5.6.2008 21:39
Ennen Naomi Kleinin vierailua Tuhokapitalismin nousua oli myyty Suomessa 3 500 kappaletta. Hyvä tulos lähes 700-sivuiselle, reilut 40 euroa maksavalle tietoteokselle, mutta vielä kaukana No Logon 25 000 kappaleen myynnistä.
Globalisaation ja kapitalismin kritiikkiä ovat perinteisesti julkaisseet ennen kaikkea vaihtoehtokustantajat, mutta tällä vuosikymmenellä se on alkanut kiinnostaa myös suuria kustantajia. Klein on yksi esimerkki, mutta ilmiö ei rajoitu vain bestsellereihin. Esimerkiksi Heikki Patomäen viime syksynä ilmestynyt Uusliberalismi Suomessa julkaistiin Kleinin teosten tapaan WSOY:llä.
Rauhanpuolustajien Pystykorva-sarjan kustannusvastaava Teemu Matinpuro uskoo pienkustantajien vaikuttavan suuriin kustannustaloihin.
"Ennen pystyimme tekemään sellaista, mitä muut eivät älynneet. Nyt muut ovat tulleet aika lailla perässä."
Matinpuro sanoo kuitenkin pitävänsä kilpailua hyvänä asiana.
"Se, että samasta aihepiiristä tulee paljon kirjallisuutta, on monesti hyväksi. Mutta on vähän sääli, jos suuret kustantajat kuorivat vain kermat päältä. Niiden toivoisi kiinnittävän huomiota myös sellaisiin kysymyksiin kuin ydinaseriisunta, romanikysymys ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet", Matinpuro luettelee.
Kustantaja tekee kirjoja aiheista, jotka kiinnostavat ihmisiä, sanoo tietokirjallisuudesta vastaava kustannuspäällikkö Sari Forsström WSOY:ltä.
"Me elämme tai ainakin kuvittelemme elävämme niin kapitalistisessa maailmassa, että tämän maailmankuvan kritiikki kiinnostaa ilman muuta."
Hän ei kuitenkaan pidä kapitalismin kritiikkiä erityisen hyvänä bisneksenä.
"Kustantaminen on sydämen ja lompakon liitto. Toista ei ole ilman toista."
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi