Matti Rossi vähättelee Dénes Kissin kohtaloa

Kirjailijan harvinainen haastattelu Kulttuurivihkoissa

Kirjailija Matti Rossi palaa vielä kerran unkarilaiskirjailija Dénes Kissin tapaukseen Kulttuurivihkojen torstaina ilmestyneessä numerossa. Rossi ei ole ylipäätään antanut paljon haastatteluita, eikä varsinkaan Kissiin liittyen.

Rossi lähetti 1975 Unkarin kirjailijaliitolle kirjeen, jossa hän kertoi Kissin käyttäneen Suomen-vierailullaan termiä "itäinen fasismi". Näin Kiss rinnasti Neuvostoliiton ja Euroopan fasismin.

Sittemmin on käyty keskustelua siitä, mitä Rossin ilmiantokirje aiheutti Kissille.

Kulttuurivihkojen haastattelussa Rossi toteaa, ettei Kissille käynyt kuinkaan, ja että kaikki tiedot hänen saamistaan rangaistuksista ovat olleet vain huhuja. Huhujen levittämisessä on Rossin mukaan auttanut "joukko suomalaisia kirjailijoita, jotka eivät ole välittäneet ilmoittautua".

"Minun kirjeestäni voi jokainen ajatella, mitä haluaa, mutta jokaisella on oikeus tietää totuus", Rossi sanoo haastattelussa, mutta aivan täsmällinen hän ei silti ole.

Rossi viittaa haastattelussa Dénes Kissin kirjoittamaan selvitykseen, jonka tämä lähetti julkaistavaksi Suomen Kuvalehdessä 1997.

"Selvitystä ei julkaistu, koska se olisi virallisesti pudottanut pohjan valheilta", Rossi väittää. Kissin kirje on kuitenkin julkaistu 1997 SK:n numerossa 50.

Samassa yhteydessä julkaistiin myös Rossin alkuperäinen kirje, joka on sittemmin julkaistu muun muassa Helsingin Sanomissa 10.12. 2000.

Kissin oman selvityksen mukaan hän ei todellakaan joutunut vankilaan, kuten joskus on väitetty, mutta ilman seuraamuksia hän ei suinkaan selvinnyt.

Kissillä oli jo ennestään "kyseenalainen" maine sosialistisessa Unkarissa. Hän istui vankilassa ja joutui keskitysleirille kansannousun jälkeisinä vuosina. Häneltä evättiin pääsy maan yliopistoihin, puhumattakaan siitä, että hänen alkava kirjailijanuransa oli pitkään vaikeuksissa.

Kiss myönsi SK:n kirjeessä puhuneensa itäisestä fasismista keskustelussa, johon osallistui suomalaiskirjailijoita sekä hänen maanmiehensä Pál Bélley.

Rossin kirjeen jälkeen Kiss joutui oman kertomansa mukaan antamaan lukuisia selvityksiä. Bélley auttoi Kissiä todistuksellaan, ja Kissin käsityksen mukaan suomalaiskirjailijat olivat kääntyneet lopulta presidentti Kekkosen puoleen, joka puolestaan lähetti Budapestiin valtiosihteerin järjestämään tilannetta.

Lopulta Kiss selvisi pelkällä kirjallisella muistutuksella, mutta hän oli puolisen vuotta "tukalassa asemassa" ja hänen kirjansa olivat sen ajan julkaisukiellossa.

"Pelkäsin lakkaamatta hirvittävästi, mihin suuntaan kohtaloni ratkeaa", Kiss kirjoitti Suomen Kuvalehdelle.

Rossi sanoo Kulttuurivihkojen haastattelussa, että Unkarissa Kissin "juttu oli painettu villaisella".

Rossi valittaa Kulttuurivihkojen haastattelussa myös sitä, että silloinen Suomen kirjailijaliiton johtokunta kielsi Kissin puhuneen Rossin siteeraamalla tavalla.

Matti Rossi toimi Kulttuurivihkojen päätoimittajana 1978-1979. Toimittaja Aleksi Ahtola kysyy, mitä hänelle on jäänyt tuolta ajalta mieleen.

Rossin mukaan "unohtumaton tähtihetki" oli, kun he paljastivat silloisen pääministerin Kalevi Sorsan ja opetusministeri Kalevi Kivistön (Skdl) "kähminnät demokraattisen hallintomallin romuttamiseksi Taideteollisessa korkeakoulussa".

"Paljastimme virkakiellon, opettajien painostamisen, valehtelun julkisessa sanassa, poliittisen vainon ja laittomat erottamiset, joiden kohteeksi joutuivat eivät vain kommunistit, vaan kaikki jotka eivät hyväksyneet Sorsan hallituksen röyhkeää puhdistusta."

Matti Rossi on viime vuosina jatkanut työtään William Shakespearen näytelmien suomentajana. Kulttuurivihkojen haastattelusta käy myös ilmi, että hän on aikoinaan kirjoittanut kuusi dekkaria salanimellä Olavi Kokko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi