Päätoimittajat: Lehdet kilpailevat sisällöllä

Miltä kilpailu vaikuttaa iltapäivälehden tekijöiden näkökulmasta?

Pietilä: Kilpailemme itsemme kanssa. Levikkimme alkaa joka päivä nollasta.

Kivelä: Hyvältä. Kilpailu laittaa tekemään parhaansa ja auttaa uudistumaan.

Millä keinoin iltapäivälehdet kilpailevat?

Pietilä: Tärkein tekijä on lehden sisältö.

Kivelä: Sisällöllä.

Iltalehti on vienyt Ilta-Sanomilta markkinaosuutta. Vielä 2004 Ilta-Sanomien osuus yhteenlasketusta levikistä oli 62,7 prosenttia, nyt se on enää 60 prosenttia. Mistä Iltalehden menestys ja Ilta-Sanomien menetys johtuvat?

Pietilä: Tuotteet ovat samankaltaistuneet ja kilpailu kiristynyt. Yhteinen jakelujärjestelmä on lisännyt Iltalehden myyntipisteiden määrää. Toisaalta se on parantanut omaa kannattavuuttamme.

Kivelä: Olemme yrittäneet ainoastaan entistä paremmin palvella lukijoitamme.

Ilta-Sanomien irtomyynti laski viime vuonna edellisvuodesta 2,8 prosenttia ja Iltalehden 0,1 prosenttia. Voisiko tähän vaikuttaa se, että lukijat ovat kyllästyneet liian rajuihin lööppeihin?

Pietilä: Levikin lasku ei johdu lööpeistä tai boikoteista. Viime vuosi oli aikaisempia vaisumpi uutisvuosi. Sanomalehtien levikit ovat laskusuunnassa yleismaailmallisesti. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa iltapäivälehtien levikkien lasku on ollut vielä suurempaa.

Kivelä: Iltalehden levikki laski viime vuonna 81 kappaletta. En sanoisi, että se johtuu kyllästymisestä.

Mikä oli lehtenne myyvin lööppi viime vuonna?

Pietilä: Tsunami.

Kivelä: Juhannusnumero.

Vaikuttaa siltä, että valtaosa lehtienne pääuutisista käsittelee nykyisin televisio-ohjelmia. Miksi?

Pietilä: Väite ei pidä paikkansa. Se että kuluneella viikolla on ollut esillä ohjelma Tanssii tähtien kanssa, on sattuma. Toisaalta television tosi-tv-ohjelmat tuovat julkisuuteen entistä enemmän kiinnostavia ihmisiä, joista kerromme.

Kivelä: Jos nykyisin tarkoittaa viimeistä kahta viikkoa, niin kieltämättä Tanssii tähtien kanssa on ollut puheenaihe ja poikkeuksellisen katsottu, pidetty ja tenhoava viihdeohjelma. Se kiinnostaa, mutta ei se nyt sentään valtaosaa pääuutisista ole muodostanut

Ovatko iltapäivälehdet lopettaneet panostukset politiikan, talouden ja kulttuurin uutisointiin?

Pietilä: Eivät.

Meillä näitä sisältöjä on ehkä vaikea hahmottaa siksi, että emme lokeroi asioita.

Meillä ei ole sivuja, joissa olisi erityinen talouden tai kulttuurin leima.

Kivelä: Iltalehtihän on lisännyt alueen uutisointia. Alkuvuoden suurimmalle talousuutiselle, UPM:n tehtaiden lakkauttamiselle Helsingin Sanomat uhrasi seuraavana päivänä tilaa puolitoista sivua, Iltalehti kuusi!

Millaista asiaa lehtenne ei uutisoisi?

Pietilä: Seksuaalirikoksien yksityiskohtia, itsemurhia, tai lapseen kohdistuvia asioita, Olemme myös äärimmäisen tarkkoja asioissa, jotka liittyvät rikoksen uhreihin.

Kivelä: Esimerkkejä tulee päivittäin. On esimerkiksi tyypillistä, että uutista ei ole saatu vahvistettua riittävän monesta uskottavasta lähteestä.

Onko iltapäivälehtien kilpailu niin kovaa, että Ilta-Sanomat uutisoi Kivelän väitetyt sisäpiirikaupat tarkistamatta asiaa Kivelältä?

Pietilä: Kysymys on johdatteleva. Kivelän osakekaupoista saatiin ristiriitaista tietoa. Annoin itse ohjeet, että luotamme ainoastaan viranomaislähteisiin. Uskomatonta oli, että arvopaperikeskuksen rekisterissä oli väärä tieto. Pyysimme asiaa anteeksi. Kivelän asema kilpailevan lehden päätoimittajana ei vaikuttanut uutisointiin millään lailla.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi