Kulttuuriantropologi: Luokkaerot kasvamassa

Luokat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa yhä olemassa ja jopa vahvistumassa, arvioi kulttuuriantropologi ja sosiaalipsykologi Katriina Järvinen.

Tulo- ja luokkaerojen kasvu johtaa hänen mielestään asenteiden kovenemiseen ja raaistumiseen.

"Lapsuuteni luokkayhteiskunta oli lempeä, siinä paremmassa asemassa olevat huolehtivat lähellään olevista ihmisistä. Nykyajankin rikkaat kantavat vastuuta, mutta he ottavat mieluummin vaikka kummilapsen kaukaa ja muuttavat vauraille asuinalueille, joissa toisenlainen todellisuus ei häiritse jokapäiväistä elämää."

Luokkaretki, klassresa, on ruotsalaisessa keskustelussa vakiintunut termi. Järvinen käsittelee aihetta yhdessä historioitsija, professori Laura Kolben kanssa kirjoittamassaan kirjassa Luokkaretkellä hyvinvointivaltiossa. Kirjassa sekä tekijät että haastateltavat kertovat avoimesti luokkakokemuksistaan.

Järvisen mielestä jako luokkiin tuntuu niin leikkipuistoissa kuin kouluissakin. Jakolinja menee omistus- ja vuokra-asunnoissa asuvien lasten välillä.

Sen sijaan koulutukseen luokka ei enää kytkeydy yhtä selvästi kuin aiemmin. Yliopistotutkinto ei välttämättä tuo mukanaan varallisuutta, usein käy päinvastoin. Toisaalta syntyy helposti myös akateemisia rälssejä, joissa lapset epäsuorasti hyötyvät vanhempiensa taustasta ja sosiaalisesta pääomasta.

"Eräs oikeustieteellisen tiedekunnan professori kertoi, että hän tunsi melkein kaikkien viime keväänä opiskelemaan päässeiden vanhemmat. Hekin olivat oikeustieteilijöitä", Järvinen sanoo.

Kolbe ja Järvinen ovat myös pohtineet, onko julkisuudesta tullut nykyaikana pääomaa, jonka haltijat muodostavat kokonaan uuden luokan.

Järvisen mukaan miljoonaomaisuus ei kuitenkaan tee esimerkiksi Kimi Räikkösestä porvaristoa.

Suomalaisen yhteiskunnan luokkaretkistä lisää torstain lehden kulttuurisivuilla

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi