Louvre avasi ovensa sarjakuville

Pariisi. Keskiaikaiset galleriat ovat Louvre-taidemuseon vanhin osa. Ne esittelevät 800-vuotiaan, alkujaan linnoitukseksi rakennetun museon varhaista arkkitehtuuria.

Kun kävelee keskiaikaisten gallerioiden läpi Sully-siivessä, saapuu näyttelyyn, joka tarjoaa uusinta uutta Louvressa: sarjakuvaa.

Näyttelyn viisi tekijää ovat ainoat elävät taiteilijat, joiden töitä on Louvressa. Kukaan muu ei voi kävellä museoon katsomaan kättensä jälkeä.

Yleensä Louvressa esitellään taidetta ajalta ennen Euroopan hulluksi vuodeksi kutsuttua vuotta 1848. Teokset ulottuvat menneeseen tuhansien vuosien taakse.

Sarjakuvanäyttely on osa muutaman vuoden jatkunutta hanketta.

Museo ja Futuropolis-kustantamo julkaisevat yhteistyössä albumeita, joissa Louvrella on olennainen rooli.

Nicolas de Crécyn (s. 1966) Période glaciaire (Jääkausi) ja Marc-Antoine Mathieun (s. 1959) Les Sous-sols du Révolu (Menneen kellarissa) sijoittuvat hamaan tulevaisuuteen.

De Crécylla ilmastonmuutos on aiheuttanut jääkauden. Mathieu jättää tuhon syyt arvoitukseksi, mutta molemmilla eurooppalainen sivilisaatio on katkennut ja tutkijat yrittävät tulkita Louvren jäänteitä kuin arkeologit.

Museohankkeen avanneen de Crécyn albumi keräsi muutamia palkintojakin. Hän piirtää vaikuttavalla värityylillä.

Kuvanveistoa aikoinaan opiskellut Mathieu on kokeellisen sarjakuvan nero, joka tunnetaan Suomessa 1990-luvulla ilmestyneistä kafkalaissurrealistisista Corentin Aqfaq -tarinoista.

Louvre-albuminsä Mathieu on piirtänyt tutulla mustavalkotyylillään.

Albumeista uusin on Éric Libergen (s. 1965) Aux heures impaires (Myöhäisyön tunteina), jossa museo herää henkiin yöllä.

Näyttelyssä esitellään myös belgialaisen Bernard Yslairen (s. 1957) ja japanilaisen Hirohito Arakin (s. 1968) töitä. Heidän Louvre-teoksensa ilmestyvät myöhemmin.

Kaikkiaan sarjakuvahankkeen kaavaillaan laajenevan kahdeksaan albumiin.

Yslairen albumin on käsikirjoittanut Jean-Claude Carrière, joka tunnetaan paremmin elokuvakäsikirjoittajana, muun muassa yhteistöistään Luis Buñuelin kanssa.

Yslairen työtapa tuo näyttelyyn kaikkein nykyaikaisimman tuulahduksen: hän piirtää tietokoneella, joten perinteisiä paperioriginaaleja ei ole. Sarjakuva näytetäänkin Louvren seinälle ripustetuilta tietokoneruuduilta.

Muuten Louvre on tyytynyt näyttelyteknisesti perinteisiin ratkaisuihin. Sarjakuvat esitellään seinillä siisteissä riveissä. Tunnelmaa on luotu taitavalla valaistuksella.

Ranska on sarjakuvan suurvalta. Siellä julkaistiin viime vuonna liki 3 600 uutta albumia ja yli 800 uusintapainosta, ja niitä myytiin miljoonia kappaleita.

Silti Louvren ovien avautuminen sarjakuvalle on iso yllätys.

Eihän sinne ole otettu elokuvaakaan, puhumattakaan vaikkapa mediataiteesta.

Sarjakuva-albumien tuottaminen on kuitenkin ymmärrettävää, koska niillä haetaan julkisuutta ja uusia yleisöjä.

Toisaalta poikkeuksellinen näyttely on huomioitu tiedotusvälineissä paljon laajemmin kuin albumit, joten se lienee hyvinkin kannattava tempaus.

Näyttely Le Louvre invite la bande dessinée on avoinna 13. 4. saakka. Lisätietoja: www.louvre.fr.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi