Leskinen oli suomalaisen popmusiikin kulmakivi

Taiteilija Juice Leskinen kuoli Tampereella perjantaina. Juankoskella syntynyt Leskinen oli kuollessaan 56-vuotias.

Juice, oikealta nimeltään Pauli Matti Juhani Leskinen, oli suomalaisen ja suomenkielisen kevyen musiikin tunnetuimpia tekijöitä; laulaja, lauluntekijä ja muusikko. Leskisen musiikillinen pohja tuli John Lennonilta ja Bob Dylanilta, kun taas tekstintekijänä hänen esikuvansa olivat Reino Helismaa, Jarkko Laine, Eino Leino ja Lauri Viita.

Vaikka Juice Leskisen tunnetuimmat sävellykset ovat kotimaisen musiikin ikivihreitä, niin suurimman vaikutuksen hän teki tekstittäjänä. Leskinen toi 1970-luvun alussa nuoreen suomalaiseen rockiin realistisen puheenparren sukupuolisanastoineen. Hänen tyylinsä oli luonteva ja täkäläiseen kulttuuriin suhteutettu tulkinta angloamerikkalaisen rockin karheasta ja ilkikurisen provosoivasta lyriikasta.

Leskisen lauluissa on paljon henkilökohtaisia ihmissuhdekuvauksia, mutta yhtä pidettyjä ovat satiirisen humoristiset rock-kupletit, joissa Leskinen piikitteli mielellään auktoriteetteja, erityisesti poliisia ja ylipäänsä viranomaisia, jotka hänen mielestään puuttuivat liikaa ihmisten päivittäiseen elämään.

Myös esiintyjänä Leskinen oli satiirikko. Hänen hurjin suosionsa ajoittui 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun, ja sen ajan esiintymisten perusteella muodostui se Juice-kuva, joka kesti artistin loppuelämän ajan; terävästi ja spontaanisti vitsaileva, pitkiä hiuksiaan sukiva kansantaiteilija. Hänen sanailussaan oli sekä savolaista kieroutta että englantilaistyylistä kuivaa huumoria.

Melankolisten rakkauslaulujen ja vitsikkäiden rallien kautta Juice Leskinen piirsi oman kuvansa suomalaisesta miehestä, joka epäilee melkein kaikkea, epäonnistuu usein rakkaudessa, ja kännissä ollessaan nauraa ensin ja itkee sitten.

Leskinen oli voimakas, itsepäinen ja avoimesti itsekeskeinen persoona. Hänen elämäntyyliinsä kuului uhmata muiden auktoriteettien ohella myös hyvien elämäntapojen puolesta puhuvia terveysviranomaisia, ja niinpä hän käytti huoletta alkoholia ja poltti ketjussa tupakkaa. Leskisen terveys alkoi horjua jo 1980-luvun lopulla, mutta hän jatkoi työtään sinnikkäästi. 1990-luvulla hänen levytys- ja keikkatahtinsa harveni, mutta vastapainoksi Leskinen kirjoitti entistä enemmän: runoja, proosaa, pakinoita ja lauluntekstejä muille artisteille.

Juice Leskinen ehti opiskella 1970-luvun alussa diplomikielenkääntäjäksi, mutta ammattimuusikon ura valitsi hänet ennen valmistumista. Hänen levytysuransa kesti 33 vuotta, jona aikana hän levytti 26 albumia. Niitä on myyty yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta.

Slam-yhtyeen kanssa tehdyt Tauko I, Tauko II, Viidestoista yö (Tauko III) ja Ajan henki ovat Leskisen tuotannon keskeisiä levyjä, ja samalla myöhempien aikojen Suomi-rockin peruskiviä.

Juice Leskinen palkittiin elämänsä aikana monilla musiikkialan tunnustuspalkinnoilla. Hän sai valtion säveltaidepalkinnon, Juha Vainio -palkinnon, äänitealan erikois-Emman, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon ja Runoilijaliiton vuoden runoilija -palkinnon.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi