Kameroiden yleistyminen haastaa kuvajournalismin

Nykyään yli 70 prosenttia myydyistä matkapuhelimista sisältää kameran. Käyttövalmis kamera löytyy lähes siten jokaisen taskusta.

Kameroiden yleistyminen haastaa myös perinteisen kuvajournalismin ja saa kuvaajat puolustamaan ammatillista osaamistaan.

Käänteentekevänä tapahtumana on pidetty Lontoon pommi-iskuja heinäkuussa 2005. Toimituksiin virtasi tolkuttomia määriä yksityisten henkilöiden lähettämää kuvamateriaalia, jota myös käytettiin.

Lukijakuvien määrä on tasaisesti kasvanut myös suomalaissa lehdissä. Etenkin ilmaiset uutislehdet turvautuvat niihin ahkerasti.

Lukijakuvien yleistyessä uutistilanteista alkaa virrata kuvaa monista eri lähteistä ja kuvakulmista. Tällainen informaatio antaa perustan arvioida esimerkiksi mahdollisia kuvamanipulaatioita. Toisaalta kuvien määrä voi olla niin häkellyttävä, että olennaisen esiin kaivaminen on hyvin työlästä.

Tekninen laatu ei lukijakuvissa ole paras mahdollinen, mutta ne ovat usein tuoreempia ja toisella tavalla kiinni tapahtumissa. Uutisarvon myötä niillä on myös reaalista taloudellista arvoa sekä ottajalleen että niitä käyttäville medioille. Lehden ei tarvitse lähettää kuvaajaa paikalle.

Lue Janne Seppäsen juttu yhteiskunnan kameraistuimisesta perjantain Helsingin Sanomista.

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi