Pakkoyrittäjyys yleistyy Suomessa rajusti

Suomen työelämään on syntynyt viime vuosina uudenlainen ilmiö: yritykset vähentävät henkilöstöä, ja työntekijät joutuvat työllistämään itse itsensä.

Ilmiötä kutsutaan pakko- tai näennäisyrittäjyydeksi, neutraalimmin itsensä työllistämiseksi.

Tilastokeskuksen mukaan yhden hengen yrityksiä on Suomessa nyt noin 150 000. Määrä kasvoi erityisesti edellisen taantuman aikaan.

"Tämä on suurempi työelämän muutos kuin pätkätöiden lisääntyminen. Ja myös kansainvälinen trendi", sanoo työelämän tutkija, SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta.

Freelancer-ilmiö alkoi kulttuurista ja viestinnästä. Nyt se leviää uusille aloille.

"Selvimmin se näkyy nyt rakennus- ja kuljetusalalla ja lastenhoidossa. Hirvittää ajatellakin, minkälaisia sopimuksia toiminimille pakotetut perhepäivähoitajat tekevät kuntien kanssa", Suoranta sanoo.

Työnantajalle palkkion maksaminen tulee palkkaa halvemmaksi. Itsensä työllistäjät maksavat oman sosiaaliturvansa, yrittäjäeläkkeen, eikä heillä ole työterveyshuoltoa.

Freelancereista joka kuudes elää Suomen köyhyysrajan alapuolella, eli tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanitasosta.

Monelle freelanceriksi ryhtyminen on silti myös oma valinta.

Itsensä työllistävien työntekijöiden ongelmien selvittäminen on kirjattu nyt hallitusohjelmaan. Työryhmä nimetään ensi viikolla.

"Käsittelyssä on iso kokonaisuus, johon kuuluvat määrä- ja osa-aikaiset, vuokratyö ja itsensä työllistäjät", kertoo työministeri Lauri Ihalaisen erityisavustaja Pilvi Torsti.

"Mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamiseksi tehdään maaliskuun lopussa."

Lisää aiheesta torstain Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi