11.8.2007
Kemiläinen 13-vuotias
Waltteri Seretin sai aikaan kansainvälisen uutisen
huomaamalla, että uutistoimisto Reutersin levittämä kuva venäläisestä
sukellusveneestä napajään alla olikin peräisin
James Cameronin
Titanic-elokuvasta vuodelta 1997.
Miten havainto syntyi?
"Luin uimarannalla Ilta-Sanomia ja näin siinä kuvan, joka näytti tutulta. Kotona päätin tarkistaa asian Titanic-dvd:ltä ja lähetin sähköpostia Ilta-Sanomille."
Lähetätkö useinkin palautetta lehdille uutisista?
"Tämä oli eka kerta."
Viime päivinä on ollut puhetta koulujen mediakasvatuksesta. Onko teidän koulussa sellaista?
"Ei ainakaan tähän mennessä ole ollut, paitsi sanomalehtiviikolla luemme lehtiä."
Opetetaanko silloin kriittistä asennetta?
"Ei ainakaan mun mielestä."
Onko nokkeluus luontainen kyky vai voiko sitä opettaa koulussa?
"Voi sitä varmaan opettaa, mutta ainakin itse olen luontaisesti kriittinen asioita kohtaan. Kyllä kannattaa opettaa, ettei usko ihan heti kaikkea, mutta ei mun mielestä tarvitse opettaa lukemaan lehtiä. Voi syntyä vastenmielinen asenne, jos pakotetaan lukemaan lehtiä, jos ne ei yhtään kiinnosta."
Mediaa pitäisi siis seurata vapaaehtoispohjalta. Minkä arvosanan annat suomalaismedian luotettavuudelle?
"Suomalaiset uutiset ovat yleisesti ottaen aika luotettavia. Yhdeksän plus."
Kumpaan luotat enemmän, kuviin vai tekstiin?
"Tekstiin, koska kuvia voi muokata tietokoneella."
Kuinka paljon seuraat mediaa?
"Luen päivittäin Ilta-Sanomia, aamuisin Pohjolan Sanomat ja katselen tv-uutisia."
Seretin aloittaa pian 7. luokan Karihaaran yläasteella. Kuinka paljon koulussa on mediaopetusta, äidinkielen ja viestinnän opettaja Pekka Helske? "Äidinkielen tunneilla sitä tietysti opetetaan jo ala-asteella, hiukan opettajasta riippuen. Valinnaisaineena viestinnän voi ottaa 8. luokalla. Minusta näyttää, että nuoret saavat eniten informaatiota netin kautta ja televisiosta. Aika harva seiskaluokkalainen vielä seuraa maailmantapahtumia kovin kiinteästi, mutta 9. luokalla kiinnostuneita on jo enemmän."
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi