Nimiprofessori selvitti Helena-nimen suosion

Maaninkalaisen kirjailijan Aino Räsäsen Helena-romaanit toivat Suomeen sotien jälkeen 20 000 "ylimääräistä" Helenaa ja tuhansittain Jareja ja Päivejä, arvioi emeritusprofessori Eero Kiviniemi.

Kiviniemen uuden kirjan – Suomalaisten etunimet – sivuille tiivistyy neljännesvuosisata työtä etunimien parissa. Tuon ajan Kiviniemi on akateemikko Kustaa Vilkunan seuraajana huolehtinut suomenkielisen nimipäiväkalenterin perusaineistosta ja ajantasaisuudesta.

Kalenterin ja myös Kiviniemen kirjojen perustana ovat viiden miljoonan suomalaisen yhteensä yli 13 miljoonaa etunimeä. Yhtä laajan aineiston pohjalta etunimikirjoja ei muualla maailmassa ole tehty.

Aineistossa ovat mukana kaikki vuonna 1965 elossa olleet ja sen jälkeen Suomessa syntyneet suomenkieliset Suomen kansalaiset.

Esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen tilastoissa ovat mukana kaikki Suomessa vakituisesti asuvat, eivät pelkästään suomenkieliset.

Helenan suosiota Kiviniemi tulkitsee: "Kaikki huvit olivat olleet pitkään kiellettyjä. Sitten tulee yhtäkkiä tällainen kirjasarja. Romantiikannälkäiset naiset lukivat naama punaisena. Minkä muun nimen ne voivat antaa?"

Helena hyppäsi erityisesti jälkimmäisenä etunimenä. Se on kolmitavuinen, ja sopii siksi suomen nimirytmiin: lyhyt aloittaa, pitkä seuraa.

Helenan rakkaus, agronomi Jari Junkkeri sekä pariskunnan tytär Päivi saivat hekin tuhansia kaimoja.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi