Helsinki saattaa saada Guggenheimin

Video: Jussi Pajunen: Guggenheimin merkitys olisi mahtava

Helsingistä saattaa tulla seuraava Guggenheim-museokaupunki. Helsingin kaupunki on sopinut Solomon R. Guggenheimin säätiön kanssa aloittavansa selvityksen siitä, voisiko Guggenheim-museon perustaa Helsinkiin. Museohanke julkistettiin tiistaina Helsingissä.

Moderniin ja nykytaiteeseen keskittyvä Guggenheim-museo toimii New Yorkin lisäksi jo Berliinissä, Bilbaossa ja Venetsiassa. Seuraava Guggenheim on rakenteilla Abu Dhabiin ja avattaneen 2013.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja Guggenheim-säätiön välisen sopimuksen selvitystyön aloittamisesta maanantaina. Työhön ryhdytään välittömästi.

Vuoden loppuun mennessä pitäisi olla selvillä, rakennetaanko Guggenheimia varten uusi museo ja mihin se tulee, mikä on Guggenheim-säätiön rooli hankkeessa, ja millainen olisi museon näyttelyohjelma. Tarkoitus on myös tutkia museon taloudellisia vaikutuksia ja sitä, millainen on uuden museon suhde Helsingin nykyisiin kuvataidelaitoksiin ja taidekokoelmiin.

Selvityksen tekevät ulkopuoliset konsultit ja Guggenheimin henkilökunnan jäsenet säätiön apulaisjohtajien, Juan Ignacio Vidarten ja Ari Wisemanin johdolla. Jos selvitys näyttää vihreää valoa museon rakentamiselle Suomeen, siirtyy asia edelleen Guggenheim-säätiön ja Helsingin kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi.

Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin mukaan museo voisi "optimistisen arvion" mukaan valmistua aikaisintaan 2017–2018.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan museon sijaintipaikaksi on alustavasti kaavailtu Töölönlahtea tai Katajanokkaa.

Gallen-Kallela-Sirén kuitenkin korostaa, ettei edes uudisrakennuksen toteutuminen ole varmaa, eikä esimerkiksi arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä ole päätetty.

"Tämä ei ole arkkitehtuurivetoinen projekti. Jos mennään arkkitehtuuri edellä, sisältö jää kehittymättä", Gallen-Kallela-Sirén sanoo.

Selvitys maksaa noin kaksi miljoonaa euroa. Siitä valtaosan maksaa kaupunki, 500 000 euroa tulee Suomen Kulttuurirahastolta ja 250  000 euroa Svenska Kulturfondenilta.

"Selvityksen tarkoituksena on hahmottaa, millainen 2000-luvun museo voisi olla. Vaikka selvitys ei johtaisikaan Guggenheim-museon toteuttamiseen, sen sisältöä voidaan käyttää suomalaisen museokentän kehittämiseen", Gallen-Kallela-Sirén sanoo.

Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen mielestä Guggenheim-yhteistyö voi auttaa Helsinkiä ja Suomea menestymään yhä verkostoituneemmassa maailmassa, jossa kilpailu on kovaa.

Guggenheimin rantautuminen Helsinkiin olisi iso juttu paitsi taide-elämälle, myös turismille ja taloudelle. Esimerkiksi Bilbaon Guggenheimissa käy vuosittain noin 900 000 ihmistä, ja museo on vaikuttanut merkittävästi kaupungin kehittymiseen.

"Museolla olisi Helsingille suuri merkitys. Toteutuessaan se edistäisi suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin kansainvälistä asemaa. Helsinki saisi kuvataiteesta nostetta ja kansainvälistä näkyvyyttä. Bilbaon museolla on ollut huomattava merkitys kaupungin taloudelle ja kehitykselle."

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Guggenheim on tehnyt useita selvityksiä yhteistyöprojekteista Eurooppaan, Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Lähi-itään. Guggenheimeja on kaavailtu ainakin Meksikon Guadalajaraan ja Brasiliaan. Helsingissäkin kyse on vasta selvityksestä.

"En usko, että tähän vaiheeseen olisi päädytty, jos museon toteutumisella ei olisi realistisia mahdollisuuksia", Gallen-Kallela-Sirén sanoo.

Lisää aiheesta:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi