Idolien levyillä eletään myöhäistä keski-ikää

Idolsista julkisuuteen ponnistaneet Kristian Meurman ja Ari Koivunen esittävät tyylillisesti erilaista musiikkia, mutta asenteen tasolla he ovat lähellä toisiaan.

"Kumpikaan ei sano sitä suoraan, mutta kummankin valinnat kertovat ajatuksesta, että populaarimusiikissa merkittävintä on sen menneisyys, ei nykyhetki tai tulevaisuus", kirjoittaa Tero Valkonen arviossaan.

Koivunen on pätevä hevisolisti, mutta halua olisi vielä enempään, Valkonen kirjoittaa.

Koivusen uutukainen Becoming on silti Valkosen mielestä asiallinen hevilevy, jota tosin vaivaa liiallinen historiaan nojaaminen.

"Tyylikeinot ovat hallussa, mutta niitä ei kehitetä. Mahtipontisimpien kappaleiden kertosäkeet kärsivät siitä, että hän laulaa sekä korkeammalta että kovempaa kuin äänivarat sallivat."

Levyn helmi on yllättäen sen ainoa lainabiisi, Iron Maidenin The Evil That Men Do.

Kristian Meurmanin uusi levy Läpi yön nojaa sen sijaan suomalaisen rockin ja iskelmän vakavuuteen.

"Puolet levyn kappaleista on lainamateriaalia, joten kokonaisuutta vaivaa hajanaisuus. Korkeatasoinen bändisoitto, Meurmanin vilpittömyys ja fiksut tuotannolliset ratkaisut tosin yhtenäistävät pakettia", Valkonen kehuu.

Toisesta näkökulmasta kummankin artistin voidaan sanoa olevan suorastaan edellä aikaansa.

"Koivunen ja Meurman eivät vielä ole edes 30-vuotiaita, mutta he tekevät jo nyt samanlaisia linjavetoja kuin monet myöhäiskeski-ikään ehtineet artistit", kirjoittaa Valkonen.

Arviot kokonaisuudessaan torstain lehdessä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi