perjantai 29.8.2014 | Iina, Iines  Onnittele e-kortilla

Media joutuu opettelemaan tunteista kertomista

25.9.2009 11:46

Mistä kaikki muut paitsi toimittajat nyt puhuvat?

Medioitumisesta, vastaavat mediatutkijat.

Siis mistä?

"Siitä että eri mediat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Media on yhä selvemmin osa yhteiskuntaa, eikä vaan peili joka riippumattomana heijastaa sitä. Media ohjaa julkisuuden näytelmiä", suomentaa viestinnän professori Esa Väliverronen.

Hän on yksi juuri ilmestyneen Journalismi murroksessa -kirjan toimittajista. Kirjassa käydään läpi median ja journalismin tämän hetken haasteita.

Väliverronen ottaa esimerkiksi medioitumisesta poliittisen journalismin muutoksen.

"Se on ottanut etäisyyttä politiikkaan ja nostanut omaa rooliaan, esimerkiksi kielenkäytön tasolla."

Väliverronen listaa kirjassa media-alan murrostekijöitä.

Medialla on taloudellisia ongelmia, varsinkin Yhdysvalloissa. Siellä on käynnissä myös alan uskottavuuskriisi.

Journalistien työ on muuttunut kiireen ja kilpailun vaikutuksesta. Sankaritoimittaja-kuva on murtumassa, journalismi on yhä enemmän joukkuelaji. Tunteet on otettu vahvemmin mukaan uutisointiin. Halutaan kertoa ihmisestä.

Perinteisiä journalismin ja median toimintatapoja on ravistellut ennen kaikkea internet.

Se pistää viestimet samalle kentälle.

"Internet ei ole media, vaan paikka johon kaikki mediat pyrkivät", Väliverronen arvioi.

Medioiden rinnakkaisuus lisää myös mediakriittisyyttä. Se on olennainen osa sitä medioitumista.

Vallan vahtikoirien odotetaan nyt myös vahtivan toisiaan. Niillä itselläänkin ymmärretään olevan valtaa.

"Varsinkin nuoret ovat aika mediakriittisiä."

Kaikki tietävät, että netti vie rahaa mediabisnekseltä. Netissä kun ei haluta maksaa mistään. Väliverronen suhtautuu asiaan rauhallisesti.

"Sanomalehti on ollut ennenkin kriisissä, ja selvinnyt."

Tulevaa pohtiessaan hän tuntuu kuitenkin venyttävän sanomalehden määritelmää.

"Painetut sanomalehdet käyvät tietyllä aikavälillä aika harvinaisiksi. Jos nuoret eivät ole tottuneet lukemaan sanomalehtiä nyt, niin tuskin he rupeavat niitä lukemaan myöhemminkään."

Internetissä journalismi saa uusia muotoja sellaisella vauhdilla, että kirjojen julkaisuaikataulut eivät pysy mukana. Uuden journalismin esimerkkitapauksena kirjassa on artikkeli blogeista. Joku voisi sanoa että "so 2005".

Tunteet näkyvät Väliverrosen mukaan varsinkin suurten uutistapahtumien uutisoinnissa. Haetaan katastrofin kokeneita ihmisiä ja tuodaan inhimillinen merkitys esiin tunnereaktion kautta.

Tunnereaktiolla tietysti halutaan myös sitoa lukija voimakkaammin mukaan kirjoitukseen.

Väliverrosen mukaan kyse on ennen kaikkea lukijoista kilpailemisesta. Silti tässäkin murroksessa voi nähdä internetin vaikutuksen.

"Netissä laitetaan paljon intiimiä puhetta toisten kommentoitavaksi."

Muutos on väistämätöntä, olennaista on miten journalismi siihen mukautuu.

"Perinteisistä uutisista ei kukaan enää voi kuvitella saavansa rahaa. Taustoittavalle, kantaaottavalle ja kommentoivalle journalismille on varmasti kysyntää. Tai jos ei ole, niin onko sitten medialle ylipäänsä enää kysyntää?"

Tämäkin on ehkä sukupolvikysymys.

"Voi olla, että ihan toisenlaista journalismia on kehittymässä."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>