Komisario matkalla helvettiin

Kiinalaiset tavat ja uskomukset värittävät Liz Williamsin ensimmäistä suomennettua romaania. Aavekauppiaan tytär kertoo franchise-kaupunki Singapore Kolmessa asuvasta rikoskomisario Chenistä. Hänen työsarkaansa ovat yliluonnolliset tapaukset.

Kiinalaiset tavat ja uskomukset värittävät Liz Williamsin ensimmäistä suomennettua romaania. Aavekauppiaan tytär kertoo franchise-kaupunki Singapore Kolmessa asuvasta rikoskomisario Chenistä. Hänen työsarkaansa ovat yliluonnolliset tapaukset. Niitä setviessään hän joutuu usein tekemisiin demonien ja jumalten kanssa.

Chenillä riittää päänvaivaa, kun vaikutusvaltaisen teollisuuspohatan kuollut tytär katoaa. Vaikka matkaluvat ja viisumit taivaaseen ovat kunnossa, tyttö on päätynyt helvetin pahamaineisille kulmille.

Pienestä ongelmasta kiertyy esiin iso vyyhti, jonka juonikuviot leviävät manalan korkea-arvoisiin ministeriöihin asti. Oman henkensä uhallakin komisario Chenin on matkattava pimeyden valtakuntaan salaliittoja tutkimaan.

Kyseessä on viehättävän erikoinen dekkari. Fengshui-kompassit, suojaloitsut ja muut aasialaisista uskonnoista ammennetut eksoottiset yksityiskohdat lumoavat. Samalla ne luovat kutkuttavat kulissit perinteiselle johtolankojen metsästykselle.

Tarinapuolta laajentavat Chenin Inari-vaimon poikkeuksellinen henkilöhistoria sekä komisarion varovainen ystävyyssuhde helvetin siveysosastolla toimivan senesalkin Zhu Irzhin kanssa. Demonipoliisi jahtaa nuorten ihmisneitojen siveellisten sielujen kaappaajia - tosin veronkierron takia. Moista rikosta ei helvetissäkään suvaita.

Oma osansa juonessa on myös salaperäisellä bioverkkoteknologialla, joka on tietokonealan uusin hittituote.

Williams kirjoittaa sutjakasti kulkevaa, mielikuvituksellista viihdefantasiaa.

Henkilökuvaus on tarinan tarpeisiin nähden riittoisa, minkä lisäksi tekstiin on ympätty oivallisia piikkejä nykymaailman materialistisesta elämänmenosta.

Huumoria revitään irti helvetin kaoottisen byrokratian koukeroista sekä ministeriöiden keskinäisistä kaunoista. Horna haisee mausteille, metallille ja verelle, ja sairausvakuutuksen sietää olla siellä tiptop-kunnossa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi