija Jani Leinosen mielestä immateriaalioikeuksia koskevat lait pitäisi käydä perusteellisesti läpi. Hänen mielestään tekijänoikeuslaki on täynnä järjettömiä käytäntöjä ja eriarvoisuutta. Esimerkiksi muusikko saa levytyksistään monia korvauksia, arkkitehdin on tyydyttävä kertaluonteiseen suunnittelupalkkioon.

Leinonen sanoo myös, etteivät ideat synny tyhjästä. Ennen valistusaikaa plagiointikin oli hyödyllinen tapa välittää tietoa.

"Esimerkiksi Leonardo da Vincin nerokkuus piili hänen kyvyssään yhdistää erillään olleet biologian, matematiikan, tekniikan ja taiteen keksinnöt."

Professori Heikki Patomäki pitää hyvänä, että nykykehitystä problematisoidaan.

"Voi myös kysyä, onko yksityinen omistusoikeus nykymuodossa ylipäänsä yhteensopiva uusien teknologioiden ja globalisaation kanssa."

Piraattipuolue on parasta mitä Suomessa on tapahtunut pitkään aikaan, innostuu ohjaaja Eero-Tapio Vuori. Hän ei usko siihen, että ei-kaupallinen vapaa kopiointi vaarantaisi taiteilijoiden toimeentulon.

"Meidän pitää valita kumpi on tärkeämpää; sananvapaus, vapaa tiedonvälitys, kirjesalaisuus ja lähdesuoja – vai suuryrityksen taloudelliset intressit."

Professori Laura Kolbe pahoittelee, että länsimaissa tekijän ja vastaanottajan välille on muodostunut ammatillisten tekijänoikeus- ja edunvalvojien rintama.

"Alkuperäinen hyvä aate, luovan työn tekijöiden taloudellisen vakauden varmistaminen, on muuttunut jämähtäneeksi puolustustaisteluksi, jonka yllä lepää ummehtunut ay-henki."

Piraattipuolue sanoo edustavansa 2000-luvun aatetta, joka liberalismin tavoin painottaa yksilön oikeuksia omaan elämäänsä.

"Oikeus tiedon riittävään saantiin kuuluu sananvapauden piiriin, mutta oikeus toisten työn tulosten rajattomaan käyttöön ei todellakaan ole sama asia kuin 'yksilön oikeus omaan elämäänsä'", kommentoi politiikan tutkija Iivi Anna Masso.

Piraattipuolue painottaa oikeuksia toisten elämään ja oikeuksiin, katsoo kirjailija Jyrki Kiiskinen. "Piraattipuolue ajaa tiedon kommunismia maailmassa joka perustuu yksityisomistukseen. Johdonmukaisuuden nimissä sen pitäisi ehdottaa kaikesta yksityisomistuksesta luopumista."

"Yksilön oikeudet voi ajatella niinkin, että yksilöllä on oikeus määrätä oman työnsä tuloksista. Siltä kannalta yksilön immateriaalioikeuksien suojaaminen on tärkeä yksilön oikeuksia kannattavan liberaalin politiikan tavoite", sanoo viestinnän tutkija Anu Kantola.

"Pohjoismaissa moinen ääriliberalistinen puuhailu kuitenkin syö ensi sijassa kansallisen kulttuurin monimuotoisuutta ja yksittäisten tekijöitten mahdollisuuksia elää työstään", arvioi muusikko A. W. Yrjänä.

Moni ei näe suurta eroa varkauden ja piratismin välillä.

"Omaisuuden suoja on perusoikeus", tähdentää elokuvatutkija Antti Alanen

"Varastamisen kieltäminen epäilemättä rajoittaa rosvojen oikeuksia, mutta en oikein osaa pitää sitä epäkohtana", sanoo tietokirjailija Jaakko Heinimäki. Häntä huvittaa tiedostoaktivistien aatteen palo. "Me sentään yritimme siinä iässä saada Mandelaa vapaaksi."

Muusikko Maija Vilkkumaa ihmettelee, tekeekö lain valvonnan hankaluus automaattisesti laista väärän ja huonon. Kirjailija Kaari Utrio kysyy, pitäisikö taiteilijoiden lisäksi myös opettajien, ohjelmistosuunnittelijoiden ja projektipäälliköiden tehdä henkistä työtä ilmaiseksi.

Tietokirjailija Osmo Soininvaaran mielestä Piraattipuolueen tavoitteiden toteuttaminen sellaisenaan lopettaisi sisällöntuotannon. "Keskustella asiasta pitäisi, mutta tuota ohjelmaa ei voi toteuttaa. Yhtä hyvin pitäisi vaatia, että valintamyymälöissä käyvällä on oikeus olla avaamatta pulleaa kassiaan kassalla."

"Tekijänoikeusjärjestelmä on kyllä yksi aikamme mafioista, mutta tietyissä rajoissa ja täysin läpinäkyvillä pelisäännöillä sitä tarvitaan luovan työn ja luovaan työhön panostamisen turvaksi", toteaa valtiosihteeri Risto Volanen.

Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava kaipaa vapaan kopioinnin kannattajilta selkeää mallia siitä, miten kulttuurin tekeminen rahoitettaisiin tekijänoikeudettomassa maailmassa. Hän epäilee, että vaikutusvaltaa siirtyisi kuluttajilta rahanjakajille – valtiolle, säätiöille, rikkaille yksityisille ja mainostajille.

"Ennen modernia aikaa tekijänoikeudet olivat olemattomat ja kulttuurin rahoitus riippuvainen rikkaista mesenaateista. Se on toki mahdollinen malli, mutta asetelman hyviä ja huonoja seurauksia on syytä pohtia", Arjava toteaa.

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi