Julkaistu: 11.6.2012 lehdessä osastolla Kulttuuri
"Millainen olisi miltei unohdettujen ihmisten puisto? Miltä koulun valtarakenne näyttää lasten näkökulmasta?"
Pelisuunnittelija Pekko Koskisen kysymykset valottavat Todellisuuden Tutkimuskeskuksen kaksivuotisen utopia-aiheisen kauden luonnetta. Utopia: Hanko -esitys alkaa tuuliselta hiekkarannalta. Ensin saamme tehtäväksi tarkkailla ympäristössä tapahtuvaa liikettä. Pian zoomaamme detaljeihin ja näemme paikassa erilaisia näyttämöitä.
Huomaan voikukanhaituvissa tragikoomisen balettiseurueen, yksi seurueen miehistä on tehtävänannon ajan seurannut surrealistista rantapallomatsia. Fiktiiviset kerrokset sekoittuvat todellisuuteen.
"On tärkeää, että ajattelette näitä tehtäviä ikään kuin leikkikaluina, kuin linsseinä, joita voitte ottaa taskustanne esiin", Koskinen opastaa.
Lopulta keksimme pareittain erilaisia tapoja käyttää Hangon pientä rantakaistaletta.
Vaikka tehtävät kuulostavat helpoilta, niiden suunnittelemiseen on käytetty kevään laboratoriovaiheessa paljon aikaa. Päävastuussa on Koskisen lisäksi ympäristösuunnittelija Saara Hannula.
Usein esitystaide painottaa hetkellisyyttä, mutta nyt Utopia-hankkeessa halutaan vaikuttaa maailmaan pysyvämmin.
"Välitämme ihmisille utooppisia katsantotapoja. Haluamme käyttää esitystaiteesta kerryttämäämme osaamista siihen, miten yksilö pystyisi tuottamaan aktiivista muutosta yhteiskunnassa", Hannula sanoo. Utopia-vuosina ryhmä luo erilaisia yhteyksiä eri alojen ihmisten kanssa. Projekti on vaatinut myös esitystaiteilijoita murtautumaan ulos taiteilijaidentiteetistä. Aina se ei ole ollut aivan helppoa.
"Tämä voi olla uusi taiteen muoto, kuten vaikkapa elokuva oli aikoinaan", Koskinen sanoo.
Muutosvastarinta on ihmisissä syvään juurtunutta. Jokin aika sitten ryhmä huomasi juuttuneensa omissa tekotavoissaan paikoilleen.
"Arkitodellisuus puolustaa itseään. Sillä on tosi voimakkaat defenssimekanismit."
Silloin tällöin kuitenkin muutos tapahtuu silmänräpäyksessä: "Olin New Yorkissa Modernin taiteen museon Critical Play -seminaarissa puhumassa utooppinen todellisuus -projektistamme, ja eräs osallistuja sanoi myöhemmin, että hän oli alkanut tarkkailla puhettani juuri niillä työkaluilla, joita käytämme. Kuten rajaamalla, asettamalla kuvitteellisia linssejä ja luomalla uusia rituaaleja."
Hangon kaupunki otti TTK:n haasteen vastaan: Utopia: Hanko -esitykseen osallistuneiden laatima kyltti saa kaupungin päätöksellä jäädä paikoilleen elokuun 17. päivään saakka.
HANGON TEATTERI-
POIMINTASukupuoli ja valta puhuttivat 11.6.2012
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi