HS-toimittajat ja sosiaalinen media

Sosiaalinen media, kuten Facebookin, LinkedInin ja Twitterin kaltaiset palvelut, on toimittajalle hyödyllinen foorumi ja tärkeä työkalu uutistyössä, verkostoitumisessa ja puheenaiheiden vainuamisessa. Vaikka Helsingin Sanomien toimittaja on sosiaalisessa mediassa lähtökohtaisesti yksityishenkilönä, on esiintynyt tarvetta linjata sitä, mitä sosiaalisessa mediassa sanotaan työtehtävistä sekä työnantajan ja toimituksen sisäisistä asioista sekä miten sosiaalista mediaa käytetään tiedonhankinnassa.

Tämä ohje ei koske verkkopalveluita, joita käytetään rajatusti työyhteisön tai Sanoman sisällä. Ohjetta päivitetään tarvittaessa huomioiden myös asiasta tuleva palaute.

1. Vaikka sosiaalinen media on kaveri- tai sidosryhmäyhteisö, se on myös vähintään puolijulkinen tila siinäkin tapauksessa, että julkisuutta rajataan. Netissä sana ja kuva leviävät. Esimiesten, työnantajan saati omien kollegoiden arvostelu ei ole tahdikasta eikä eroa muilla foorumeilla esitetystä arvostelusta. Työasioihin liittyvä keskustelu kuuluu ennen muuta työyhteisön sisälle. Omaan työelämään liittyvässä kommentoinnissa on hyvä käyttää erityistä harkintaa. On hyvä muistaa, että lukija ei välttämättä osaa arvioida, onko kirjaus toimittajan oma vai lehden linjaus.

2. Toimituksen, työnantajan tai Sanoman sisäisiä asioita – ennakkotiedot, suunnitelmat, strategiat, henkilövalinnat – ja keskusteluja ei ole tarkoitettu raportoitavaksi sosiaalisessa mediassa, ellei muuta ole HS:n sisällä sovittu. Näin on tehty muun muassa monissa kehityshankkeissa, joissa saamme palveluiden käyttäjiltä arvokasta palautetta sosiaalisen median kautta. Jos HS haluaa ennakoida, taustoittaa tai avata tekemisiään, se tapahtuu täysjulkisessa tilassa, esimerkiksi lehdessä ja/tai HS.fi:ssä ja/tai tavalla, jonka toimituksen johto on päättänyt ja joka on linjassa pörssin ja muun yhtiön toimintaa ohjaavan säätelyn kanssa.

3. Julkaisemattomat uutiset ja uutisiin johtavat tiedot, vihjeet ja paperit eivät kuulu sosiaaliseen mediaan, vaan niitä käytetään tarpeen mukaan ensin Helsingin Sanomissa, HS.fi:ssä tai muuten työpaikalla asianmukaisesti sovitulla tavalla. Niitä ei tule jakaa sosiaalisessa mediassa kilpailijoiden iloksi ja hyödyksi. Huhujakaan ei kannata levittää, vaan mieluummin tarkistaa omia uutisia varten. Toimituksen sisäistä keskustelua uutisvalinnoista, juttuprosesseista ja näkökulmapohdinnoista ei käydä sosiaalisessa mediassa yleisesti vaan toimituksen sisällä.

4. Vaikka sosiaalinen media on parhaimmillaan erinomainen tiedonlähde, toimitustyön kannalta hyvin olennainen lähdesuoja koskee toimittajia kaikkialla, myös sosiaalisessa mediassa. Lähteet ovat luovuttaneet tietojaan ja keskustelleet tiedonhankintatilanteessa nimenomaan HS-toimittajan kanssa. On tärkeää muistaa, että lähdesuoja perustuu sananvapauslakiin ja sillä on median toiminnan sekä tietolähteiden suojan kannalta erittäin olennainen merkitys. HS ei voi myöskään taata sosiaalisen median tietoturvaa. Senkään vuoksi luottamuksellisia haastatteluita tai lähteiden kanssa käytäviä keskusteluita ei kannata käydä sosiaalisessa mediassa.

5. Toimittajien on syytä olla hyvin pidättyväisiä sosiaalisessa mediassa oleviin tuki- ja kannatusryhmiin liittymisessä, koska niiden voidaan kokea vaarantavan lehden ja sen toimittajien riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Esimerkiksi ydinvoimaa kannattavaan tai vastustavaan ryhmään kuuluminen voi uhata toimittajien riippumattomuutta kuten mielenosoitukseen osallistuminen.

6. Esimiesten on syytä olla herkkiä sille, että sosiaalinen media hämärtää rajaa työelämän ja yksityiselämän välillä. Jos esimies pyytää alaista esimerkiksi Facebook-ystäväksi, alaisen voi olla vaikea kieltäytyä vaikka haluaisikin. Facebookin kautta esimiehet ja alaiset voivat saada toisistaan sellaista tietoa, jota muuten ei haluttaisi työpaikalla kertoa. On syytä muistaa, että kaikki sosiaalisessa mediassa kerrottu ei ole julkista työyhteisön sisällä ja että esimerkiksi Facebookissa voi säädellä sitä, mitä tietoja jakaa kenenkin kanssa.

7. Sosiaaliseen mediaan liittyvistä pulmista huolimatta on tärkeää, että HS:n toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa itselleen luontevalla tavalla ja ymmärtävät sitä. Moderni mediatalo ei voi toimia ilman sosiaalisen median tuntemusta.

Helsingissä 4. marraskuuta 2010

Mikael Pentikäinen

vastaava päätoimittaja

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi