Julkaistu: 14.10.2006 lehdessä osastolla Kulttuuri
Tänä vuonna juhlitaan naisten äänioikeuden sataa vuotta. Voi olla,
että
Minna Canth tuntuu siksi niin ajankohtaiselta, vaikka
kuolikin jo 1897.
Naisten oikeudet olivat hänen tuotantonsa kivijalka - ja tietoinen tapa muuttaa maailmaa. Ei meillä ole toista kirjailijaa, joka olisi yhtä suoraan vaikuttanut lakiin: Työmiehen vaimon (1885) aiheuttamaa kohua seurasi 1889 lainmuutos, joka vei aviomieheltä oikeudet vaimon omaisuuteen ja työansioihin.
Viime vuosina Canth-tulkinnoissa onkin tarkennettu nimenomaan poliittisuuteen. Mikko Roihan ohjaukset Anna Liisasta ja Kovan onnen lapsista ovat olleet julistusta komeimmillaan, ja Laura Ruohosen analyysi Kauppa-Loposta tuo hankalan sosiaalitapauksen suoraan tähän päivään.
Naiskuvia on kuitenkin Canthilla myös monta muuta. Uudessa käsittelyssä niistä keski-ikäisistä, porvarillisista ja hysteerisistäkin voisi saada paljon irti.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi