Kansalaisadressi: Suomeen saatava historiallinen museo

Museohanketta ovat ajamassa Jaakko Numminen, Veijo Meri, Olli Lehtovuori, Kalevi Kivistö, Sakari Kiuru ja Claes Andersson

"Tässä kynä. Laita nimi tuohon, niin päästään lähtemään", toteaa opetusministeriön entinen pitkäaikainen kansliapäällikkö, ministeri Jaakko Numminen arkkitehti, rakennusneuvos Olli Lehtovuorelle, jota on odotettu jo tovi Café Engeliin. On hetki ennen varsinaista lähtölaskentaa.

Kahvilan pöydällä on adressi, jossa vaaditaan historiallisen museon perustamista Suomeen. Siinä toivotaan, että uusi museo valmistuisi vuonna 2017, jolloin Suomen tasavalta täyttää sata vuotta. Nummisen ja Lehtovuoren lisäksi hanketta valmistelleeseen toimikuntaan kuuluvat myös opetusneuvos Raili Malmberg ja professori Aarno Strömmer, joka on aamulla lentänyt Oulusta Helsinkiin.

He ovat menossa Aleksanterinkadun toisella puolen sijaitsevaan valtioneuvoston kirjaamoon jättääkseen kansalaisadressin valtioneuvoston tietoon.

Pitkän linjan keskustavaikuttajan Jaakko Nummisen mukaan ajatus historiallisen museon häpeällisestä puuttumisesta Suomessa nousi hänen mieleensä kymmenisen vuotta sitten. Hankkeeksi ajatus alkoi jalostua vasta, kun Olli Lehtovuori nosti historiallisen museon tarpeellisuuden julkisuuteen Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan tammikuussa 2008.

Hän muistutti tuolloin, että historiallista museota tarvitaan kipeästi Suomeen, koska Kansallismuseo on lähtökohdiltaan puhdas kulttuuri- ja esinemuseo.

Lehtovuoren mielestä Suomen historian pysyvän näyttelyn sijoittamiselle on useita vaihtoehtoja. Se voisi löytää paikkansa nykyisen Kansallismuseon tiloista tai sille voitaisiin tehdä moderni laajennusosa vaihtuvine näyttelyineen. Kansallismuseon laajentaminen on ollut esillä aikaisemminkin useaan otteeseen. Jo arkkitehtikilpailun vuonna 1902 voittaneessa Geselius- Lindgren- Saarisen suunnitelmassa oli laajennukset mietitty.

Olli Lehtovuori on pitänyt museolle sopivana esikuvana Saksan historiallista museota, joka avattiin yleisölle Zeughausissa 2007. Saksalainen lehdistö nimesi museon heti kansakunnan muistiksi.

Valtioneuvostolle osoitetussa adressissa korostetaan, että uuden museon tehtävänä olisi kertoa Suomen historiallinen tausta, autonomisen valtion perustaminen, sen instituutioiden luominen, autonomian ajan kehitys, valtiopäivälaitos ja eduskuntauudistus, itsenäisyystaistelu kaikkine vaiheineen, tasavallan synty, itsenäisyyden ajan rakennustyö, Suomen sodat 1939-1945, sodanjälkeinen jälleenrakennustyö ja suomalaisen hyvinvointivaltion kehittäminen sekä Suomen liittyminen EU:hun.

Siinä vaaditaan, että "valtioneuvosto ottaa hankeen käsiteltäväkseen ja eduskunta myöntää siihen tarvittavat varat."

Adressi ei ole vain neljän ihmisen hanke. Historiallisen museon perustamista Suomeen vuodeksi 2017 puoltavat adressissa muun muassa kirjailija Claes Andersson, SFV:n kansliapäällikkö Christoffer Grönholm, ministeri Heikki Haavisto, SAK:n väistyvä puheenjohtaja Lauri Ihalainen, akateemikko Veijo Meri, ministeri Jaakko Iloniemi, ministeri Kalevi Kivistö, kriitikko Pekka Tarkka, Ylen entinen pääjohtaja Sakari Kiuru, ja ministeri Ole Norrback.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi