Opetushallitus varoittaa opettajia Platonin ihannoinnista

Filosofiasta vastaava virkamies vertaa Valtiota Mein Kampfiin

 Jokelan koulun ampumavälikohtaus vaikuttaa siihen, miten filosofiaa vastedes opiskellaan Suomen lukioissa.

Opetushallituksessa filosofian opetuksen kehittämisestä vastaava opetusneuvos Pekka Elo sanoo, että ainakin Platonin oppeja käydään tarkemmin läpi muun muassa opettajien täydennyskoulutuksessa ja opettajatapaamisissa.

Elon mielestä Platonin valtio-oppia ei pidä opettaa niin, että tämän mallivaltio esitetään toteuttamiskelpoisena viisaiden hallituksena.

"Platonin Valtio on kiinnostava kaunokirjallinen teos, mutta mielestäni se on sanomaltaan rinnasteinen Hitlerin kirjaan Taisteluni, jota ei missään nimessä voitaisi opiskella koulussa."

" Karl Popperin hengessä voisi korostaa, että Platonin valtio on ihmistä alistava ja totalitaarinen. Fasistinen järjestelmä ei kelpaa esikuvaksi demokratialle", Elo jyrähtää.

Platonia ei kuitenkaan aiota sysätä pois luokkahuoneista.

"On vaikea ajatella, että eurooppalaisesta filosofiasta voisi antaa yleiskuvan ilman Platonia", Elo sanoo.

Filosofia on lukiossa erillinen oppiaine. Yksi 38 tunnin kurssi on kaikille lukiolaisille pakollinen, sen lisäksi oppilaille pitää järjestää mahdollisuus kolmeen syventävään kurssiin.

Nietzschen käsittelyä Elo ei pidä lyhyellä peruskurssilla pakollisena. "Siihen ei välttämättä ole riittävästi aikaa - muuten monet muut filosofian ytimeen vaikuttaneet filosofit jäävät pieneen rooliin."

Jokaisen opettajan omassa harkinnassa on, keitä filosofeja kurssilla käsitellään - nimiä ei luetella opetussuunnitelmassa. Ylioppilaskirjoituksissa myös Nietzsche voi olla avuksi: usein vastaajat voivat valita, kenen filosofiaa käsittelevät.

"Ylioppilastutkintoa tekevänä ja lukevana tiedän, että Nietzsche ja Sartre kiinnostavat tiettyä osaa nuoria", Elo sanoo. "Aika hankalana kokisin, jos filosofiassa olisi kiellettyjen kirjojen lista."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi