Opetusministeriö: Euroviisut eivät ole pois taiderahoista

Opetusministeriön ylijohtajan Riitta Kaivosojan mukaan ensi vuonna Suomessa järjestettäviin Eurovision laulukilpailuihin myönnetty raha ei vähennä opetusministeriön taide- ja kulttuurimäärärahoja.

Useissa taidealan keskusteluissa on viime viikkoina esitetty väite, että opetusministeriön määrärahat pienenivät muutama viikko sitten valmistuneessa ensi vuoden talousarvioesityksessä Euroviisujen takia.

Kaivosojan mukaan Eurovision laulukilpailuille jaettavat neljä miljoonaa maksetaan opetusministeriön aikaisemmilta vuosilta kertyneistä veikkausvoittovarojen tasausrahoista. Näitä säästöjä ei oltaisi käytetty ellei Euroviisujen kaltaista kertaluonteista menoerää olisi tulossa.

Kaivosojan mukaan opetusministeriön taiteen ja kulttuurin määrärahat eivät vähentyneet, mutta eivät myöskään nousseet niin paljon kuin oli odotettu.

Suurin vaikutus opetusministeriön tämänkertaisiin määrärahoihin oli kirjastojen valtionosuuksien kasvulla. Opetusministeriö oli toivonut, että kasvusta toteutunutta suurempi osa olisi otettu veroilla ja maksuilla kerättävistä budjettirahoista.

Valtiovarainministeriö kuitenkin päätti rahoittaa uusista kirjastomenoista niin suuren osan veikkausvoittovaroista kuin laki sallii. Tämän takia taiteelle ja kulttuurille jäi jaettavaksi odotettua pienempi osa veikkausvoittovarojen hyvästä kasvusta.

"Tämä aiheutti sen, että liikkumavaramme ei ollut niin suuri kuin aluksi luulimme", Kaivosoja sanoo.

Taiteen ja kulttuurin määrärahoja lisättiin kaiken kaikkiaan 24,5 miljoonalla eurolla noin 388 miljoonaan, mutta lisäyksestä noin 19,5 miljoonaa johtuu kirjastojen valtionosuuksista ja neljä miljoonaa Euroviisuista.

Kasvuksi jää siis vain noin miljoona euroa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin kulttuuriministeri Tanja Saarelan (kesk) kaudella on totuttu. Taiteen ja kulttuurin määrärahat ovat vuodesta 2003 lisääntyneet 315 miljoonasta 388 miljoonaan euroon.

Neuvottelut valtiovarainministeriön kanssa olivat tavallistakin hankalammat tällä kertaa.

"Myös selviä häviäjiä löytyy", Kaivosoja sanoo.

Suurin menettäjä oli Itä-Euroopan instituutti, jolta leikattiin puolet määrärahoista. Muita leikkauksia tehtiin muun muassa ystävyysseuroilta, kansainvälisestä toiminnasta, kirjastojen rakentamisesta, rauhantyöstä ja mielipidelehdiltä.

"Kokonaan uusi määräraha oli parin miljoonan määräraha kirjastojen lainauskorvauksiin. Myös kulttuurivientiin on lisätty rahaa."

Lisää rahaa saivat myös elokuva, näkövammaisten kirjastot sekä teatterit ja orkesterit.

Valtion ensi vuoden talousarvioesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi