Kuvataide ja tanssi pärjänneet hyvin taistelussa vientirahoista

Tanssi ja kuvataide ovat saaneet musiikin ja elokuvan jälkeen eniten rahaa opetusministeriön kulttuuriviennin kärkihanketuesta.

Vientirahoista rytmimusiikki on saanut puolisen miljoonaa ja elokuva noin 450 000 euroa. Kuvataiteen osuus on ollut 385 000 euroa, tanssin noin 400 000 euroa.

"Onhan kuvataiteen saama määrä yllättävän suuri siihen nähden, että musiikilla on ollut tässä niin näkyvä rooli", sanoo kuvataiteen kulttuurivientiin perehtynyt tutkija Marko Karo.

Tanssia on tuettu seitsemällä ja kuvataidetta yhdellätoista määrärahalla.

Kuvataiteen suurin tukisumma on ollut 70 000 euroa, jonka sai Helsinki School -nykyvalokuvan kulttuurivientiprojekti.

Suurimpia kuvataiteen tuen saajia ovat olleet Marita Liulian Tarot-tuoteperhe (40 000 euroa), Eija-Liisa Ahtilan näyttelyvienti (yhteensä 48 000 euroa) ja ITE-taiteen esittely Euroopassa ja USA:ssa (37 500 euroa).

"Summat ovat vielä niin pieniä, ettei niiden voi tässä vaiheessa sanoa vaikuttaneet alaan sen suuremmin, ei negatiivisesti eikä positiivisesti", Karo sanoo.

Kuvataidealalla on kritisoitu opetusministeriötä siitä, että vientituella välineellistetään taide palvelemaan markkinaehtoista ajattelua eikä ruohojuuritason kansainvälistä kulttuurivaihtoa ja verkostoitumista tueta riittävästi.

Näyttelyvaihtokeskus Framen johtaja Marketta Seppälä ei kuitenkaan kritisoi tehtyjen tukipäätösten linjaa. "Hyvin tärkeitä hankkeita on nyt nostettu", hän sanoo.

Tanssin osuutta kasvattaa Tero Saarinen, jonka ryhmä on 175 000 euron tuellaan suurin yksittäinen kärkituen saaja.

"Saarinen jos joku on selvä kärkihanke", opetusministeriön neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake sanoo.

Aulake vakuuttaa, ettei opetusministeriössä ole päätetty etukäteen, mitä aloja tuetaan, vaan rahaa saavat ne, joilla on parhaat hankkeet.

Ainoa tuetta jäänyt taidelaji on maailmalla maineeseen viime vuosina noussut sarjakuva. "Sarjakuva kärsii monia muita pieniä aloja vielä enemmän marginaalisuudesta", sanoo sarjakuvaseuran puheenjohtaja Susanna Partio.

Rytmi- ja kansanmusiikin lisäksi kolme muuta musiikkihanketta on saanut rahaa: Tauno Pylkkäsen oopperoiden vientiä on tuettu 40 000 eurolla, Sibelius-Akatemian vientiohjelman tekoa 25 000 eurolla ja suomalaisen taidemusiikin vientiä Venäjälle 40 000 eurolla.

Toistaiseksi suurin yksittäinen ministeriön myöntämä tuki on ollut 100 000 euroa, jonka sai viime vuonna Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat muun muassa oman vientiorganisaationsa rakentamiseen.

Tietotekniikkapelien tekijöiden saama tuki opetusministeriöltä on pientä, sillä alan yhtiöt – kuten myös esimerkiksi elokuva ja musiikki – saavat vientiinsä euroja myös muualta. Tärkeimmät muut rahoittajat ovat Tekes, kauppa- ja teollisuusministeriö ja EU:n rakennerahastot.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi