Odotettu mangaklassikko löysi vihdoin tiensä Suomeen

Hienoja uutisia kotimaan sarjakuvarintamalla. Pohjoismaissa kulttimainetta niittänyt klassikko Yoshihiro Takahashin Ginga – Nagareboshi Gin on vihdoin rantautunut mustavalkopokkarina Suomeen.

Sarjan on suomentanut Juha Mylläri. Kustannuksesta vastaa perinteistä japanilaiseen mangaa sekä sen korealaista vastinetta manhwaa julkaissut kustannusyhtiö Punainen Jättiläinen.

Gingaa sekä jatko-osaa Weediä on Suomessa seurattu anime-tv-sarjana vhs-kaseteilta ja dvd:ltä jo liki kahden vuosikymmenen ajan.

Suomessa jo pitkään toiminut fanijoukko on joutunut animesarjan lisäksi tyytymään japanin- ja englanninkielisiin sarjakuviin.

Tai ainakin toukokuun 3. päivään saakka, jolloin ensimmäinen Hopeanuoli-pokkari näki päivänvalon.

Hopeanuoli kertoo hopeanharmaasta, tiikerinraitaisesta akita-koira Ginistä, jolle raidallisena syntyminen tuo mukanaan ennalta määrätyn kohtalon: tulla isänsä, kotikylän sankarin Rikin kaltaiseksi karhukoiraksi.

Gin saa jo elämänsä alkumetreillä vastaansa pelottavan vihollisen, lähialueita terrorisoivan ja hiihtäjiä huvikseen tappavan hirviökarhu Akakabuton. Verenhimoinen peto on myös vastuussa urhean Riki-isän surmaamisesta.

Akakabuton verivihollinen, juro, viinaanmenevä Takeda-ukko aloittaakin Ginin valmentamisen kovalla kädellä.

Hopeanuolen taide muistuttaa japanilaisen sarjakuvalegendan Osamu Tezukan Astro Boyta tai Shotaro Ishinomorin Cyborg 009:ää, mutta paljastuu näitä yksityiskohtaisemmaksi ja etenkin hahmojen kohdalla ilmeikkäämmäksi.

Jo alussa tarina lähtee hyvin liikkeelle ja vetää tiiviisti mukaansa. Karhujen, koirien ja ihmisten yhteenotoista ei tehdä tarinalle juonta tai verellä mässätä niin, että tarinan vire siirtyisi jännityksestä ärsytykseen.

13+-ikäraja on kuitenkin ymmärrettävissä: lujaotteiset taistelukohtaukset eivät todellakaan jää viattomaksi pentujen painiskeluksi.

Ensimmäinen osa jää koirapäähenkilöistään huolimatta kerronnaltaan aika ihmiskeskeiseksi, muttei onneksi jatku sellaisena koko sarjaa.

Hopeanuoli vaikuttaa tervetulleelta lisältä suomalaisten mangan ystävien sarjakuvahyllyille.

Se kuuluu tarinoihin, joihin jokainen vähänkään japanilaisesta sarjakuvasta kiinnostuva tulee törmäämään tai on törmännyt, ainakin nimeltä.

Lisäksi olen huomannut, miten markettien lehtihyllyt esittelevät länsimaalaisten piirtäjien mangatyylisiä sarjakuvia – meneväthän nekin, mutta aito, oikea japanilainen näyttää huomattavasti paremmalta.

Suomen mangatilanne näyttää siis näillä näkymin hyvältä: Punainen Jättiläinen on ottanut valikoimiinsa Hopeanuoli-klassikon. Myös toiset kustantajat, kuten Sangatsu Manga ja Egmont ovat tuoneet hyllyillemme sellaisia sarjakuvahelmiä kuten Fullmetal Alchemist, Trinity Blood, Naruto, Fruits Basket, Bleach ja Oh! My Goddess. Unohtaa ei myöskään parane aikaisemmin ilmestyneitä tai päättyneitä sarjoja, kuten Death Notea, Dragon Ball Z:ia, Full Moonia, One Pieceä ja Inuyashaa.

Kauppojen sarjakuvaosastojen tarjonta sisältää paljon materiaalia aloitteleville manganharrastajille, ja vaativampaankin makuun löytyvät omat liikkeensä. Näihin kuuluvat mm. Suomen laajimman mangavalikoiman omistava Fantasiapelit-myymäläketju sekä sarjakuvien erikoisliike Fennica Comics.

Jokaiselle jotakin, siis.

Kirjoittaja on Viikin Normaalikoulun 8.-luokkalainen, joka tutustui työelämään Helsingin Sanomissa.

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi