James Blunt on epätavallinen menestyslaulaja

On uskomatonta, että James Blunt on tämän vuosikymmenen menestyneimpiä brittilaulajia. Hän ei vaikuta levy-yhtiöiden ihanneartistilta: hän on jo 34-vuotias, tavallisen näköinen, valkoinen ylemmän keskiluokan englantilaismies, joka on käynyt tunnetun yksityiskoulun, sotilasakatemian ja yliopiston.

Bluntin 70-lukulaisen lauluntekijämusiikin ja huolitellun puheenkaan ei uskoisi vetoavan massoihin.

Silti hänen levyjään on myyty liki 20 miljoonaa.

Britanniassa, jossa luokkakeskustelu on median lempiaihe, Bluntin herraskainen tausta on käyty perin pohjin läpi. Syntyjään hän on James Hillier Blount; hän pudotti o:n sukunimestään ryhtyessään taiteilijauralle.

Sitä ennen hän oli toiminut panssariupseerina Kosovossa. Vieraillessaan BBC:n Top Gear -auto-ohjelmassa hän kertoi, että hänellä oli akustinen kitara kiinnitettynä panssarivaunuun, kun hänen rykmenttinsä vyöryi Pristinaan turvaamaan rauhaa.

Samassa ohjelmassa Blunt kertoi myyneensä sisarensa Ebayssä irlantilaiselle miljonäärille ja esiintyi muutenkin rennon humoristisesti.

Myöhemmin hän on kertonut, että Top Gear muutti suuren yleisön käsityksiä hänestä.

"Teen tietyn tyyppistä musiikkia, joka toisinaan kuulostaa vakavalta ja melankoliselta, joten kun puhun toimittajille, he olettavat, että olen sellainen. Tv-ohjelmassa minua oli vaikeampi editoida yhtä paljon kuin tavallisesti", hän sanoo ja nauraa.

Bluntin suhde mediaan erityisesti kotimaassaan on hankala. Kriitikot väheksyvät hänen musiikkiaan, ja taustaa on pilkattu aristokraattiseksi. Big Brotherin ja julkkisjuorujen keskellä hänen pelkkä puhetapansakin edustaa menneen maailman säädyllistä Englantia.

"Media on usein riidanhaluista, mutta todellisessa maailmassa on toisenlaista, ja sen olen huomannut esimerkiksi tehdessäni konsertteja ympäri Britanniaa. Tuhannet ihmiset tulevat paikalle minun takiani, ja vastaanotto on positiivinen", hän sanoo.

Yliopistossa Bluntin pääaine oli sosiologia, ja hänen lopputyönsä käsitteli enteellisesti poptähden imagon tuotteistamista musiikkiteollisuudessa.

"Se käsitteli pakkomiellettä imagoon, sitä kuinka musiikkiteollisuus ei välttämättä ole kiinnostunut myymään musiikkia, vaan merkkituotetta. Ja siitä, kuinka sellaisia luodaan. Itse en ole kiinnostunut myymään itseäni tuotteena. Enkä välitä siitä, mitä ihmiset ajattelevat minusta henkilönä, vaan siitä, pitävätkö he minun kappaleistani ja samastuvatko he niihin", hän kertoo.

Senkö takia Bluntin musiikki tuntuu sentimentaalisuudestaan huolimatta vähän tosikkomaiselta – jotta se vaikuttaisi rehelliseltä verrattuna kyynisesti tehtyyn kaupalliseen poppiin?

"Mielestäni kappaleeni ovat monipuolisempia. Ne juhlistavat usein nostalgisesti ystävien kanssa koettuja aika dekadentteja hetkiä. Mutta se on totta, että ne ovat paikoin mietteliäitä."

Tietysti ne ovat myös paikoin hyvin romanttisia. Se sopii ystävänpäivään.

Toivottavasti laulajalle löytyy Helsingistä romanttista seuraa.

"Naisia tai miehiä, ihan sama, näen kaikki siellä!", hän huikkaa hyvästiksi.

Ehkä Blunt on sittenkin mainettaan hauskempi.

James Blunt, lämmittelijänä Siiri Nordin, tänään Helsinki Areenalla (Areenakuja 1) klo 20. Liput 46,50 e.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi