Juice nauttisi kuhinasta – ja nauraisi sille

Juice Leskinen oli ristiriitainen suomalainen mies. Hän oli rääväsuinen rienaaja, joka kirjoitti kaikkein herkimmät suomenkieliset rakkauslaulut.

Tamperelaisuuden synonyymiksi noussut umpisavolainen sanataituri pilkkasi esivaltaa, mutta janosi julkisia tunnustuksia. Juice oli ulkoasustaan välinpitämätön mutta tyylistään tarkka narsisti. Hän oli ujo ja arka erakko, joka viihtyi loistavasti seurueen keskipisteenä. Juice varoi paljastamasta itsestään mitään, mutta jakoi yksityisimmätkin ajatuksensa lauluissaan kaikkien kanssa.

Jos Juice Leskinen saisi seurata kaikkea hänen muistokseen nyt noussutta hälinää, hän nauttisi joka hetkestä.

Vaikka Juicen työhuoneen seinällä oli parikymmentä kulta- ja useita platinalevyjä ne eivät nostaneet häntä riittävän selvästi Helismaan ja Beatlesin rinnalle. Vaikka hän oli saanut lähes kaikki mahdolliset kevyen musiikin palkinnot ja kunnioitettavan määrän huomionosoituksia myös kirjailijana, hän kaipasi suurempaa hyväksyntää ja korkeampaa arvostusta.

Juicen jättiläisiä, joiden harteilla hän seisoi, olivat Eino Leino ja Lauri Viita. Hän halusi päästä heidän kanssaan samaan lauseeseen historian kirjoihin. Muistokirjoituksissa tuo toive viimein toteutuu.

Juice Leskinen oli kuitenkin myös itseironinen tarkkailija, joka ulkopuolisen roolissaan seurasi maailmaa ja nautti asioiden koomisen puolen paljastamisesta. Hän toki pilkkasi kriitikoita armottomilla sivalluksilla, joista heikoimmat eivät toipuneet, mutta naureskeli myös liialle oman merkityksensä korostamiselle. Kehua Juicea toki sai, kun muisti, että viimeisen sanan hän piti itsellään.

Juice viihtyi huonosti hänen kunniakseen järjestetyissä tilaisuuksissa. 50-vuotisvastaanotolleen Tampere-taloon hän tuli myöhässä ja ihmetteli lyhyessä puheenvuorossaan kaikkea turhaa kuhinaa. Ehkä nyt käynnissä olevat juhlat ovat viimein sellaiset kuin Pauli Matti Juhani Leskinen olisi halunnutkin.

Tapahtumia piisaa, puhetta riittää, mittakaava on kerrankin oikea ja juhlakalua kunnioitetaan rikkeettä. Ja mikä parasta hän saa seurata sivusta. Siitäkin voi olla varma, että terävimmät sivallukset ylilyönneistä lausuisi Juice itse, paljon ennen kuin me hitaammat havaitsisimme mitään.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi