Jouko Laine kristallisoi Joukahaisen tragedian

Hailuoto. Nälkäteatterin tiivis puolituntinen on kertomus nykyajan Joukahaisen päättymättömästä tragediasta. Juha Hurme on kutonut Kalevalan Joukahaisen tarinaan kutkuttavasti 70-luvun Suomessa varttuvan nuorukaisen kasvukertomuksen.

Näytelmässä on samantyylisiä kohtauksia kuin Hurmeen Volvo Amazon -romaanissa ja siten Jouko Laineen tarinassa on kyse myös taiteilijaksi kasvamisesta, taiteen ja yleisön armottomuudesta. Jotkut eivät kuole koskaan, jotkut ovat jo eläessään kuolleita, ja jotkut alkavat elää vasta kuolemansa jälkeen.

Kolmen näyttelijän voimin Nuorisoseuran lavalle rakentuu lohduton kuvio: Jouko Laine yrittää selvitä eteenpäin maailmassa, jossa sisko on tehnyt itsemurhan, äiti tullut hulluksi ja jossa Väinämöinen, alias Väänänen, tekee kaiken paremmin.

Nälkäteatterin esitys ei ole raskas, vaan kristallisoi minimalistisella tyylillä, abstraktilla liikemateriaalilla ja kansanrunoudesta lainatulla poljennolla aikatasoja ja näkökulmia tiuhaan vaihtavan tragedian.

Jotain suorastaan bergmanilaisen tiheää perhetragediaa vilahtelee näyttelijöiden, Anni Tanin, Saara Hurmeen ja Sami Vehmersuon ilmaisussa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi